Ja niistä kattohommista

Koko yläkerta ja kattoremppa on yksi kysymysten suo tällä hetkellä. Mies haluaa laittaa muovista aluskatetta, minä taas en. Katto nousee vähän, ellei madalleta sisäpuolelta. Yläkerran huoneet ovat lämmitettyä tilaa ja siellä on kolme lämpöpatteria, mutta viime talvena siellä oli kylmimpinä päivinä + 6 astetta lämmintä. Lämpövuoto on siis melkoinen. Perinteet ja nykyratkaisut riitelee keskenään, enkä haluaisi talon muuttuvan ulkonäöltään. Katto nousisi "vain" 10 cm, tai vaihtoehtoisesti sisäkatto tulisi saman verran alaspäin. Yläkerrassa on muutenkin todella matala katto, joten molemmat ratkaisut ärsyttää. Nykyään saa hengittäviäkin aluskatteita, mutta toistaiseksi ne ovat niin uusi juttu, että epäilyttää. Mutta eristettä on lisättävä tavalla tai toisella, että yläkerrassa voi asua. Sisäkattoon on tulossa huokoleijonat, mitkä eristävät jo hiukan, mutta yksistään ne eivät riitä.

Eilen kaatosateen aikana käytiin vintillä tirkistelemässä ja kuivalta näytti. Eli paikkaaminen auttoi vähäksi aikaa, vaikka pellit on asennettu väärin. Ja huomattiin, että on siellä villojen takana puruakin, mutta ilmarakoa ei silti ole. Jos lappeilla on villaa ja purua sekaisin, todennäköisesti niin on ryömintätilassakin.

Tällä hetkellä pelkään kattotuolien takia, jos ne ovatkin mätiä. Silloin remontista tulisi vielä isompi.

Yläkerta on rakennettu asumiskäyttöön 1964.

Tuossa piipun vieressä oli aikaisemmin vessa, jonka lattian alta löytyi vanha vesivahinko. Raakalautaseinästä, joka ennen peitti aukkoa, löytyi lahoja lautoja. Meille ei ole selvinnyt, onko lahovaurio tullut paikalla olleen keittiön tiskivesistä, vai katolta tulleesta vedestä, koska lahot laudat olivat niin korkealla. Nyt siihen tulee käytävä toiseen huoneeseen. Aikaisemmin huoneet olivat samaa tilaa, mutta piipun toisella puolella oli aukko väliverholla toiseen huoneeseen ja vinolla osuudella oli vaatehuone, johon ei korkeuden takia mahtunut oikein mitään. Nyt sen tilalle tulee seinä, huoneista tulee erilliset ja piippua vasten täyskorkea vaatehuone. Piipun tälle puolelle jäävästä huoneesta tulee työhuone ja työhuoneen seinän takana on kylmävintti, josta viime syksynä löysimme hometta. Samaista seinää pitkin oli tullut katolta vettä valumalla todella isolta alalta ja kaikki laudat ja eristeet oli suorastaan uitettuja.

Haluaisimme ottaa kylmävintin käyttöön, puolet jäisi edelleen kylmäksi varastotilaksi, mutta tällä kerralla sinne tehtäisiin lattia ja tilasta tulisi muutenkin niin siisti, että siellä voisi säilyttää jotain vieraspatjoja ym. Toinen puoli avattaisiin ja saisin sinne nurkkaan oman ompelutilan, mitä mulla ei ole ikinä ollut yhdessäkään asunnossa. Se vaan riippuu monesta asiasta, onko seinän palkit kantavia jne. Jos ovat, niin ehkä minulle tulee ompelukomero ja seinä jää.

Kuvassa näkyvä huone ja ovi olisi makuuhuonetta, valkoiselle seinälle tulee kampauspöytä ja kaunistautumispiste.

Me pyritään kyllä säilyttämään kaikki niin ennallaan, kuin voidaan, mutta silti tehdä kaikesta käytännöllistä ja toimivaa. Säilytystilaahan meillä ei ole. Koko talossa ei ole komeron komeroa, imuri ja siivousvälineet asuvat hengenvaarallisesti kellarin kapeissa rapuissa, liinavaatteet taas asuvat tällä hetkellä avohyllyillä kellarissa. Tunnen itseni vaan niin pahaksi ihmiseksi, kun mennään muuttelemaan jotain, vaikka nämä muutokset eivät edes ole verrattavissa monen muun rintamamiestalon muutoksiin.

