Kyllä se vaan on niin että kesä on ihmisen parasta aikaa! Toukokuussa olemme saaneet nauttia aivan huumaavan kesäisistä säistä. Niistä ovat päässeet nauttimaan myös kotipuutarhurit, joiden kylvökset ja taimet ovat tainneet kasvaa ennätystahtia. Tänäänkin ihailin vanhempieni luona pieteetillä tehtyjä kasvatuslaatikoita pullollaan salaatteja, yrttejä ja monenlaista muuta herkullista ja terveellistä syötävää. IKEAhan kutsui minut yhteistyöhön kertomaan ajatuksiani ruuasta ja sen alkuperästä ja samalla myös testaamaan miten kasvatuspuuhat sujuvat urbaanimmassakin ympäristössä. Aiemmat kirjoitukset yhteistyöhön liittyen löydät täältä ja täältä.
Päätimme juhlistaa alkavaa kesää terassillamme kesäisen syötävän ja pirskahtelevan juoman kanssa. Katoimme pöydän yksinkertaisesti, koristeena vain Sinnerlig-ruukkuun istutettu appelsiinipuu. Lautasliinoina käytin ihanan yksinkertaisia SOMMAR -lautasliinoja. Sävynä nyt uuteen suosioon noussut sininen.
Pöydän päädyssä näppäränä lisäjakkarana toimi Sinnerligin upean yksinkertainen korkkikantinen istuin. Materiaali kestää varmasti hyvin ulkotiloissakin kunhan tila on katettu. Terassipöytämme on itse tehty ja kuten kuvasta näkyy, lankkukansi on hiukan ottanut itseensä siitä että jätimme sen karusti talvehtimaan terassille. Ehkäpä tänä kesänä toteutettavan uudelleen höyläyksen ja käsittelyn jälkeen tulevana talvena pääsee sisätiloihin.
Alkaneen kesän kunniaksi poksautimme auki myös kuohuviinin. Janojuoma (happovesi) oli helppo tarjoilla Sinnerlig-pullosta, jonka korkki piti hapot todella hyvin tallella. Käytännöllinen sekä erityisesti upean esteettinen. Ruokana nautiskelimme mansikka-feta-parsasalaattia. Tuo salaatti on kyllä todella raikas ja kesäinen, helppo valmistaa ja laiska kokki käyttää valmista balsamico-kastiketta, jolloin pääsee vieläkin helpommalla.
Melkoista hyttysarmeijaa yritimme torjua hyttyskynttilöiden puuttuessa tuoksukynttilöillä. Mukava tuoksu siitä tuli, mutta hyttyset taisivat siitä nautiskella ihan samalla tavalla, ainakaan se ei niitä karkottanut...
Lämpimässä illassa ainoaksi jälkiruuaksi riittivät hyvin upean väriset kirsikat.
Ai niin, meinasi tärkein unohtua. Miten kävi meidän kasvatusprojektillemme. Pääsimmekö istuttamaan taimia maahan/istutuslaatikoihin asti ja alkaako tästä mahtava ura kotipuutarhurina?
No...
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
Kuten kuvasta näkyy niin ihan ei hurraa-huutoja tämän projektin kanssa päästy huutelemaan. :D
Kovin pieniksi ja vaivaisiksi nämä muutamat tyypit ovat toistaiseksi jääneet. Iso osa kavereista kuihtui kastelun unohtuessa ja nämäkin loput sitkeät taisivat sen vuoksi vähän kitukasvuisiksi jäädä. Yhtä kaikki, hauska projekti tämä oli ja nyt kyllä osaa arvostaa ehkäpä vielä vähän enemmän niitä jotka oikeasti ruuan meidänkin pöytään kasvattavat.
Ihanaa ja aurinkoista kesää teille lukijoilleni. Toivottavasti teidän kasvatusprojektit ovat olleet onnistuneempia. Ja muille kohtalotovereilleni vinkiksi, IKEAsta löytyy mahtavat valikoimat valmiita kasveja ja ruukkuja, minä ainakin joudun niihin näillä kasvatustaidoilla turvautumaan. :)
-Liina
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti