Näytetään tekstit, joissa on tunniste Heinäkuu-11. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Heinäkuu-11. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 31. heinäkuuta 2011

Hassut tossut

Tein tässä telkkaria katsellessani hassut kesätöppöset: Halusin kokeilla miltä palatöppöset mahtaisivat näyttää raitalangasta tehtyinä eikä niistä kovin kauniit tulleet, mutta ihan hauskat kesäiset varpaanlämmittimet.


Kyllästyin tekemään sukkia näistä seiskaveikka papukaija -lankojen jämistä, ja neuloin palatossut. Tein kolmosen puikoilla, 15 silmukkaa leveää ainaoikein-suikaletta. Painoa näillä töppösillä on 70 grammaa.

Heinäkuun neulesaldoksi sain kaksi työtä ja 349 grammaa. Aika vähän lomalaiselle, ja viikon päästä alkaa sitten jo työt meikäläiselläkin.

Lopuksi vielä kuva ruusukimpusta jonka sain viimeviikkoisilta vierailta.

perjantai 15. heinäkuuta 2011

Reissukuvia ja revontuli

Laitan tällä kertaa ihan aluksi vielä kuvia mökkireissulta: Poikkesimme yhtenä päivänä keskiaikaisessa Hattulan Pyhän Ristin Kirkossa, josta muutama kuva – seinämaalauksia ja 1300-luvun veistoksia.






Sitten reissukuvien jälkeen lopulta se mun ensimmäinen Revontulihuivini:


Tämä huivi on neulottu vitosen puikoilla Evilla-vironvillasta ja painoa tälle kertyi 279 grammaa. Vironvilla ei ihan riittänyt reunukseen, mutta onneksi en joutunut purkuhommiin, koska multa löytyi aivan saman sinistä jämälankaa, jolla tein viimeiset puolitoista kerrosta. Lanka on ikivanhaa, luultavasti Nallea (samaa jota käytin alkukesästä töppösiin). Tästä huivista tuli ihana ja valtavan iso, siipiväli on jotain 230 cm.

Niin, ja päädyin viimeistelyn kanssa siihen, että käytin jälleen kerran höyryrautaani, ja olen tyytyväinen lopputulokseen. Pingottamalla kärjistä olisi saanut piikkimäisemmät, mutta tykkään tästä tällaisena. Vastaukseksi kommenttiin kerrottakoon, että huivin pingottaminen meidän sänkyyn ei onnistu sen takia, koska meillä on erilliset moottoripunkat, joita ajellaan ylös alas. Sitten laitan tähän loppuun vielä kuvan olkkarin matostani, niin ymmärrätte, miksi huivia ei voinut pingottaa siihenkään.


Tämä matto – tai oikeastaan näitä on kaksi, mutta ne solmitaan naruilla yhteen – on aitoa seitkytlukua, olen sen tehnyt itse yhdessä äitini kanssa. Tämä kangaspuissa matonkuteista ryijytekniikalla tehty matto on ihanan mukava jalan alla, mutta lähinä painonsa takia siivouspäivänä ei niinkään mukava. Pitkään tämä oli mulla varastossa, mutta kun taloon tuli ruskeat sohvat niin mattokin pääsi taas käyttöön.

Eipä tässä muuta kuin pitää mennä kaivamaan esille joku uusi käsityö sadepäivän iloksi. Palataan taas asiaan!