… eli keskeneräisten töiden valmistamiskampanja (Finishing unfinished objects) alkaa kohta!
Siis Vappuna starttaa fufoilukausi, johon liityin mukaan, vaikka ei mulla nykyisin ihan oikeita ufoja olekaan. Muutama vuosi sitten, kun innostuin uudelleen neulomisesta, mulla oli jopa 80-luvun puolella kesken jääneitä neuleita. Nykyisin ne kaikki vanhimmat on joko neulottu valmiiksi tai todennäköisemmin palautettu kerälle ja mahdollisesti neulottu uudelleen, eri kokoisiksi ja mallisiksi.
Välillä sain kaikki ufoni selätettyä ja pysyin jonkin aikaa (varmaan puoli vuotta ;D) aisoissa niin, että mulla oli korkeintaan pari työtä yhtaikaa kesken, mutta nyt niitä on taas sen verran, että asialle on tehtävä jotain.
Tässä ne keskeneräiset:
1. Vanhin ja ainoa oikeasti ufo on tummanvihreä tunika, jota aloitin elokuussa. Siinä on miehusta menossa kainaloissa ja jonkin verran tehtynä kumpaakin hihaa, mutta en ole osannut päättää tuleeko siitä raglanmallinen vain istutetuilla hihoilla, niin se ei etene ollenkaan.
2. Toinen on sitten punainen neuletakki äidilleni, siinä on miehustakappaleet ja eka hiha neulottu ja toinen hiha jo lähes kyynärpäässä. Vähän nolottaa, kuin se on niin pienestä kiinni, mutta en ole millään jaksanut laskea silmukoita, että missä kohdassa oikeasti olen.
3. Sitten kesken on vauvalangoista virkattava peitto, puolessa välissä suunnilleen. Halusin kevättalvella jonkun aivottoman työn, mutta se on kyllä vielä aivottomampaa kuin olisin uskonut itsekään.
4. Sitten neljäntenä on keltainen ketjusilmukkahuivi, jota tänään virkkasin puolisen tuntia. Kohta on käytetty kuudesta kerästä neljä.
5. Uusin keskeneräinen on viime perjantaina aloitettu Step-sukka, matkaneuleeni. Ei todellakaan oikea ufo.
6. Ja kun kerran tässä fufoilussa voi tehdä muutakin kuin neuloa, niin lankalaatikkoni pohjalla on myös yksi parikymmentä vuotta kesken ollut kanavatyö, jonka voisin myös nyt kesällä pistettä valmiiksi. Siinä ne sitten onkin.
Mutta oikeesti mun tekisi mieli aloittaa kauheasti uusia töitä, kun mulla on niin paljon ihania uusia (ja vanhoja) lankoja joihin olen päässäni kehitellyt mallejakin jo. Pitäisi oikeastaan laittaa Fufoilukauden perään pystyyn Starttikisa, kuka saa heinäkuussa aloitettua eniten uusia töitä!!!!!!!!
Mä ainakin aloittaisin nämä:
1. Mustan Alpakkatakkini
2. Vihreän ohuen puuvillatakkini
3. Punaisen silkkisekoitetunikani
4. Valkoisen tunikani
5. Valkoisen toppini
6. Sinikirjavan Cocos-toppini
7. Punakirjavan nauhalankatoppini
8. Revontulihuivini
9. Mokkasukkahuivini
10. Pinkin puuvillahuivini
11. Fuksianpunaisen puuvillahuivini
12. Hahtuvakassini
13. Keltaisen seiskaveikkapaitani
Ja ison kasan sukkia, pipoja, kämmekkäitä, lapasia, hihattimia, liivejä ja muuta …
… voi kun saisi vain neuloa!!!!! … ja virkata!!!!
tiistai 28. huhtikuuta 2009
maanantai 27. huhtikuuta 2009
Kyllä se on sitten ihanaa…
…nimittäin tuo alpakkalanka!
