Kainon synttäreillä

Viime perjantaina pistäydyimme naisporukalla köyliöläisen neuletuotteita tekevän Kainon 5 -vuotissynttäreillä. Sää helli, väkeä piisasi ja liike oli täynnä ihania tarjouksia. 

Kainon perustaja Niina hääri emännöimässä Kainon pihan kojussa tarjoillen ihanan raikasta raparperijuomaa.

Kaino on laajentanut vaatteiden lisäksi iiiihaniin sisustustuotteisiin: minultakin löytyy pari Kainon tyynynpäällistä. Lisäksi iskin silmäni kuvassakin näkyviin suloisiin koreihin. Tyynyissä näkyvää pilkkukuosia löytyi muuten lisäksi suorastaan herkullisesta torkkuviltistä, harmi ettei osunut kuvaan. Näitä sisustustuotteita ei tällä hetkellä löydy Kainon verkkokaupasta (täällä), mutta kainolaiset ovat aina niin avuliaita, että uskoisin postittamisen kiinnostuneelle onnistuvan silti jos ottaa liikkeeseen yhteyttä.

Helteisen päivän asuna Henry Lloydin hame, Boobin toppi ja Rhyme timen imetyskoru.



En kestä miten söötti tämä tyttöjen versio mekosta <3

Vaikka olen lähinnä asioinut Kainon kanssa postitse, olen käynyt Kainolla aiemminkin- pari vuotta sitten jo: kirjoittelin vierailusta silloin täällä. Liiketilaa oli edellisen vierailun jälkeen remontoitu ja laajennettu lisää: kauppa on todella suloinen! Lisäksi pääsee kurkistamaan tuotantilojen puolelle, eli sinne missä kaikki taikuus tapahtuu :) Minusta visiitti on pienen ajelunkin arvoinen, joten kaikille neuletuotteiden ystäville suosittelen retkeä Köyliön suuntaan :)

Kainolla vierailulla

Luvassa vihdoin ja viimein juttua kiirastorstain vierailuistani: tänään vuorossa köyliöläinen Kaino. Olen seurannut neuletuotteita valmistavan Kainon taipaletta sivusta melkein yrityksen alusta lähtien, sillä yksi ystäväni työskentelee Kainossa ompelijana. Jo melkein vuoden ajan olen myös suunnitellut vierailua Kainon liikkeeseen ja vihdoin sain aikataulutettua sen maaseudulla vierailuumme.

Kainon takana ovat upeat naiset Sanni Salonen ja Niina Sinisalo, joiden yhteinen käsityöharrastus poiki liikeidean joskus loppuvuonna 2009. Kaino- kauppa avattiin Köyliöön 2.7.2010, jossa se sijaitsee edelleen osoitteessa Köyliöntie 2. Alkuvuodesta Kaino valtasi lisää tilaa ja liike suurentui. 

Kaikki Kainon tuotteet valmistetaan Köyliössä ja Kaino- kaupassa shoppailun lisäksi onkin mahdollista samalla päästä tutustumaan myös Kainon tuotantotiloihin. 

Kainon vaatteet syntyvät Niinan ja Sannin yhteisellä naisen vaistolla ja ”kainomielellä” suoraan tekijöidensä sydämistä. Kaino- vaate on Sannin mukaan värikäs, fiksu, huoleton ja monikäyttöinen. Ja tämän allekirjoitan kyllä! Kuvassa ihanan perinteisen Ruusu- kuosin neulemalli: tämä kuosi on yksi ensimmäisiä omia Kaino-ihastuksiani :)

Vaatteet valmistetaan Saksassa langaksi tehdystä intialaisesta luomupuuvillasta sekä joko eteläafrikkalaisesta luomumerinovillasta, joka muuttuu langaksi Itävallassa, tai tavallisesta merinovillasta. Kainon käyttämä merinovilla on aina kuitenkin mulesing- vapaata, eli tuotteita voi ostaa hyvällä omalla tunnolla! Kyselin myös suomalaisesta villalangasta, mutta se on kuulemma liian karkeaa Kainon koneisiin.

Vaatteiden lisäksi Kaino valmistaa mm. peittoja ja tyynynpäällisiä: olin ostamassa jo sneak peek- kuvassakin esiintynyttä tyynynpäällistä kotiini, mutta sainkin sellaisen yllättäen lahjaksi mukaani: kiitos Sanni! 

