Hylätty pöytäliina

Tiedättekö, mitä tapahtuu niille pöytäliinoille, joita joku ravintola tai joku ei koskaan lunasta pesulasta takaisin? Minäpä nimittäin tiedän.

Ne seisovat ensin siellä myymälässä odottamassa noutoa. Pikkuhiljaa ne siirretään ylähyllylle ja sitten kauemmas varastoon ja lopulta sinne vihoviimeiseen varastoon... Ja kun ne ovat sen muutaman vuoden seisseet hylättyinä, paikalle tulee joku pesulan työntekijä, eli äitini, ja lunastaa ne pesuhinnalla itselleen.

Kyllä, äidilläni on muutama pöytäliina. Sitten kun lapset ja lapsenlapsi menevät viikonlopuksi leikkimään aurinkovärjäyskurssille, äidiltä saa kassillisen valkoisia juhlapöytäliinoja ihan vaan kokeiluja varten.

"Voit värjätä luonnonkuituisia kankaita uuteen uskoon aurinkovärjäämällä: pöytäliina, verhot, kassi- tai mekkokankaat yms. Niitä voi myös laminoittaa omannäköisiin tarjottimiin, leikkuulautoihin ja pannunalusiin. Värjäyskemikaalit voit ostaa kurssilla 10 € /peruspaketti, lisää ostettavissa opettajalta.

LISÄTIETOA Materiaalien kuviointiin voit käyttää luonnosta löytämiäsi lehtiä, kukkia, varsia, hedelmien kuoria tai/ja valmiita sapluunoita. Värjäykseen käytämme ruiskuemulsiota ja väripigmenttejä. Tuo mukanasi valmiiksi pestyjä puuvillakankaita. Aurinkovärikylvyt sopivat hyvin myös vanhojen kankaiden, pöytäliinojen tai verhojen uudistamiseen."



Sisko teki ruokailuhuoneen pöydälle vihreä- ruskean metsäneläinpöytäliinan, itse keskityin tähän kevään- ja ruohonvihreään. Keskellä oleva tipluttainen alue on kuvioitu merisuolalla, reunoilla on käytetty rypyttämistä. Tuli iso ja kesäinen. Tykkään! Tykkäisin vielä enemmän, jos olisi kokonaan tuota reuna-alueiden kellanvihreää. No, seuraavalla kerralla sitten. Liinoja jäi vielä :D

Suolatekniikkaa käytin myös parin lautasliinan värjäyksessä. Ne menivät suoraan kurssilta laminoitaviksi, niistä tulee leikkuulauta ja pannunalunen. Näytän sitten, kun tulevat kotiin!

Kävin myös Polarn o. Pyretissä ostamassa läträttäväksi pari vauvanvaatetta. Niiden valkoiset paidat ja bodyt ommellaan näemmä euroopassa, kun taas kuosipotkarit tulevat Kiinasta.

Tähän bodyyn piti tulla krokotiili, mutta se ei enää paiston jälkeen erottunut yhtään. Eipä mitään, musta tää on sikahieno näinkin:



Kuviointi ihan vaan rypyttäen.
Ja sitten tämä kiva paita!



Tässähän piti siis etana kiivetä pitkin saniaista ja kai siitä heikon etanan erottaakin. Sisko toi töistään (oikeesti, kaikki me hamstrataan töistä asioita) nahkalehteä, sillä sai kuvioitua kivan "saniaisen".

Aurinkovärjäyksessä alueet, jotka ovat jotakin pintaa vasten, jäävät vaaleammiksi. Siihen siis on vaan tällätty värin päälle oksa (ja etanapiparimuotti) ja annettu kuivua rutikuivaksi. Tasoa vasten kuivuessaan paita jäi tietenkin toiselta puolelta vaaleammaksi kans, mutta ei haittaa. Se on design feature!

Selkäpuolelle lensi jostain kokeilusta myös pari suolahippusta. Varo, etana! Ja selkäpuolella erottuu metsänpohjalta sienikin.



Viimeisessä kokeilussa muokkasin valkoisesta xs-kokoisesta kauluspaidasta pikkupojalle käypäisen dinosaurus saniaismetsässä -paidan.




Kurssilla oli huikean kivaa, kiitos kaunis Keravan opisto, Marja-Liisa Neuvonen sekä tietysti Joulupukki, joka kurssiosallistumisen minulle toi. Aion mennä uudestaankin jos vaan onnistuu. Ihana ope, ihana tunnelma ja värien iloa. Menkää tekin!