Oli tosi kivaa käydä teatterissa pitkästä aikaa, esitys oli mulle positiivinen yllätys, tosi mainiot nuoret näyttelijät ja kiehtova tarina, joka ei herpaantunut hetkeksikään. Olen ihan myyty!
Myyty olin myös siitä pussista jonka sain mukaani kotimatkalla – Hepsi toi mulle mun Tapion kaupasta tilaamat langat. Yhden punaisen Mystic-kerän lisäksi kilo mustaa Dropsin alpakkaa! En laita näistä langoista kuvaa, koska mustaa väriä on niin vaikeaa kuvata, mutta niin suloisen pehmeitä ja siliteltäviä ne kerät on että tekisi mieli ottaa muutama yöksi tyynylleni…
Päivitän samalla tuon sivupalkin lankalistan, vaikka nolottaakin kun saldo senkun kasvaa taas…
Oli tosi kivaa käydä teatterissa pitkästä aikaa, esitys oli mulle positiivinen yllätys, tosi mainiot nuoret näyttelijät ja kiehtova tarina, joka ei herpaantunut hetkeksikään. Olen ihan myyty!
Myyty olin myös siitä pussista jonka sain mukaani kotimatkalla – Hepsi toi mulle mun Tapion kaupasta tilaamat langat. Yhden punaisen Mystic-kerän lisäksi kilo mustaa Dropsin alpakkaa! En laita näistä langoista kuvaa, koska mustaa väriä on niin vaikeaa kuvata, mutta niin suloisen pehmeitä ja siliteltäviä ne kerät on että tekisi mieli ottaa muutama yöksi tyynylleni…
Päivitän samalla tuon sivupalkin lankalistan, vaikka nolottaakin kun saldo senkun kasvaa taas…
sunnuntai 26. huhtikuuta 2009
Keväisiä värejä
Laitanpa tän hienon kevätpäivän kunniaksi näytille pari keväisen väristä juttua viime torstain Helsingin-reissulta. Oltiin siis koulusta retkellä – kohteina Ateneum, Design-museo sekä Kiseleffin talo ja oli siinä vähän shoppailuaikaakin. Ateneumissa oli Kalevalaa, (joka ei oikein ole mun juttuni), Design-museossa päähineitä (joka taas ON mun juttuni) ja Kiseleffin talossa oli hienoja käsitöitä (arvatkaa itse onko SE mun juttujani). Kerkisin just ja just myös käydä ostamassa farkut. (Lauantaina ostin toisetkin kun osui kohdalle hyvät ja alehintaiset. Nyt mulla on siis kahdet uudet housut niiden lempifarkkujen tilalle, jotka maanantaina päättivät ruveta shortseiksi ja repesivät puolen lahkeen verran poikki.)
Design-museon jälkeen oli ihan pakko pistäytyä Menitassa, kun se on niin lähellä. Oikeesti mulla ei ollut sinne mitään asiaa, mutta ostin kuitenkin yhdet Addit sekä iloisen keltakirjavan Step-kerän. Perjantaina aloin heti bussissa neuloon sukkaa, tän verran sain aikaan. (Otin kuvan päivällä kotona, nyt kun täällä kämpällä bussimatkan jälkeen laitan tätä postausta, on sukka jo puolessavälissä terää…)
Niin, silloin torstaina otin bussimatkoja varten mukaani toissakesäisestä takista jäljelle jääneet 3 kerää Sofiaa (joku Novitan kausilanka, viskoosia ym) sekä puikot, ja aloin neuloon huivia, omasta päästä mutta mielessäni malli, jonka kerran ohimennen näin jonkun harteilla. 
