Tarina etenee kahdessa aikatasossa. Varsinaisen rikosjuonen lisäksi seurataan päähenkilö Harry Holen yksityiselämää. Mutkikkaan juonikuvion päätteeksi loppuratkaisu ei ollut kovin selkeä. Jouduin selailemaan kirjan alkuosaa, tarkistamaan nimiä ja tapahtumia.
Kaikesta huolimatta kirja oli sopivaa ajankulua viileään sadepäivään. Muuta hyväksi havaittua sadepäivätekemistä on mm. pitsan leipominen ja lettujen paistaminen. Molemmat puuhat saivat suosiota kotipesässämme.
1 kommentti:
Olen itse lukenut Nesbøltä yhden romaanin, Lumiukon. Huomasin sitä lukiessani samoja ongelmia kuin sinä, eli kaikkia merkityksellisiä henkilöitä tuntuu olevan mahdotonta pitää mielessä. Eri aikatasoilla risteilykin loi oman taakkansa.
Vaikka Nesbø ei taida olla mikään kielivirtuoosi, pidän hänen ilmiömäisestä kyvystään juonenkehittäjänä. Suotta häntä ei ole verrattu Agatha Christieen, vaikka tyylilaji vähän toinen onkin.
Tämä Punarintahan valittiin muutama vuosi sitten yleisöäänestyksessä kaikkien aikojen parhaaksi norjalaisdekkariksi.
Lähetä kommentti