Tunteita ja pioninkukkia

Nyt on kyllä jotenkin henkisesti vaikeaa tämä harrastaminen. Tai siis harrastamattomuus, enhän vieläkään voi käyttää käpälääni mihinkään. Lisäksi Tampereen messut jäävät väliin tänä vuonna. "Meidän paikalla" on Snurre (ihana lankakauppa sekin, käykää katsomassa!). Voi, miten olisi tehnyt mieli mennä edes turistina, ostaa joululahjakirjat naapurikojusta ja ehkä ostaa jotain muutakin, tavata kaikkia tuttuja, puhua käsitöitä, ihailla muiden osaamista!

Mun kohdalla kipuilu roolin muuttumisesta tulee aallottain. Näin joulun alla on vaikeaa olla ihan muissa töissä. Tämän viikon pitäisi olla se vuoden kiireisin ja raskain ja sitten lasketellaan hyvillä mielin ja väsyneinä kohti joulutunnelmia. Joulun alla pääsee myös suunnittelemaan joululahjoja muiden ihmisten kanssa.

Toisaalta opinnot vievät pahinta terää siltä tarkoituksettomuuden tunteelta, joka Villavyyhdin tarinan loppumisesta jäi. Vaikka mä en olekaan Sanna, 33, lankakaupan myyjä, musta voi vielä tulla Sanna, 33, jotakin. Tai mikä se ikä sitten siinä vaiheessa onkaan.

Toisaalta oonhan mä koko ajan ollut kaikkea muuta sen myyjyyden ohella. Oon ollut mm. Sanna-täti ja se onkin yksi mun elämän tärkeimpiä ja kivoimpia rooleja.

Tädin tipulle

Malli: Stetsonkehitelmä. Liian kirjava lanka tälle mallille, saa nähdä kokeilenko toiste.

Koko: n. 40

Lanka: Mokkasukka, väri Pioni, 72 grammaa eli 302,8 metriä.

Puikot: 2,25 mm

Taisi olla lankavarastoni vanhin lanka, Mokkasukkaa vuodelta 2008. Väri on mielestäni nimeltään Pioni. Ostin tämän aikoinaan tätä samaista kummityttöäni varten. Vuosien vieriessä on suunnitelmat muuttuneet ja monta mutkaa kuljettu, mutta edelleen tädin tekemät vaaleanpunaiset neuleet kelpaa.

Vuoden 2014 valmis työ nro 31, sukkapari numero 9

Langan yhteiskulutus 2014: 5759 g eli 17 122,33 m