Tein ensin 10 silmukkaa, neuloin ainaoikeaa kunnes tilkku oli yhtä pitkä kuin leveä, sitten lisäsin kummassakin reunassa 10 silmukkaa saadakseni aikaan rappuset huivin reunaan. Muutaman kerroksen jälkeen purkasin ja teinkin rappuset vain 8 silmukalla – joko reunasilmukat vetää niin paljon kasaan tai kyseessä oli optinen harha, mutta keskimmäinen osa näytti ensin kapeammalta. Neuloin tätä yksinkertaista tekelettä koko matkat, mennen tullen, ja illalla salkkareitten aikaan päättelin työn – lanka riitti tuon kokoiseen. Ensin aattelin että huivista tuli liian pieni, mutta kyllä se ihan hyvä on tuollaisena, toimii vähän niin kuin kaulurin virassa. Huivi painaa 146 grammaa, puikkona oli nelosen pyörö. Lanka on mukavan pehmeää eikä kutita, mutta siitä lähtee kyllä aika paljon nöyhtää mustaan teepaitaan. Mutta tulipahan tehtyä siitäkin jämälangasta jotain.
Huomenna mennään Hepsin kanssa paikalliseen teatteriin ja taidan saada ne Tapion kaupasta tilatut lankani! Jippii!
Design-museon jälkeen oli ihan pakko pistäytyä Menitassa, kun se on niin lähellä. Oikeesti mulla ei ollut sinne mitään asiaa, mutta ostin kuitenkin yhdet Addit sekä iloisen keltakirjavan Step-kerän. Perjantaina aloin heti bussissa neuloon sukkaa, tän verran sain aikaan. (Otin kuvan päivällä kotona, nyt kun täällä kämpällä bussimatkan jälkeen laitan tätä postausta, on sukka jo puolessavälissä terää…)
Niin, silloin torstaina otin bussimatkoja varten mukaani toissakesäisestä takista jäljelle jääneet 3 kerää Sofiaa (joku Novitan kausilanka, viskoosia ym) sekä puikot, ja aloin neuloon huivia, omasta päästä mutta mielessäni malli, jonka kerran ohimennen näin jonkun harteilla.
Tein ensin 10 silmukkaa, neuloin ainaoikeaa kunnes tilkku oli yhtä pitkä kuin leveä, sitten lisäsin kummassakin reunassa 10 silmukkaa saadakseni aikaan rappuset huivin reunaan. Muutaman kerroksen jälkeen purkasin ja teinkin rappuset vain 8 silmukalla – joko reunasilmukat vetää niin paljon kasaan tai kyseessä oli optinen harha, mutta keskimmäinen osa näytti ensin kapeammalta. Neuloin tätä yksinkertaista tekelettä koko matkat, mennen tullen, ja illalla salkkareitten aikaan päättelin työn – lanka riitti tuon kokoiseen. Ensin aattelin että huivista tuli liian pieni, mutta kyllä se ihan hyvä on tuollaisena, toimii vähän niin kuin kaulurin virassa. Huivi painaa 146 grammaa, puikkona oli nelosen pyörö. Lanka on mukavan pehmeää eikä kutita, mutta siitä lähtee kyllä aika paljon nöyhtää mustaan teepaitaan. Mutta tulipahan tehtyä siitäkin jämälangasta jotain.
Huomenna mennään Hepsin kanssa paikalliseen teatteriin ja taidan saada ne Tapion kaupasta tilatut lankani! Jippii!
keskiviikko 22. huhtikuuta 2009
Kiirettä…
Tulin vaan pikaisesti käymään, kun on ollut niin kiire alkuviikko, että nyt oon ihan puhki enkä jaksa mitään hyödyllisempää.
Sitä siis tulin kertoon, että tilattiin lankoja Tapion kaupasta! Odotettavissa kilo mustaa Dropsin Alpakkaa ja yksi punainen kerä viimekesäisen topin pidentämiseksi. Maanantaina olin Hepsillä saunassa ja virkkaamassa (ei me siis saunassa virkattu/neulottu) Kiitos Hepsi, oli mukavaa! Muuten en ole käsitöihini koskenut kohta pariin viikkoon. Huomiselle Helsingin-reissulle pitäisi kyllä jotain ottaa mukaan, mutta on varmaan pakko aloittaa joku uusi, koska kesken ei ole mitään niin pientä. Mutta nyt voi hyvinkin aloitella uusia töitä, kun kerran ensi kuussa alkaa taas Fufoilukin!
