JOULUTUNNELMAA MÖKILLÄ JA ENSIMMÄINEN JOULULAHJA

Tänään tein viimeisen työpäivän etänä mökiltä käsin. Puuh, meinasi ottaa koville, sillä flunssa on iskenyt oikein kunnolla minuun. Ääntä ei viikonloppuna tullut lainkaan ja nyt on muuten vain vetämätön ja ärsyttävän sairas olo. Tämähän ei sovi yhtään sen kanssa, että kiireisin jouluvalmisteluaika alkaa N-Y-T! Olen juonut kuumaa, saunonut ja käynyt avannossa ja syönyt paljon suklaata. Ehkä tämä tästä vähitellen helpottaa. Joulutunnelmaan on jo aika kivasti päästy, mökille saa jouluisen tunnelman niin helposti aikaiseksi. Tila on pieni, joten jo muutamat koristeet tuntuvat riittäviltä. Mökkisisustus on melko talvinen ja kodikas ympäri vuoden, joten kovin kummoista päivitystä ei sisutuskaan vaadi.

Hyasintti on lempikukkiani. Yleensä suosin kukissa valkoista väriä, mutta nämä sipulit olivat niin kauniita, että päädyin ostamaan syvän siniseksi aukeavat kukat. Hyasintti on melkein kauneimmillaan näin nupulla ollessaan ja melkein jopa toivoisin ettei se ihan heti aukeaisikaan. Tuoksu vain tulee vasta kukan auettua kunnolla, ja se kyllä kuuluu jouluun jos mikä. Alempana olevassa kuvassa näkyy piskuinen joulukuusemme. Mies ja vanhempi lapsi kävivät kuusenhakureissulla ja tuossa tulos. Sympaattinen se ainakin on, ja onpahan vähemmän neulasia karisemassa. Pieniin tiloihin kovin iso ja tuuhea kuusi olisikin ollut vähän hankala, joten tähän minikuuseen voi olla oikein tyytyväinen!

Sain vanhemmiltani ihanan 50-luvun nojatuolivanhuksen. Ei se tainnut mikään virallinen joululahja olla (tilanpuutteen vuoksi luopuivat), mutta minä epäilen että tästä tuolista tulee minun paras joululahjani. Se sopii täydellisesti sohvapöydän kaveriksi ja kankaan syvä tumma sävy on todella kaunis. Tämä on laatua ja designia mielestäni parhaimmillaan.

Jouluvalmistelut ovat jo ihan kohtuullisella tolalla, etenkin kun pääsemme syömään valmiiseen joulupöytään vanhempieni luokse. Joulupäiväkin ateria on valmiiksi katettu, silloin pääsemme anopin herkkupatojen ääreen. Huomenna käyn kaupassa ostamassa lastillisen herkkuruokia ja teen joulusiivouksen. Lahjat on aika hyvällä mallilla jo. Ainoa harmillinen juttu on puuttuva lumi, mutta se kun on asia jolle ei mitään voi tehdä, niin sitä on ihan turha murehtia. Nautitaan hämäristä illoista, hyvästä ruuasta ja juomasta, ystävien ja läheisten seurasta ja joulutunnelmasta.

Ihanaa jouluviikkoa kaikille lukijoilleni!

-Liina

Isänpäivänä

Isänpäivän aamu oli kaunis. Auringonnousu heijastui hauskasti pilvistä veden pintaan. Oikeasti aurinko nousee tuolta vasemmalta puolelta, ei suoraan edestä.

Isänpäivän perinteisiin kuuluu tavalla tai toisella leipominen. Isompi lapsi leipoi isänpäivämuffinsit jo eilen valmiiksi. Niillä herkuteltiin appivanhempien käydessä illallisella. Myös aamiaisen tytär teki tänään isälleen ja meille muille valmiiksi; oli paistettuja munia, voilepiä, muffineita ja kahvia. Kyllä kelpasi!

Isänpäivään kuuluvat erikoisaamiaisen lisäksi myös lahjat. Lapset olivat tehneet koulussa ja päiväkodissa hienot kortit ja omatekoiset pelit (niistä en harmi kyllä kuvia tajunnut ottaa!). Koko perheen puolesta lahjoimme miestäni uudella lompakolla. Oma isäni sai lahjaksi vuoden luontokuvat -kirjan ja appiukko Tuomas Kyrön uusimman. Kuvausalustana toimi ihana Balmuirin Kid mohair -huivi*.

