Tunteita ja pioninkukkia

Nyt on kyllä jotenkin henkisesti vaikeaa tämä harrastaminen. Tai siis harrastamattomuus, enhän vieläkään voi käyttää käpälääni mihinkään. Lisäksi Tampereen messut jäävät väliin tänä vuonna. "Meidän paikalla" on Snurre (ihana lankakauppa sekin, käykää katsomassa!). Voi, miten olisi tehnyt mieli mennä edes turistina, ostaa joululahjakirjat naapurikojusta ja ehkä ostaa jotain muutakin, tavata kaikkia tuttuja, puhua käsitöitä, ihailla muiden osaamista!

Mun kohdalla kipuilu roolin muuttumisesta tulee aallottain. Näin joulun alla on vaikeaa olla ihan muissa töissä. Tämän viikon pitäisi olla se vuoden kiireisin ja raskain ja sitten lasketellaan hyvillä mielin ja väsyneinä kohti joulutunnelmia. Joulun alla pääsee myös suunnittelemaan joululahjoja muiden ihmisten kanssa.

Toisaalta opinnot vievät pahinta terää siltä tarkoituksettomuuden tunteelta, joka Villavyyhdin tarinan loppumisesta jäi. Vaikka mä en olekaan Sanna, 33, lankakaupan myyjä, musta voi vielä tulla Sanna, 33, jotakin. Tai mikä se ikä sitten siinä vaiheessa onkaan.

Toisaalta oonhan mä koko ajan ollut kaikkea muuta sen myyjyyden ohella. Oon ollut mm. Sanna-täti ja se onkin yksi mun elämän tärkeimpiä ja kivoimpia rooleja.

Tädin tipulle

Malli: Stetsonkehitelmä. Liian kirjava lanka tälle mallille, saa nähdä kokeilenko toiste.

Koko: n. 40

Lanka: Mokkasukka, väri Pioni, 72 grammaa eli 302,8 metriä.

Puikot: 2,25 mm

Taisi olla lankavarastoni vanhin lanka, Mokkasukkaa vuodelta 2008. Väri on mielestäni nimeltään Pioni. Ostin tämän aikoinaan tätä samaista kummityttöäni varten. Vuosien vieriessä on suunnitelmat muuttuneet ja monta mutkaa kuljettu, mutta edelleen tädin tekemät vaaleanpunaiset neuleet kelpaa.

Vuoden 2014 valmis työ nro 31, sukkapari numero 9

Langan yhteiskulutus 2014: 5759 g eli 17 122,33 m

Tampereen messuilla

Olen auttamatta myöhässä, mutta viimein messuraporttia pukkaa täältäkin tuutista :)

Kolme messupäivää tarkoittaa vyyhdin porukalle reipasta viiden päivän rutistusta. Kirjoittelen siitä kaupan blogiin vielä tarkemmin, mutta sanotaan nyt vaan ohimennen näin: Messut ovat erilaiset työntekijän silmin.

Eka vahva vinkki siitä on se, ettei mulla ole messukuvia. Enkä ole juuri nähnyt muita osastoja kuin omamme. En nähnyt yhtäkään luentoa, esitystä tai työnäytöstä. En edes tiedä messujen kulusta muuta kuin sen, mitä halleissa kuulutettiin! Nyt jälkeenpäin opin, että kävijöitä oli ollut liki 37 000 - yli 600 enemmän kuin vuosi sitten, mutta 170 vähemmän kuin vuonna 2011.

Mun messuhommiin kuului tietenkin Villavyyhdin osastolla häröily. Meitä oli taas kolme flikkaa pyörittämässä show'ta - kehrättiin, kehrättiin ja kehrättiin. Myytiin vähän lankaakin toki siinä sivussa. Myyntivaltteja olivat tänä vuonna värttinät, Lanitium Ex Machinan sukkalangat ja Geilskin tarvikepaketit (ykkösenä Topstykke). Aasinsilta siis tähän:

Pomo piffasi mulle langat messu-univormuun ja Topstyken tein - aikaakin jäi ruhtinaallisesti, sillä sain langanpäät pääteltyä ja tunikan höyrytettyä perjantaina jo noin tuntia ennen messujen aukeamista!

Topstykke (Ravelryssä)

Koko: XL (ry 105)

Lanka: Geilsk Bomuld og Uld, väri c17, 5 kerää (250 g).

Puikot: 3,25 mm

Tosi monikäyttöisen oloinen vaate! Messuilla olin mustassa puolihameessa, mutta tykkään tunikastani myös farkkujen kanssa. Seuraavaan ehkä modaan hihat (ylhäältä alas tehtävään raglaniin onneksi niiden modaaminen ei vaadi muuta kuin sen, että neuloo ne pitkiksi).

Omissa messuostoksissa ei ole kauheasti raportoitavaa: Nippu kirjoja Moreenin/Hobboksin osastolta (se on houkuttelevasti meidän naapuri), kauniit korvakorut itselle, hys-hys joululahjoja muutaman… Ja yllättäen lankaa ihan muusta lankakaupasta kuin Villavyyhdistä!

Hain Silmu&Solmusta neljä kerää Regian 8-fädig Iglua. Tämä oli suunniteltu ostos - Herkku&Koukku -blogin Syksyn ensimmäiset villasukat sytyttivät Iglu-kuumeen, joka ei ottanut laantuakseen. Nyt on jo ekat ja tokatkin sukat näistä Regioista valmiit (okei, toiset on kokoa 22…) ja kolmannet ovat puikoilla. Esittelen näitä hiukka myöhemmin. 