Niin ja siitä Pietarin-reissusta vielä sen verran, että en nähnyt siellä yhtään lanka- enkä kangaskauppaa, eikä katukuvassakaan paljon käsityöt näkynyt. Oman virkatun huivini lisäksi näin kaksi muuta ja toisen eli viuhkakuvioisen hartiahuivin omistajalla oli myös virkattu olkalaukku. Ja sit yhdessä kaupassa oli myynnissä pari huovutettua pikkulaukkua. Käsitöiden sijasta siellä näkyi sekä ohikulkijoilla että kaupoissa tosi trendikkäitä muotivaatteita. Ja korkeita saappaankorkoja!
Sitä siis tulin kertoon, että tilattiin lankoja Tapion kaupasta! Odotettavissa kilo mustaa Dropsin Alpakkaa ja yksi punainen kerä viimekesäisen topin pidentämiseksi. Maanantaina olin Hepsillä saunassa ja virkkaamassa (ei me siis saunassa virkattu/neulottu) Kiitos Hepsi, oli mukavaa! Muuten en ole käsitöihini koskenut kohta pariin viikkoon. Huomiselle Helsingin-reissulle pitäisi kyllä jotain ottaa mukaan, mutta on varmaan pakko aloittaa joku uusi, koska kesken ei ole mitään niin pientä. Mutta nyt voi hyvinkin aloitella uusia töitä, kun kerran ensi kuussa alkaa taas Fufoilukin!
Niin ja siitä Pietarin-reissusta vielä sen verran, että en nähnyt siellä yhtään lanka- enkä kangaskauppaa, eikä katukuvassakaan paljon käsityöt näkynyt. Oman virkatun huivini lisäksi näin kaksi muuta ja toisen eli viuhkakuvioisen hartiahuivin omistajalla oli myös virkattu olkalaukku. Ja sit yhdessä kaupassa oli myynnissä pari huovutettua pikkulaukkua. Käsitöiden sijasta siellä näkyi sekä ohikulkijoilla että kaupoissa tosi trendikkäitä muotivaatteita. Ja korkeita saappaankorkoja!
lauantai 18. huhtikuuta 2009
Terveisiä suurkaupungista!
Olin viime viikolla mukana työmatkalla läheisessä suurkaupungissa. Oli tosi hieno reissu, mukava pieni porukka ja kamalasti nähtävää. Mulla oli mukana käsityö, mutta virkkasin koko reissun aikana noin 20 pylvästä ja suunnilleen yhtä monta ketjusilmukkaa. ;D
Kamerana mulla oli mukana vanha puoliksi risa kamera (kun en jaksanut/uskaltanut ottaa kannettavakseni järkkäriäni), ja valitettavasti kuvistani vain noin kolmasosa onnistui, suurin osa kuvista olikin jostain syystä pelkkää tyhjää, mutta laitan tähän kumminkin muutaman.
Jänissaaressa oli hieno kirkko, jonne on haudattuna kuuluisia henkilöitä. Nyt me ei käyty siellä sisällä, mutta olen kyllä aiemmin ollut. Lisäksi siellä Jänissaaressa oli kamalan kylmä – ostin itselleni lämpimän (italialaisen) huivin, ainoaksi matkamuistokseni. Minähän kerään huiveja ja siksi ne on niin kivoja matkamuistoja.
Aiemmin käytiin katsomassa paria muuta kirkkoa, toisesta ei kuvaa onnistunut, toinen on tässä:
Yhtenä iltana oltiin hienossa konsertissa ja yhtenä päivänä kierrettiin mahtavaa taidemuseota, kerkisin just ja just nähdä muun muassa tämän, mutta paljon jäi vieläkin seuraavaan kertaan.
