SADONKORJUUPÄIVÄ JA KASTEHELMILÖYTÖ

Lopultakin talon seinustalla kasvavat viinirypäleet ovat täysin kypsyneet ja aamulla ennen kahdeksaa kiipeilin jo jakkaran kanssa satoa keräämässä. Ihanaa kun syyskuun lopussa on vielä niin lämmintä, että ulos voi pujahtaa pyjamassa (ja kumppareissa) ja olla tyytyväinen olotilaansa. Tänään keräsin rypäleitä 2,5 ämpärillistä, köynnökseen jäi vielä ainakin tuplamäärä. Pitäisi ottaa ihan kunnon tikkaat käyttöön, niin yltäisi niihin kaikkein kauneimpiin ja makeimpiin terttuihin (näyttävät siltä, kuten eikös ne aina ne kaikkein kauimmaiset). 

Heti ensimmäiseksi herkuteltiin viinirypälesmootheilla (viinirypäleitä, banaania, appelsiiniluonnonjugurttia ja omenamehua), joka antoi oivan startin päivään. Sitten vietinkin useamman tunnin rypäleitä peraten ja mehua keitellen. Pistinpä vielä kaksi pönikkää likööriäkin tekeytymään, saa nähdä mitä siitä tulee, tai maistuuko kenellekään, mutta onpahan sekin sitten testattu. Mehu ainakin on aivan ihanaa! Kauniin värisiä nämä rypäleet ovat, menevät ihan koristeista. 

Väreistä puheenollen; viime viikolla Iittalan Tammiston outletissa vieraillessani ihastuin Kastehelmi maljan väliväriin. Jotain keltaisen, ruskean, vihertävän ja kirkkaan välimaastosta. Kaunis "epäväri", jonka ansiosta kippo maksoi vain kympin.

PARANTUMATON SOHVAN-VAIHTO-VIMMA

Tunnustan: minulla tuntuu olevan jatkuva tarve vilkuilla toisiin sohviin, kuin siihen mikä omassa olohuoneessa nököttää. Yritin tässä laskeskella, ja mikäli en ihan väärin muista, niin meillä on ollut viimeisen 7 vuoden aikana 4 eri sohvaa. Pitkään palvellut lyttään istuttu Natuzzin siniharmaa nahkasohva vaihtui ensin ruskeaan mukanahkaiseen kulmasohvaan, se parin vuoden sisällä harmaaseen Ektorpiin, mikä taas pari vuotta myöhemmin nykyiseen Ikean valkoiseen nahkaiseen Arildiin. Puolustaudun sillä, että jokainen sohva on myöskin ostettu aina eri asuntoon, eli mittojen mukaan uuteen olohuoneeseen, joissa onkin ollut suuria kokoeroja.

Tätä tämän hetkistä tunnetta en pysty selittämään muutolla. Ei, meillä ei ole aikomustakaan vaihtaa taloa. Sohvassakaan ei sinänsä ole mitään vikaa; se on nätti, siiinä on hyvä istua ja se on helppo huollettava parin sottapytyn seurassa.  Mutta kun, ihania sohvia tuntuu olevan näköpiirissä liikaa.

Adean uutuus Ell ihastutti heti mainoskuvissa ja tunne vain varmistui Habitaressa

Kartellin Foliage kiehtoo ilmavuudellaan, hauskoilla jaloillaan ja täkkimäisyydellään. Korkea selkänoja olisi meillä iso plussa silloin kun sohva on ikkunan edessä.

Tänään pikaisella Ikean visiitillä innostuin kun näin uuden Ekenäsetin. Ei ehkä täydellinen, mutta hintaluokassaan lyömätön - ja oikein hyvä istua!

Jos ihan rehellinen olen, niin haaveilen kulmasohvasta. Pienestä ja sievästä, niin kapoisesta, että sellaista ei taida olla olemassakaan kuin historian havinassa jossain 50-luvulla.

Haaveita vain, ei meillä oikeasti ole sohva vaihtumassa. Eikä edes nojatuoli, vaikka siitä voisin kirjoittaa toisen samanmoisen postauksen...Lääkitsen vimmaani vanhan nojatuolin uudelleen verhoilulla. Sikäli, mikäli siitä mitään tulee, niin palataan aiheeseen :)

Muita sohvahulluja?

Kuvat

1 2 3

DIY /// VIRKATTU PIRUM PARUM PÄÄRYNÄISENI

Elvyttelin syksyn käsityöinnostusta pienellä virkkaustyöllä. Törmäsin virkattuun Pirum Parumiin Instagramissa ja johan alkoi sormet syyhytä itsekin tekemään. Ohje päärynään löytyisi kirjasta Tendre Crochet, mutta koska ranskankielentaitoni on lähes olematon, enkä varsinkaan virkkaussanaston kohdalla jaksa edes alkaa arvailemaan, niin jätin kirjan metsästyksen sikseen. Virkkailin siis vaan kuvien perusteella menemään ja kyllä siitä ihan näköinen tuli. Mukavan pieni, helppo projekti ja suloinen lopputulos. Jotenkin päärynät iskee nyt muutenkin, ja niitä pilkahtelee meillä siellä täällä. Tänään mietin, että miksi ihmeessä ei viime keväänä istutettu omenapuun sijaan päärynäpuuta... Noooo, kyllä ne omputkin maistuu aina!