Mutta mainittakoon vielä, että Silmu&Solmusta sain tosi ystävällistä palvelua, kauniin paperikassin ja kaupan päälle konvehdin! Väsyneen messuihmisen maailma mullistui siitä yhdestä Geishasta. Sokeria suoniin!

Tampereen messuilla / Tampere Crafts Fair

Oi, mikä ihana, hidas sunnuntaiaamu! Huomaan olleeni messu- ja flunssapimennossa, kun kuulen uuden Twist Collectiven olleen ulkona jo kokonaisen viikon. Selasin sen nyt silmäillen läpi ja kaksi mallia nousi todella humisten sieltä muiden joukosta: Luggala on ihana kengurutaskuinen villapaita ja Celestarium aidon innovatiivinen pyöreä huivi. Celestarium tosiaan pysäytti. Kuinka yksinkertainen! Kuinka näyttävä! Kuinka kaunis! Kuinka erilainen!

Oh, what a lovely Sunday morning! We are taking it slow, ate breakfast in bed and now enjoy the silence. I have been a bit busy with the trade fair and having a cold, I just noticed this morning that the new Twist Collective has been out for a week already.  I browsed through it and immediately found two favorite patterns, both of which I really want to make: Luggala, a lovely kangaroo-pouched sweater, and Celestarium shawl. Truly innovative! So simple! So Stunning! So different!

Tampereen messut menivät hyvin. Kävijöitä oli kaikkiaan 36 000, mikä tietysti on aivan älytön määrä. Sunnuntaina meidän isolle osastolle olisi kyllä mahtunut enemmänkin rupattelijoita :) Kehrääminen kiinnostaa ihan valtavasti yleisöä - myimme loppuun niin värttinät kuin kehrääjän käsikirjatkin. Myös Pipo on pääasia -kirja katosi kuin kuumille kiville. Jossain vaiheessa alkoi jo naurattaa se tietty dialogi, joka käytiin muutama tuhat kertaa viikonlopun aikana: "kyllä, tämä on moderni matkarukki... Yhdysvalloista... eipä ole Suomessa tekijöitä... viehän se vähemmän tilaa... Ihan sama toimintaperiaate... Teollisesti kammattua villatopsia… Käsinvärjättyä, kyllä…"

Tampere Crafts fair was a decent success. Altogether the fair was visited by 36.000 customers. On Sunday we could have sported a larger crowd at our section, though. Spinning was a true showstopper and we sold all our spindles and spinning books. We kept repeating the same dialogue: "Yes, a modern travelling wheel… From the States… No, no-one makes them in Finland… It takes up less floor space… Industrially combed wool top… hand-dyed, yes…"

Kehrättiin Annan kanssa minkä ehdittiin ja Jenni myi tekemämme langan jo ennen kuin se saatiin pois rullalta. Myös värttinä pyöri (ja putoili) koko viikonlopun ja löysin viimeinkin siihen hommaan aidon tekemisen riemun. Mä osaan sittenkin!

We, Anna and myself, spun like dervishes all weekend and Jenni sold the yarn before we had a chance to skein it. We also spun with a drop spindle (and yes, I dropped it all the time), but I finally learned how to produce a decent single on it.

Myös Cricket-pöytäkangaspuu oli käpälissä viikonlopun mittaan ja mehän siihen rakastumaan siinä määrin, että ostettiin Annan ja Marjan kanssa moinen vehje kolmeen pekkaan omaksi. Nyt se on mun hoteissa ja tulossa on joululahjakaulaliina iskälle. Loimena on Vuorelman Vetoa ja kuteena silkkivillaa Villavyyhdin poistosammioista.

We also had the Cricket table loom with us. We loved it enough to purchase a shared one for myself, Anna and Marja. I have it at home now and I am currently weaving a scarf for my dad for Christmas. I wefted it with a sport-weigh sock yarn and use a tweed effect silk wool blend as the warp. Or is it the other way around? 

Itsellä jäi muiden näytteilleasettajien kiertäminen puolitiehen, koska, noh, Euroopan suurimmat käsityömessut. Omaa hallia ehdin silmäillä pariin otteeseen ja käydä rupattelemassa hieman esimerkiksi Succaplokkilaisten kanssa. Tinttamarelli ja Hopeasäie olivat muutaman korttelin päässä meistä, mutta Titityyn puoti olikin jo toisessa hallissa ja heillä oli sellainen hulina, etten mahtunut edes lähelle. Kova hulina kävi myös naapuritontillamme, jossa majaili Hobboksin jäämistö. Kirjoihin kompastuin myös minä, mutta ostinkin lähinnä ruoka-aiheista kirjallisuutta, koska Villavyyhdin myötä kattava käsityökirjasto on aina lähellä.

I had the time to glance at maybe half of the exhibitors, because, well, it is the biggest crafts fair in Europe. I walked through our own hall a couple of times and got to talk with Succaplokki people. A couple of other yarn shops were relatively close to us, but some, like Titityy, were all the way to the opposite hall. Glad we had dinner together! Next slot from us was Hobboks bookstore with all kinds of hobby literature. I bough a couple of cook books, as I don't need a knitting library now that I have access to Villavyyhti's library.

Muissa messuostoksissa oli heijastimia Makeelta ja ihana luomulampaantalja Rintalan tilalta. Minä ja talja olemme olleet lähes erottamattomia messuista lähtien. Viime yönä vedin sen jaloille peruspeiton päälle, kun tassuja paleli.

What else did I buy? Reflectors from Makee Design and an organic sheep hide. I have been inseparable with the hide ever since. Last night I covered my feet with it when I went to sleep. Heavenly.