Yksi asia harmitti - nimittäin se, että aika loppui totaalisesti kesken ja mulla jäi kaikki rahatkin tuhlaamatta – olin varautunut shoppaileen kun ennakko-ohjelman mukaan siihen olisi ollut aikaa, mutta ei sitä sitten ollutkaan. No, sehän olikin työmatka ja mulle jäi nyt sitten aika monta ruplaa ja hirmu halu päästä taas uudestaan Pietariin!
Kamerana mulla oli mukana vanha puoliksi risa kamera (kun en jaksanut/uskaltanut ottaa kannettavakseni järkkäriäni), ja valitettavasti kuvistani vain noin kolmasosa onnistui, suurin osa kuvista olikin jostain syystä pelkkää tyhjää, mutta laitan tähän kumminkin muutaman.
Kuvassa vasemmalla on pylvään nokassa jänis, Jänissaareen menevän sillan pielessä – sille piti heittää kolikoita, jos halusi palata takaisin kaupunkiin. En ollut ihan ekaa kertaa, mutta toivottavasti en viimeistäkään, heitin kyllä lanttini jokeen.
Jänissaaressa oli hieno kirkko, jonne on haudattuna kuuluisia henkilöitä. Nyt me ei käyty siellä sisällä, mutta olen kyllä aiemmin ollut. Lisäksi siellä Jänissaaressa oli kamalan kylmä – ostin itselleni lämpimän (italialaisen) huivin, ainoaksi matkamuistokseni. Minähän kerään huiveja ja siksi ne on niin kivoja matkamuistoja.
Aiemmin käytiin katsomassa paria muuta kirkkoa, toisesta ei kuvaa onnistunut, toinen on tässä:
Yhtenä iltana oltiin hienossa konsertissa ja yhtenä päivänä kierrettiin mahtavaa taidemuseota, kerkisin just ja just nähdä muun muassa tämän, mutta paljon jäi vieläkin seuraavaan kertaan.
Yksi asia harmitti - nimittäin se, että aika loppui totaalisesti kesken ja mulla jäi kaikki rahatkin tuhlaamatta – olin varautunut shoppaileen kun ennakko-ohjelman mukaan siihen olisi ollut aikaa, mutta ei sitä sitten ollutkaan. No, sehän olikin työmatka ja mulle jäi nyt sitten aika monta ruplaa ja hirmu halu päästä taas uudestaan Pietariin!
sunnuntai 12. huhtikuuta 2009
Taas tätä samaa…
…eli ketjusilmukkahuiveja ja vähän uutta lankaa.
Ekaks langat: 
Sain sen violettisen ketjusilmukkahuivini valmiiksi, virkkaus tuli jo aiemmin, mutta nyt olen saanut jo pääteltyä langanpäätkin ja höyryteltyä huivin kuosiinsa. Tämmöinen tää on:
Lankana Catania-niminen puuvilla kahtena eri violettisena, sekä Jump-niminen pätkävärjätty sekoitelanka. Kolmosen koukulla virkattu ja painaa 124 grammaa.
Ja sen verran virkkaus-koukkuun jäin, ja jumiin myös tähän malliinikin, että nyt teen Pääsiäisen kunniaksi vielä keltaista versiota. Tässä vilautus tekeleestä: 
Ensi viikolla olen muutaman päivän poissa netin ulottuvilta, jossain tuolla idän puolella, isossa kaupungissa. Siitä sitten lisää, ehkä valokuviakin.
Oikein hyvää Pääsiäistä kaikille lukijoilleni!
Ekaks langat:
Torstaiaamuna huomasin siellä töitten kirppispöydällä vielä hiukan houkutuksia, ei niitä kyllä aiemmin ollut… neljä euron kerää puuvillaa, Schaffhauser Piazza -nimistä. Miksiköhän olen näihin puuvilloihin nyt niin ihastunut? Näistä tulee joko taas huivi tai ehkä kassi tai sitten jotain ihan muuta.