Seuraavaksi pitäisi repiä raakalaudat yläkerran lattiasta, tarkistaa purujen kunto ja laittaa uudet lattialaudat tilalle. Olisipa aikaa.

Vadelmatäti tervassa..

..tai siis bitiumliimassa. Onko kellään mitään ideoita, miten sen mustan bitiumliiman saa irti laudoista? Kyseisellä tavaralla on paljon liimattu muovimattoja ja erityisesti linoleumeja ja meillä sitä löytyy yläkerran rappusista.

Valtaosassa rappusista oli fiksusti laitettu levy ja sen päälle liimalla linoleumi, mutta osassa rapuista se on suoraan isketty lautoihin, joten mulla on pieni ärsyttävä ongelma. Bitiumliiman koostumuksesta kun liikkuu erilaisia huhuja, että se on muinoin sisältänyt 3% asbestia, mikä on todella pieni määrä, mutta hiominen ei silti innosta. Olen myös kuullut joidenkin pehmittäneen sitä tujuilla liuottimilla ja kaapineet pois, mutta lieneekö tämä ainut vaihtoehto? Toistaiseksi liimaa on ollut ainoastaan rappujen "välitilassa", siis pystyissä osuuksissa, joten ne voisi peittääkin vaikka raakalaudalla ja hioa, mutta rappuset ovat mielestäni muutenkin vähän kapeat, joten en haluaisi niitä enää kaventaa. Muista osista taas löytyy keltaista kontaktiliimaa tms, joka toistaiseksi tuntuu lähtevän ihan kaapimalla. Ärsyttää suunnattomasti, kun tulee eteen tämmöisiä ongelmia.

Oon myös haaveillut keittiöremontista, joka kyllä joutuu odottamaan, mutta ei kai se kiellettyä ole? Tykkäisin esim. näistä.

.

 Vanhanajankeittiöt.fi

Vanhanajankeittiöt.fi

Kuva: Kvänum

Kaksi ensimmäistä keittiötä on suomalaisen Tilauskaluste S. Nummisen mallistoa ja viimeinen ruotsalaisen Kvänumin retromalli. Kvänum on kaukana meidän budjetista, eikä Tilauskalustekaan mikään kovin halpa ole. Mutta ne on sentään puuta, eikä lastulevyä. Yksi vaihtoehto olisi kysellä paikallisilta puusepiltä, mihin hintaan saisi puuvalmiina vanhan 50-luvun keittiön kaappirungot. Meillä ei kuitenkaan tule kovin montaa metriä kaappeja, kun keittiö on niin pieni ja pintakäsittelyn ym. voisimme hoitaa itsekin. Tai sitten teemme itse, pitäisi vaan saada jostain puutavaraa. 

Vaaleanharmaa väri kaapistoissa on alkanut viehättämään, vaikka aikaisemmin halusin valkoiset. Mutta ehkä tämäkin ehtii muuttumaan monta kertaa, ennen kuin on sen aika.

Tällä hetkellähän keittiö näyttää tältä:

No okei, huijasin vähän. Nuo on tällä hetkellä ainoat siistit tasot, koska siivosin ne nopeasti kuvia varten, todellisuudessa tasot peittyy purkkien ja purnukoiden alle, koska keittiömestarimme on ollut viime päivinä vähän laiska (ja kipeä). Alimmassa kuvassa näkyy lasiovinen katastrofikaappi, johon tungetaan kaikki satunnaiset asiat, jotka pyörii tiellä. Sieltä erottuu ainakin koirien kalsiumlisä, jos joku oikein tarkkaan katsoo :D Mutta en vaan tykkää yhtään näistä kaapeista, enkä niiden hajasijoittelusta neljälle eri seinälle. 

Kaapit eivät kuitenkaan mene kaikki kaatopaikalle keittiöremontissa, vaan hion ja maalaan puuovet, ostan niihin uudet tasot ja sen jälkeen osa niistä menee palvelemaan tulevaan pyykkihuoneeseen lakanakaappeina. Rungot ovat lastulevyä, mutta ovet ovat koivua ja niistä saa vielä ihan käyttökelpoiset siihen tarkoitukseen.