Tällä hetkellä Kainolla on viitisentoista jälleenmyyjää ympäri Suomea. Kainon omien facebook- sivujen lisäksi netissä Kainoa myyvät www.ipanainen.fi ja Palonin nettikauppa. Palonista olen täällä blogissa maininnut kerran aiemminkin (täällä), sillä juuri Paloni on se liike, jonka mukana Kainokin matkasi New Yorkin muotiviikoille helmikuussa. Juttelin Sannin kanssa New Yorkin matkasta, sillä Kainon tehokaksikko päätti lähteä hakemaan uutta näkökulmaa sekä haistelemaan trendejä ja suuren maailman menoa myös itse ihan paikan päälle. Olisin ollut kovin kiinnostunut kuulemaan mikä oli amerikkalaisten suosikkituote, mutta vielä pääsiäiseen mennessä eivät tytöt olleet ehtineet sitä tietoa saamaan. Sen sijaan kyselin sitten Kainon paikalla olleilta työntekijöiltä heidän omia suosikkituotteitaan ja kaikkien suosikiksi nousi raidallinen Loma- mekko (joita toiseksi ylimmässä kuvassa tangollinen:)). Täytyy sanoa että en yllättynyt, sillä sellaisen tilasin myös itselleni… valmiina ei ollut oikeaa kokoa, joten kotiin en mekkoa vielä saanut (ei sillä että tässä olisi mitään mekkokelejäkään vielä…). Kuvia luvassa kyllä sitten heti! 

 Huomenna jatketaan vierailuteemalla ja tutustutaan tarkemmin Ideakoruun. Stay tuned :)!

P.S. Ystäväni A jonka kanssa keskustelimme tyynynpäällisistä: noita ruusukuosisia tyynynpäällisiä näytti edelleen olevan ainakin facebookin kautta tilattavissa, ei vain ollut livenä tarjolla silloin kun olin käymässä :)

Suomalaista muotia New Yorkiin

Ihan pakko on nyt hehkuttaa tässä kohtaa entisen kotiseutuni Satakunnan UPEITA käsityöläisiä, jotka matkaavat New Yorkin muotiviikoille helmikuussa Paloni- liikkeen mukana. (Paloni on Helsingissä sijaitseva, itsenäisten suunnittelijoiden tuotteita myyvä liike.)

NYCiin Palonin matkassa pääsevät omista suursuosikeistani siis köyliöläinen Kaino

Kuva: http://www.kaino.fi/

ja harjavaltalainen Ideakoru.

Kuva: http://www.ideapaju.fi/

Lue Satakunnan kansan juttu aiheesta:
http://www.satakunnankansa.fi/Satakunta/1194788608752/artikkeli/kulkevatko+amerikkalaiset+pian+koyliolaisessa+neuleessa+.html

Lisää Palonin ameriikanvalloituksesta myös Costumen nettisivuilta. Palonin pop up- store 11.-28.2.2013 Ivana Helsingin New Yorkin liikkeessä (251 Elizabeth Street, 10012 New York).

Harmi ettei ole NYCin reissua tulossa, enkä siis pääse paikan päälle ihastelemaan, mutta hurjat tsempit sekä Kainon että Ideakorun upeille, ihanille, osaaville, rohkeille naisille - aivan huippua!!!!

Wedding no 2- My Saturday in Pictures Again

Kotiuduimme tänään kesän toisista häistä. Häät olivat tyyliltään täysin toisenlaiset kuin viime viikonlopun häät, mutta juuri siksi jälleen vihityn parin näköiset. Ja hauskaa oli tälläkin kertaa :) Yhteistä molemmille häille oli kuitenkin veden läheisyys: viime viikonloppuna meri, tällä kertaa joki. Päivä oli jälleen myös harmaa ja hiukan sateinen, mutta parin toivoma ulkovihkiminen kuitenkin onnistui, eikä ollut läheskään yhtä kylmä kuin viime viikonloppuna. 

