Petrolinsinistä

Hei pitkästä aikaa!
Mulla on esittelemättä vielä lokakuun viimeinen neule.

Tämä pipo on tehty muuten ihan samoin kuin edellisen postauksen oranssi, eli seiskaveikasta 88 silmukalla, mutta nyt mulla oli kolmepuolikkaat puikot ja piposta tuli hiukan kevyempi, eli 54 grammaa painava. Pipo valmistui 30.10. ja aloitin samalla istumisella loppulangasta sormikkaita.

Tai alunperin aattelin kyllä tehdä lapaset, mutta koska en tykkää käyttää sellaisia ja halusin tuon pipon itselleni, niin päädyin sitten tekemäänkin sormikkaat. Nämä on vähän hassun näköiset kuvassa ilman käsiä, koska kämmenosa näyttää niin kapealta ja sitten sormet leviävät joka suuntaan, mutta kädessä nää on kyllä mulle ihan sopivat. Yleensä olenkin tehnyt liian löysiä sormikkaista.

Nämä hanskat painaa 60 grammaa ja valmistuivat siis vasta marraskuun puolella, joten tässä onkin raportoitavana kahden kuukauden tekeleitä.

Näitten jäkeen olen neulonut Jannesta ruskeita sormikkaita ja tehnyt kaksikin pipokokeilua, mutta hanskojen sormista puuttuu vielä muutama ja pipoversiot menevät purkuun, koska en tykännyt kummastakaan, niin että valmista ei sitten ole muuta. Lokakuun saldoksi jäi 4 työtä ja 167 grammaa. Saa sitte nähdä jääkä marraskuun saldo tähän :)

Palataan asiaan!

Pieniä neuleita

Neulominen on viime aikoina ollut aika vähäistä, mutta pari pikku juttua olen saanut valmiiksi.

Ensin tein oranssin pipon seiskaveikasta. Neuloin pikkupalmikkoa nelosen puikoilla, pipossa on silmukoita 88 kappaletta ja painoa sille tuli 58 grammaa.

Sitten neuloin loput vihreät Trekkingit pieniksi kämmekkäiksi. Näissä on 40 silmukkaa, puikkoina oli kakspuolikkaat ja painoa kertyi 24 grammaa.

Tänään aloitin samanlaista pipoa, mutta petroolinsinistä, jotenkaan ei nyt isommat työt ollenkaan innosta. Mulla on aika monta keskeneräistä, mutta tällä hetkellä en tykkää niistä ollenkaan.

Toinen revontulihuivini on ihan vähän alullaan, samoin jämätilkkupeitto - niitä kyllä jatkan joskus. Sitten olen aloittanut kamelilangasta ponchoa, mutta se menee kerälle, koska ei ole oikein onnistunut aloitus. Sitten kokeilin keltaisesta seiskaveikasta torkkupeittoa - mulla on kaksikin aloitusta, mutta en tykkää kummastakaan, joten nekin menee purkuun. Violetti kidsilk-paita kyllä kiinnostaisi muuten, mutta nyt ei millään huvita neuloa niin ohutta. Sitten mulla on kaksi pitkään kesken ollutta neuletakin tekelettä, joista vihreän puuvillan lanka ei yhtään innosta enää ja musta alpakka pitää lerpattavien etureunojen takia purkaa ja aloittaa alusta. Saiskohan nyt lomalla aikaan jotain näiden suhteen?

Terveisiä Tallinnasta

Käytiin loppuviikosta Tallinnassa pitkästä aikaa. Rentouduttiin kylpylässä ja kierreltiin kaupungilla kävellen sekä raitiovaunuilla. Radison-hotellin Lounge 24 -terassilta saatiin vähän uutta perspektiiviä kaupunkiin.

Välillä satoi mutta ylhäällä käydessämme paistoi aurinko ja näkymät olivat tosi hienot!

Ihan kuin tuo talo olisi läpinäkyvä!

Shoppailin itselleni matkamuistoksi yhden huivin. Ja uskokaa tai älkää, en käynyt yhdessäkään lankakaupassa! Karnaluksin kohdalla ratikassa hiukan huokaisin, mutta en nyt kertakaikkiaan halua mitään uusia lankoja kaapin täytteeksi. Olen nimittäin tajunnut vihdoinkin sen että langat (ja muu tavara) ei maailmasta lopu! :) Sitten kun olen neulonut tai myynyt/lahjoittanut pois entiset, voin ostaa uutta.

Eilen sain valmiiksi yhden pienen neuleen. Halusin ihan ohuen pipon ja päätin tehdä sellaisen Trekking xxl -sukkalangan lopusta.

Pipo painaa kokonaista 31 grammaa ja se on neulottu kakkosen ja kakspuolikkaan puikoilla keskeltä aloittaen, silmukoita on 120. Lankaa jäi vielä sen verran että taidan neuloa siitä kämmekkäät. Kyllä on riittoisa kerä!

Syyskuun saldoksi sain 4 työtä ja 387 grammaa. Eipä tuo vauhti enää päätä huimaa, mutta jotain tulee kumminkin koko ajan tehtyä. ja omaksi iloksenihan mä täällä neuloskelen. :)