Olohuoneeseen on kaivattu kipeästi lisää istumatilaa. Oman porukan kanssa meille riittäisi hyvin pelkkä sohva, mutta vieraiden tullessa on tilanne toinen. Sohvalle toki useampi mahtuu, mutta rivissä istuminen ei ehkä ole se paras muoto seurusteluun.
Olohuoneen osio on meillä melkoisen pieni ja samassa yhteydessä ruokatilan & keittiön kanssa. Vaatimukset tuolille olivat: vähän lattiatilaa vievä, ilmava, helposti siirreltävä eli kevyt ja kaunis. Lopulta valinta oli hyvinkin helppo: Ikean Storsele. Katselin myös Huutiksen ja Torin tarjontaa vanhojen korituolien osalta, mutta kun sopivaa ei tässä kesän/syksyn aikana ole tullut vastaan, Ikeaan kävi taas viikonloppuna tie.
Valintaan olen oikein tyytyväinen. Tuoli on yllättävän hyvä istua, ja parempaa neulomistuolia minulla ei ole ollut koskaan! Ei kolise puikot käsinojiin ja ryhti pysyy hyvänä. Pyörittelin tuolia eri kohtiin olohuonetta, ja siirreltävyys vaatimus täyttyy myös hyvin. Ulkonäöltään tuoli sopii hyvin niin olohuoneeseen, leikkihuoneeseen, eteiskäytävään, keittiöön ja ruokatilaankin katseltuna.
Olohuoneen seinään kaipaan jotain. Liukuvärimaalaus on ihan kiva, mutta kovin tumma. Tauluhyllyjä ehkä, ellei teille tule parempia ideoita? Sitäkin pähkäilen, että maalaanko tuon ruokapöydän päässä olevan Kierrätyskeskuslöydön (tummemman pinnatuolin) mustaksi vai valkeaksi? Kaksi meillä niitä on, ja mustaa kalustemaalia kävin jo ostamassa, mutta nyt kun tuli tuo uusi korituoli, alkoikin pää kääntymään enemmän valkoisen suuntaan. Mitä sanotte, musta vai valkoinen? Nuo kaksi hunajaista saavat varmaankin edelleen jatkaa oloaan nykyisessä värityksessä.
Ai niin, nahkarahikin on uusi. Habitareen mennessä marokkolaisen poufin katselu oli mielessä, ja niinhän siinä sitten kävi, että kun Dokkãn osastolla juuri oikean värinen rahi osui eteen, tuli se myös kotiin sieltä kannettua. Lasten supersuosikki ensimmäisestä hetkestä lähtien. Loistava hyppyalusta, tv:n katselupaikka, pikkuautojen kasauspiste, huvikseen paikasta A paikkaan B raahattava juttu...