Morsian saapui idyllisesti vihkipaikalle isänsä soutamalla soutuveneellä. Itse en kyllä olisi uskaltanut, olisin aivan varmahti keikahtanut jokeen... mutta tällä parilla kaikki sujui hyvin :) Pari oli myös opetellut ulkoa kauniin runon, jonka he lausuivat toisilleen ennen vihkimisen alkua. En olisi itse siinä tilanteessa saanut suustani yhtään mitään muuta kuin sen yhden vaaditun sanan, siksi meillä ei todellakaan ollut mitään sormusvaloja omassa kaavassamme... Mutta toimitus runoineen oli erittäin koskettava ja tästä parista huokuu ihan erityinen kumppanuus. Onnea ystävät, vielä kerran <3

Häissä oli mukava yhtenäinen teema, jonka idea oli lähtenyt vihkipaikan ihanasta luonnosta ja erityisesti koivusta. Koivuteema toistui kutsuissa, morsiamen pellavapuvun kirjailuissa sekä hääpaikan koristeluissa.

Morsiamelle ei ollut kukkakimppua, vaan tyyliin sopivasti kuvassa oleva suloinen pussukka. Sulhasen isä oli valmistanut upeita koivuisia koristeita, mm. hääparin pöydällä olleet tuikkupikarit sekä pöydissä olleet koivuiset asetelmat.

Asukuviin kerkesin tällä kertaa vasta hiukan myöhemmin illalla. Kuvasta näkyy että päädyin mekon seuraksi valitsemaan vuosia sitten lahjaksi saamani hopeisen rannerenkaan ja Joid'art- merkin korvakorut.

Yksityskohtia: sormeeni päätyi äidiltä saamani vintage-sormus. Piecesin huivi lämmitti loppuillan viileydessä.

Mmmm. Jälleen yksi herkullinen hääkakku: perinteinen maku, mutta hauskasti teemaan sopiva koristelu :) slurps..

Kuvassa rakkaan ystäväni päällä Kainon ihana neulemekko. Tämä ystäväni on menossa naimisiin elokuussa, joten hänen häänsä ovat ne kolmannet tämän kesän häät. Mietimme ystäväni kanssa lauantaina sitä, miten mukavaa oli olla juuri tämän pariskunnan häissä. Meitä on nimittäin aika tiivis kolmen pariskunnan porukka, jotka usein puuhailemme kaikenlaista yhdessä. Kaikkien pariskuntien miehet ovat alunperin olleet ystäviä keskenään ja me tytöt olemme sitten myöhemmin tulleet mukaan kuvaan ja tutustuneet sitä kautta toisiimme. Me kaikki myös tapasimme tulevat miehemme samana vuonna kymmenen vuotta sitten. Tästä porukasta ensin ehdimme naimisiin minä mieheni kanssa 2,5 vuotta sitten. Lauantaina vihittiin siis yksi pari ja elokuussa vielä viimeinenkin kolmesta. Miten hauskaa onkaan ollut tätä kautta saada uusia, tärkeitä ihmisiä elämäänsä :)

Loppuillan tunnelmia :)

Jotakuinkin näiden kuvien jälkeen laitoin oman kamerani laukkuun ja pääsin vihdoin kokeilemaan järkkärillä kuvaamista. Ei varmaan tarvitse kahdesti kertoa mikä on seuraavaksi hankintalistalla... hetki pitää vielä kärvistellä, mutta toivon mukaan viimeistään loppukesästä on tarjolla parempia kuvia tässäkin blogissa. Nimittäin rehellisyyden nimissä se on ainut asia, jonka kanssa olen paininut koko blogin olemassaolon ajan: en ole tyytyväinen kuvien laatuun. Mietin jo blogia avatessani, että tekisinkö sen vasta kun olen saanut hankittua järkkärin. Mutta koska hetki tuntui muuten oikealta, päätin antaa mennä. Minulla on todella hyvä pokkari, mutta järkkärilaatuisten kuvien ottaminen sillä ei (ainakaan minun taidoillani) kuitenkaan onnistu. Sain lauantaina paikalla olleilta kuvaajilta, joiden kameroilla pääsin leikkimään, kuitenkin hiukan lisäopastusta myös oman pokkarini käyttämiseen. Pokkarissani nimittäin pystyy säätämään kaikkia niitä ominaisuuksia mitä järkkärissäkin, mutta niiden säätäminen ei vain ole yhtä helppoa (eivätkä säädöt yllä ihan niin kaus kuin järkkärillä), eikä kärsivällisyyteni ole oikein riittänyt opettelemaan niitä kunnolla. Sillä välin kun vielä odottelen järkkärin hankkimista, yritän keskittyä ja opetella käyttämään pokkariani hiukan paremmin: malttaa harjoitella säätöjen kanssa ja testailla. Kuvien laatu on minullekin todella tärkeää lukemissani blogeissa ja siksi oman blogini kuvien laatu on häirinnyt minua aika tavalla koko tämän ajan, vaikka muuten olenkin kovasti nauttinut uudesta ilmaisukanavastani. Kiitos siis sinulle kun olet jaksanut mukana tähän saakka kuvien laadusta huolimatta, ja toivottavasti asiaan on tulossa muutos melko piankin.