KOTIPIHAN VIINIRYPÄLEET

Aikoinaan ihmettelin kun anopilla kasvoi viinirypäleitä takapihalla. Miten on mahdollista, Suomessa!? Nyt ne kasvavat meidän takapihalla. Ja oikein hyvin viihtyvätkin. Tämä vuosi on ollut erityisen suosiollinen, oksat suorastaan notkuvat rypäleistä! Vielä maistuivat vähän kirpeiltä, kypsykööt edelleen. Sainpahan ainakin viikon lisäaikaa miettiä mitä niistä tekisi. Ideoita? :)

KODINHOITOHUONEEN PÄIVITYS

Pieni paussi blogista on tehnyt hyvää. Nyt tuntuu ajatukset taas virtaavan vähän eri malliin, eikä koko homma ole vain pakkopäivittämistä, vaan oikeasti mukavaa touhua. Syksy alkoi ehkä hieman liiankin kiireisesti, ja koko elämä on paikka paikoin tuntunut pelkältä suorittamiselta. Siitäkin huolimatta, että lähes kaikki on ollut vapaavalintaista ja siihen on sisältynyt paljon todella mukavia juttuja ja hetkiä.

Kodinhoitohuone on kokenut pientä muutosta toiminnallisuuden parantamiseksi. Ikean tynnyrit päätyivät aiemmasta tehvästään pyykkikoreiksi. Edelliset pyykkipussit olivat niin isot, että niihin sai liian helposti upotettua kolmenkin viikon pyykit. Mies päätyi sairaslomallaan pyykkipiiaksi, ja siitä sai tämä muutos alkunsa ;)

Pyöreän peilin sijalle oven suuhun kiinnitettiin kesän lopussa kaksi Ikean Gunnern-peilikaappia. Lukittava lääkekaappi on ollut hakusessa kodarin valmistumisesta lähtien, mutta tarpeeksi kivan näköistä ja kapeaan seinään sopivaa ei löytynyt, kunnes satunnaisella Ikean reissulla nämä osuivat sattumalta eteen ja lähtivät siltä seisomalta mukaan. Tajusin vasta myöhemmin, että kaapit kuuluvat syksyn uutuuksiin. Oikein pätevät ja kivan malliset kaapit! Eipähän tarvitse tuotakaan nurkkaa enää mietiskellä, se on nyt valmis!

Suurin muutos oli kodarin uusi ulko-ovi. Edellinen kaksi-lehtinen ovi veti, eikä siitä nähnyt läpi. Yksilehtinen ovi on paitsi kätevä, myös tiivis (täsmälleen sama ovi valkoisena on olohuoneessa terassin suuntaan, ja se lunasti vaatimuksensa viime talvena oivasti). Parasta ovessa on kuitenkin sisään esteettömästi virtaava valo ja maisemat naapurin takapihalle, jossa kukaan ei koskaan vietä aikaa. Tuntuu, että oma tila vähintäänkin tuplaantui :)

IHANAT IKKUNAVALAISIMET /// BRIGHT SPROUT

 En ehkä edes kehtaa tunnustaa miten kauan siitä on, kun nämä ikkunavalaisimet meille tilasin (helmikuussa). Sen jälkeen meni pitkä tovi ennen kuin ne saatiin ikkunaan, ja vielä uusi odottelu, että kytkettiin niihin sähköt. Sitten tuli kesä, eikä valoilla ollut käyttöä, eikä niillä vieläkään ole johdot ojennuksessa kattoa myöten. Mutta vaikka tarina on mikä on, niin siitä hetkestä asti kun näihin valaisimiin ensimmäisen kerran netissä törmäsin, niihin täysillä ihastuin ja tykkään edelleen valtavasti. Yksinkertaista, luonnollista, kaunista.

Kyseessä on siis tamminen Nordic Talesin Bright Sprout, jota löytyy muutamalla eri puukäsittelyllä ja usealla eri värisellä johdolla. Omani tilasin Connoxilta, mistä valaisimet tulivat vielä nopeammin kuin lupasivat. Ja tuo niiden pakkaus, voisko olla nätimpää! Haaveilen siitä, että voin laittaa noihin mainoskuvien kaltaiset isot polttimot, mutta niin kauan nuo kaksi jaksavat pomppia ees taas ja leikkiä tyynysotaa, en taida uskaltaa. Alun mielikuvapettymyksen jälkeen, nämä pienetkin tuntuvat sopivilta.

Syksyn edetessä valot pääset todella käyttöön, mukaan taisteluun pimeyttä vastaan. Onneksi nyt taas ulkonakin kuitenkin paistaa ja on ihanan lämmintä, siitä minä tykkään!