Isänpäivälounaalle menimme vanhempieni luokse. Lapset olivat riemuissaan nähdessään taas hurjasti kasvaneen Inton. Herkkulounaan kruunasi äitini tekemä hyydykekakku. Tätä täytyy kyllä tehdä ehdottomasti joskus itsekin!

Mukavaa isänpäivän iltaa kaikille!

-Liina

(*huivi saatu blogin kautta)

Saaristolaisleipä

Tämä päivä on mennyt vielä lievästä päänsärystä ja hutjakasta olosta kärsien. Ärsyttävää, mutta tuskin kuitenkaan päässä mitään pahempaa vikaa on, enempää ainakaan kuin ennen;)
Päivä onkin ollut ihan hyvä jouluvalmisteluiden edistämiselle. On tehty kortteja, paketoitu lahjoja ja nyt iltapäivästä tein saaristolaisleipiä. Ne ovat mielestäni ihan järjettömän hyviä. Säilyvät tosi pitkään ja sopivat jouluun täydellisesti. Niiden päälle voi kasata graavilohen (tai kylmäsavulohen) jämät ja tästä leivästä teen myös pohjan kylmäsavulohijuustokakkuun.

 

Tämä leipä on äärettömän helppotekoinen:

***

1 litra piimää
75 g hiivaa
3dl siirappia
1 rkl suolaa
3 dl kaljamaltaita
3 dl vehnäleseitä
3 dl ruisjauhoja
10 dl venhäjauhoja

Lämmitä piimä ja sekoita joukkoon hiiva, siirappi ja suola. Lisää kuivat aineet ja sekoita taikina tasaiseksi. Anna nousta 1,5 tuntia.
Jaa taikina kolmeen irtopohjavuokaan ja paista 175 asteessa ritilän päällä uunin alimmalla tasolla noin 1.5 tuntia.
Valele leipiä siirappivedellä (1:3) ja paista vielä puoli tuntia.
Anna leipien tekeytyä viileässä 2-3 päivää jonka jälkeen ne ovat parhaimmillaan.

***

Taidanpa myös kääräistä yhden leivän pakettiin tyttären opettajalle jouluviemiseksi. Kippoja ja kuppeja taitaa siunaantua oppilailta kiitettävästi, joten tällaiset syötävät lahjukset ovat siinä mielessä kiitollisia etteivät jää nurkkiin ja kaappien perukoille pölyttymään ja tilaa viemään.

Yhden leivän jo laitoin tytön mukaan vietäväksi naapurin vara-"mummolle". Mukaan kirjoitin kortin jossa oli leivän ohje. Toivottavasti maistuu!

Salaisia puuhia

Eilisestä päivästä puolet kului kaupungilla juostessa. Tai ihan rauhallisesti, ihme kyllä, tuo reissu sujui. Mukaan lähti sitten kuitenkin koko perhe. Siihenkin nähden retken sujuminen niin hyvin oli suorastaan hämmästyttävää. Kukaan ei tainnut menettää hermojaan kertaakaan?! Ehkäpä se, että pidettiin muutama ruoka- ja kahvitauko, auttoi asiaa.
Saatiin jo osa joululahjaostoksista hoidettua, joten tänään tiedossa on  paketointitalkoiden aloittelua. Lapset ostivat muutamia lahjoja mm. toisilleen ja isovanhemmille, joten hekin pääsevät tänään salaisiin paketointipuuhiin.

Kauniiden paketointitarpeiden löytäminen tuntuu kyllä tosi vaikealta. Niitä muovisia kaikenkirjavia lahjanauhoja ja räikeitä papereita on kyllä tarjolla vaikka kuinka (onni niille jotka niistä tykkäävät!), mutta jos haikailee yhtään neutraalimpia ja luonnonmukaisempia materiaaleja, niin niiden löytäminen on kyllä työn takana. Yllä näkyvät tarvikkeet on hamstrattu viime viikon aikana monesta eri liikkeestä. Ensi viikolla saatan päästä käväisemään Ikeassa ja olen kuullut että valikoimassa olisi kivoja pakettitarpeita, joten ehkäpä käyn vielä sieltä tarjonnan katsastamassa.

Paketoiminen on kyllä jännä juttu. Jos sen jättää ihan viime tinkaan, se on todella ärsyttävää hommaa. Näin hyvissä ajoin tehtynä se on mielestäni ihan hauskaa puuhaa ja lapsetkin voi siihen hyvin osallistua.