Mukavaa uutta viikkoa sinulle, toivottavasti vietit mukavan viikonlopun :)

New In

Täydensin laivalta perusmeikkivarastoni kulmakiviä: ripsiväriä ja meikkivoidetta (joka muuten oli laivalla aivan hillittömän edullista verrattuna maista ostettuun). M.A.Cin highlighterin (Mineralize Skinfinish) ostin tänään, sävy on "Soft and Gentle". M.A.Cin highlighteria en ole ennen käyttänyt, mutta olen ollut todella tyytyväinen maaliskuussa ostamaani M.A.Cin varjostusväriin. Olen ollut niin tyytyväinen, että minun on vaikea kuvitella miten edes selvisin ilman sitä aiemmin. Siksi siis päädyin tällä kertaa juuri M.A.Cin highlighteriin ja odotukseni ovat korkealla. 

Laivalta mukaani tarttuivat myös ihanat Vågan korvakorut, jotka otin käyttöön heti lauantaina. Tallinnasta en sitten ostanutkaan muuta kuin muutaman pullon viiniä (ja pullon kuoharia vapun varalle) sekä pussillisen mustikkateetä. Kävin Pull & Bearin ja Berschkan liikkeissä sekä yhdessä outletissa hiukan kiertelemässä. En kuitenkaan löytänyt mitään sellaista, mitä olisin lopulta halunnut. Pull & Bearissa oli kyllä muutamia tosi kivoja juttuja, mutta sovituskopissa selvisi, että ne mallit ei todellakaan ole tehty minun vartalotyypilleni. Harmi.

Yhtenä viikonlopun matkaseuralaisenani oli köyliöläisessä Kainossa työskentelevä hyvä haltijatarkummini, jolta sain lahjaksi ihanan lenkkihuivin- tällä kertaa kesäversion eli puuvillaisena. Sain jo joululahjaksi Kainon merinovillaisen lenkkihuivin, joka on esiintynyt parissa päivän asussakin ja jota on tullut käytettyä paljon. Tämä ihanan turkoosi huivi nousee varmasti kevään asujen suosikkipiristäjäksi :) 

Kävin tänään myös vihdoin ja viimein valitsemassa ne aurinkolasit- ja päädyin hankkimaan samalla uudet silmälasitkin! Ovat muuten aika makeat....etenkin silmälasit ovat tosi erilaiset verrattuna nykyisiin kehyksiini (tai mihinkään, mitä minulla on aiemmin ollut)- ja itselleni hiukan rohkeakin valinta (vaikka räväkämpien silmälasinkäyttäjien mielestä niissä tuskin on mitään ihmeellistä). Myös aurinkolasit ovat melkoisesti erilaiset verrattuna nykyisiin. Iso kiitos Aleksin Instrumentariumin asiantuntevalle myyjälle uusien kehysteni löytämisestä ja kannustuksesta, kun meinasin jänistää ja ostaa samanlaiset kuin vanhatkin ovat ;) Nyt en millään malttaisi enää odottaa kun lasit tulevat-  siihen menee kuulemma 2-3 viikkoa. 

Malttamattomana odotan myös ensi viikon maanantaita, jolloin pääsen jälleen kampaajan käsiteltäväksi. Projektini "tukka kesäkuntoon (eli takaisin vaaleaksi)" on aikamoisessa välivaiheessa- ja tällä hetkellä siis riemunkirjavassa päässäni kilpailevat talvella laitetun tummanpunaisen, helmikuussa laitettujen vaaleiden raitojen ja oman juurikasvuni kakofonia. Not pretty, let me tell you. Varasin (ihan liian pitkästä aikaa) myös ajan kosmetologille. Siis myös naama kesäkuntoon :)! 

