Vuorelan ruusut kukkivat

Projekti Vuorela-ohjeet etenee hitaasti mutta varmasti :) Tänään sain viimein julki ohjeet sekä kaulurille että pipolle. Yhteensä nämä ohjeet ovat Vuorelan ruusut -asustesetti.

Ohjeet ovat myynnissä settinä Ravelryn kautta. Molemmat ohjeet saa yhteishintaan 4 euroa. Pipon ohje on kolmessa eri koossa, 54-60 cm, ja kauluriin on yksi koko. Pipo neulotaan päälaelta alkaen, joten sovittaminen on helppoa (ainakin jos kohdepää on lähistöllä).
Molemmat ohjeet ovat ladattavissa myös englanninkielisinä, joten ne voi ostaa lahjaksi myös ameriikanserkulle :)

Nämä kuvassa olevat kappaleet menevät pukinkonttiin, joskin kiusaus niiden itselläpitämiseen on varsin suuri. Kukas kissan hännän jne: Nää on ihanat!

Vielä on tulossa ohjeet polvisukkiin. Sitten ois tämä luu kaluttu melkein loppuun - kannattaa pysyä kanavalla, koska ennen joulua suoritetaan vielä suuri Vuorela-arvonta!

Luumujen viikonloppu

Huh huh mikä show voi olla yhden ohjeen kirjoittamisessa! Sitä helposti harhautuu ajattelemaan, että jos joku asia on helppo neuloa, siitä on helppo kirjoittaa ohjekin. Meikämakkara oppi kyllä nyt olemaan nöyremmin tämän prosessin myötä.

Lähetin ohjeen koeneulottavaksi pian näiden lapasten valmistumisen jälkeen, elokuun puolivälissä.

Varsin pian ensimmäinen koeneuloja totesi, että oikeasta lapasesta tulee vasen ja vasemmasta oikea. Toinen huomasi, että kaaviot ovat harhaanjohtavat ja virheelliset. Kaikissa kolmessa koossa, tietenkin. Jo kaavioavaimessakin onnistuin puhumaan kavennuksista palmikoiden sijaan. Korjasin virheet ja piirsin uudet kaaviot ja pyysin koeneulojia aloittamaan uudestaan.

Tällä kertaa päästiin jo pidemmälle, ennen kuin peli oli vihellettävä poikki. Kaavioissa oli edelleen häikkää (mm. kahteen kertaan sarake numero 11, mutta pikkuvikoja…) mutta sentään oikea ja vasen lapanen menivät nyt niin kuin väitettiin. Todelliset ongelmat alkoivat vasta peukalokiilan paikkeilla.

Mä rakastan kiilallisia lapasia. Mummo opetti neulomaan ilman enkä tajunnut kaivatakaan peukalokiilaa ennen kuin vasta joskus viitisen vuotta sitten. Paluuta ei ole ollut, kiilalliset hanskat istuu kuin, no, hansikas. Osaan neuloa kiilan vaikka unissani, kummin päin vaan ja minkä kokoiseen käteen vaan. Mutta osaanko selittää, miten sen teen? Näemmä en osaa :D

Kiilakatastrofi saatiin korjattua ja alettiin lähestyä varren joustinta. Ja siinä menikin sitten useampi viikko! Sitä laskettiin paperin, värikynien, laskimen, puikkojen ja langan ja Excelin kanssa oikein antaumuksella. En siis minä yksin, sain taas koeneulojalta apua. Simppeli 2 o, 2 n -joustin! Mutta niin, ettei kuvioneuleen reuna rikkoudu ja niin, että peukalokiila sulautuu nätisti joustimeen. Kolmessa koossa.

Viikonloppuna ehdin tehdä aika kasan muutoksia ja viestit suhasivat eestaas, kun testattiin viimeistä versiota. Tänään aamulla naputtelin viimeiset uudelleenlaskennat tiedostoon ja iskin tiedoston Ravelryyn ostettavaksi.  

Ekan version lapasista neuloin kahdessa päivässä. Ohjeen kirjoittamiseen meni kaikkiaan vajaa viikko. Muokkausvaihe testineulontoineen vei liki kaksi kuukautta. :) Mutta voinpahan nyt ainakin sanoa, että testattu on, ja huolellisesti onkin. Voihan siellä virheitä olla edelleen, mutta niiden välttämiseksi ollaan kyllä tehty kaikkemme. Lämmin kiitos kaikille koeneulojille. Olette kullanarvoisia!

Kuvien sinivihreät kämmekkäät:

Malli: Vuorelan luumut, linkki Ravelryyn yllä

Koko: M (kämmenenympärys 18 cm)

Lanka: Lankakauppa Kuje Jekku, 44 grammaa eli 154,1 metriä.

Puikot: 2,25 mm.

Vuoden 2014 valmis työ nro 28, hanskapari numero 3

Langan yhteiskulutus 2014: 5568 g eli 16 336,73 m

Muistilista

Ravelryä selatessa aivo kuumenee.
Pakko laittaa johonkin ylös, mitä ihan oikeesti aion tehdä lähiaikoina (lähivuosina?) ja mitä lankoja on ihan pakko saada kans. Ravelryn jonoon ei enää ole luottamista, se vaan paisuu ja paisuu :)
Osa linkeistä vie Räveltämöön.

- Vihervaara. Ohje (eli VK) on metsästetty ja lanka tilattu Secretwoolista. En saanut munakoison väristä, otin sitten orkideaa. Munakoisoa ehkä sitten myöhemmin jos sitä saa... Myös Mamboon on tullut uutena värinä "luumu" joka olisi lähellä sitä haaveilemaani munakoisoa. Puikkoja täytyy varmaan ostaa tätä varten lisää.