Kun nyt tulisi se kesäkin joskus...

Päivän asu

Tänään on ollut mukavan puuhakas päivä: olin tehokas töiden kanssa ja sain tehtyä jo jonkin aikaa lykkäämiäni hommia (vaikka se onkin tarkoittanut myös tietotekniikan kanssa tappelemista ja erilaisten asiakastukien kanssa asioimista, argh...), jonka lisäksi siivoilin ja kohta laitan pyykin vielä pyörimään. Mulla on tapana lykätä ei-aivan-pakollisia asioita aina tuonnemmaksi ja tulee hyvä fiilis kun vidoin saa tehtyä niitä:)

JA onnen päivä: soitin uudelleen kampaajalle ja sain sittenkin peruutusajan jo perjantaille!!!! En olisi ehkä millään kestänyt kahta viikkoa...

Kuvassa päivän asu maanantailta (otettu iPhonella).

Neuleliivi/Äidin kutoma, Toppi/Filippa K, Leggarit/Pieces, Pusero/Boomerang, Huivi/Kaino, Vyö/Pieces, Korvakorut/Thomas Sabo, Saappaat/Vagabond

P.S. Olin niiiin oikeassa tammikuun salisumpun ja viimeistään helmikuussa lipsuvien uudenvuodenlupausten suhteen: nyt mahtuu taas jumppiin ja eilen oli spinnissä puolet pyöristä tyhjinä...

Huiveja

Tammikuun Elle ennustaa vuoden 2012 trendiksi huivit, Dolce&Gabbanan viimeisen kevätmalliston innoittamana. Aloin pohtimaan omaa suhdettani huiveihin. Olen aina pitänyt huiveista, mutta vasta viimeisen parin vuoden aikana olen oppinut käyttämään niitä. Mitään "100 tapaa sitoa huivi"- tutorialia en osaa tehdä. Olen kuitenkin huomannut, että huivi on helppo ja hauska tapa luoda vaihtelua muutoin lähinnä mustista, valkoisista, harmaista ja muista neutraaleista väreistä koostuviin asuihini. Kuvissa muutamia suosikkejani.

Huivit ylhäältä alas: Gina Tricot, Pieces, Pieces, H&M, Pieces

(Mangon) Edit: Gina Tricot:n tähtikuvioinen huivi on uusin lisä kokoelmaani, tämän syksyn tähtihuumassa hankittu. Piecesin sinisävyinen huivi on vuoden takaa ja ollut ahkerassa käytössä.

H&M:n oranssin ja pinkin värinen huivi hurmasi minut kirkkailla väreillään. Piecesin pallohuivi löytyi kesän alennusmyynnistä ja sopii erityisen hyvin mustan ja valkoisen pariksi. Näitä kuvia ottaessani tajusin miten moni suosikkihuiveistani on Piecesin. Olin yllättynyt havainnosta, sillä nykyään löydän Vero Modasta tai Vilasta enää melko harvoin mitään ostettavaa: asustepuolella vierailen näköjään kuitenkin melko ahkerasti.

Tämä köyliöläisen Kainon ihana merinovillainen (tuubihuivi) edit: lenkkihuivi löytyi joulupaketista. Se oli rakkautta ensi silmäyksellä.

Myös tämä unelmanpehmeä kashmirhuivi oli joululahja. Ilmeisesti joulupukki uskoi minun olleen viluinen viime talvena, koska sain ennätysmäärän erilaisia ihania, villaisen pehmeitä paketteja.

Edit: Huomasin virheeni tuon tähtihuivin kanssa vasta viime yönä. Hassu juttu miten mieli toimii: löysin marraskuussa Barcelonan reissulla aivan ihanan tähtihuivin Mangosta, mutta en jonkun hölmöyspuuskan vuoksi ostanut sitä. Suomen Mangosta sitä ei tietenkään sitten löytynyt, mutta Gina Tricot:sta löysin tuon hiukan vastaavan. Mutta mielessäni Mango ja tähtihuivi oli näköjään jo tiukasti paritettu yhteen ;)