- Silken Scabbardin ohje on tullut ostettavaksi. Tähän haaveilen ehkä Novitan uutta Cloudia tai Windiä, pitää vielä tutkailla värikarttoja ja paksuuksia. Wind-silkkivillaa värissä 494? Oi, se olisi kaunis. Sitten ei puuttuisi enää kuin tuollainen mallinvartalo. Ja se 75 euroa, mitä 11 kerää tuota lankaa maksaisi. Ja aikaa ja kärsivällisyyttä.

- February Lady Sweater kaihertaa takaraivoa. Olen ajatellut tähän Cascade 220 -lankaa, jota Secretwooliin juuri tulikin ja tulee jatkossa kuulemma lisää. Ehkä röyhkeä poltettu oranssi? Tai kahvi, joka on niin herkullinen väri että se melkein tuoksuu?

- Kaksi kerää Loftia odottaa tuhoamista. Väri on kaunis ja lanka pehmeää. Olen kaavaillut siitä huovutettuja tossuja, mutta täytyy vielä miettiä, riittääkö lanka. En viittis ostaa lisääkään kun ei tolla langalla ole oikeesti mulle mitään asiaa. Joku siinä on onnistunut.

- Puoli kiloa Samos Lollipopia piilottelee työpöydän laatikossa. No kun halvalla sai! Sitä on vähän beigensekaista, vähän vaaleanpunaista ja vähän vaaleansinistä. Josko niistä serkun tulokkaalle vaikka jonkinlaista villatakkia, töppöstä ja pipaa kehittäisi? Söpöjä pipoja on vaikka kuinka, hehheh!

- Niinan simppelin kaunis Hilja kutkuttaa myös. Haluaisin myös päästä kokeilemaan Sole Lattea ensimmäistä kertaa. Yritän kuitenkin pitää maltin tämän suhteen, jos tämän sitten vaikka tammikuun tienoilla... Ne kuitenkin lopettaa kaikki kivat värit ennen sitä *möks* - Toinenkin liivi/slipari kiehtoo, nimittäin Back to School Vest. Kouluun en oo menossa, mutta nimestään huolimatta toi ois kauluspaidan kanssa aivan täydellinen toimistovaate kylmiin talvipäiviin. Eikö? Ja siihenkin kävis näppärästi jo mainittu Cascade 220. Tuleekohan Secretwooliin sitä Painted-väreissä?

- Kummitytölle aion neuloa sukat ja kämmekkäät/lapaset jonkinlaisella sydänpitsiaiheella, ehkä tästä muokaten. Lanka on jo, vaaleanpunaista Mokkasukkaa. Pikkuveljelleen jotain miehekästä, ehkä traktoriaiheista. Pohjalangaksi violetti Mokkasukan "Vielä virtaa" -väri tai turkoosi Jitterbug. Nämä siis jouluksi.

- Itsellekin pipaa talven kylmien varalle. Mutta tuo on kai nopea tehdä, onhan? Ja langatkin on varmaan ilmaisia. No mutta senkin voisi tehdä siitä Cascade 220:sta! Samoilla postikuluilla! Mutta kun kauniista hattumalleistakin tuntuu olevan runsaudenpulaa. Rennompi pipokin olisi kiva, en mä varmaan koko talvea töissä ole.

- Tämän takin olin jo lähellä ottaa olympianeuleeksi. Nyt se saa kyllä suosiolla jäädä jonnekin Vihervaaran ja Helmikuun Takin tuolle puolen. Kaiken lisäksi se joutuu nyt taistelemaan huomiosta toisen villatakin kanssa.

Hulluksihan tässä tulisi, jos ei olisi jo. Kaiken lisäksi harva se päivä herää uusia innostuksia. Ja niin! kesken on siskolle Lehmus ja olen luvannut tehdä äidillekin sellaisen. Tää harrastus on ihan tyhmä.

Twist and Shout!

No nyt se on viimein ilmestynyt, Twist Collective! Jos idea on outo, Tikru kuvailee asian blogissaan hyvin. Kannattaa ehdottomasti tutustua! Lehti on kaunis, hyvin tehty, mielenkiintoinen (artikkeleissa riitti luettavaa ja ymmärrettävää, vaikka tietääkin neulomisesta enemmän kuin oikein ja nurin, sanoi hän omahyväisesti), monipuolinen - ja mainoksetkin sopivat tilaansa hyvin ja tulevat varmasti aiheuttamaan lisärasitetta kukkarolleni. Pidän myös siitä, että lehteä voi ihan vain selailla navigoimatta linkeissä sen kummemmin. Sen kun kääntää sivua.

Myös tilauksia noista malleista pitänee tehdä. Muutamat sukat saivat sydämeni läpättämään välittömästi. Lisäksi... vaikka mä edelleen enemmän tai vähemmän pelkään palmikoita, haluaisin Bonnien.
Mä näen itseni lokakuisessa maisemassa hillumassa ihanassa kotikutoisessa Bonniessa, pudonneet lehdet kengissä suhisten. Mutta - jostain syystä tossa visiossa mä painan 10 kiloa vähemmän kuin nyt, mulla on jalassa El Naturalistan maailman kauneimmat kengät - ja ihan oikeesti, ikään kuin mulla ois aikaa, kykyä ja rahaa tehdä Bonnie lokakuuksi.

En malta odottaa, että Ravelryssä alkaa näkyä ihmisten tuotoksia näistä malleista.

Muuta elämää: Eilen poltin itseni Kangasalla. Omistan puolet eräästä hienosta nuoresta koirasta, joka debytoi Saksanpaimenkoiraliiton päänäyttelyssä ja tuli luokassaan hienosti neljänneksi roikkokorvastaan huolimatta. Tässä kuvassa kiiltäväsilmäinen sankari nuoren esittäjänsä varmoissa otteissa.