Sain sen violettisen ketjusilmukkahuivini valmiiksi, virkkaus tuli jo aiemmin, mutta nyt olen saanut jo pääteltyä langanpäätkin ja höyryteltyä huivin kuosiinsa. Tämmöinen tää on:
Lankana Catania-niminen puuvilla kahtena eri violettisena, sekä Jump-niminen pätkävärjätty sekoitelanka. Kolmosen koukulla virkattu ja painaa 124 grammaa.
Ja sen verran virkkaus-koukkuun jäin, ja jumiin myös tähän malliinikin, että nyt teen Pääsiäisen kunniaksi vielä keltaista versiota. Tässä vilautus tekeleestä:
Ensi viikolla olen muutaman päivän poissa netin ulottuvilta, jossain tuolla idän puolella, isossa kaupungissa. Siitä sitten lisää, ehkä valokuviakin.
Oikein hyvää Pääsiäistä kaikille lukijoilleni!
tiistai 7. huhtikuuta 2009
Lankaherkkuja
Meillä on töissä pieni kirppis ja mä olin onnekseni aamulla suunnilleen ekana paikalla – kollega oli illalla laittanut myyntiin lankojaan! Ja mulla oli pulaa puuvillalangoista ;-)
Ihan ekaksi nappasin sieltä myyntipöydältä karkit pois: (En millään malta olla postaamatta tästä, vaikka kuvat onkin tällä kertaa vain kännykällä napsittuja.)
Paula-nimistä puuvillaa, kummassakin vyyhdissä 100g/270m euron kipale! Karkkihuiveja varten! (Oikeesti kumpikin on vähän tummempia!)
Hetken päästä kävin ostamassa lisää:
Vöslauer Wolle, Mini Louisiana -nimistä italialaista merseroitua egyptinpuuvillaa, 50g/140m, 700 grammaa kahdellakympillä. Jotain kesäjakkua varten! (Oikeesti vähän vihreempää!)
Iltapäivällä laatikonpohjalla oli vielä jotain jota himoitsin, ja niin nekin muuttivat mun luokseni: 
Kullankeltaista Sandnäsin Mandarinia, kuusi kertaa 50g/110m, merseroitua egyptinpuuvillaa nämäkin, ja euron kipale. Juhlahuivia varten! (Oikeesti vähän tummankeltaisempaa!)
Nytpä mulla on sitten reilusti puuvillalankoja!
Eilen sain virkattua valmiiksi sen violetin ketjusilmukkahuivini, tein sitä Korian neuletapaamisessa ja sitten vielä illalla kotona pari viimeistä kerrosta. Tänään pitäisi päätellä siitä langanpäät ja alkaa suunnitella uutta huivia, ekaksi varmaan tuosta kullankeltaisesta. 300g/660m riittää johonkin isompaankin – ellen sittenkin neuloisi siitä toppia? Pohdinpa tätä asiaa illemmalla. Kuvia ketjusilmukkahuivista tulee viikonloppuna oikeella kameralla! Tänpäiväiset kuvat on ihan surkeita, mutta kuvia kumminkin!
Ihan ekaksi nappasin sieltä myyntipöydältä karkit pois: (En millään malta olla postaamatta tästä, vaikka kuvat onkin tällä kertaa vain kännykällä napsittuja.)
Paula-nimistä puuvillaa, kummassakin vyyhdissä 100g/270m euron kipale! Karkkihuiveja varten! (Oikeesti kumpikin on vähän tummempia!)
Hetken päästä kävin ostamassa lisää:
Vöslauer Wolle, Mini Louisiana -nimistä italialaista merseroitua egyptinpuuvillaa, 50g/140m, 700 grammaa kahdellakympillä. Jotain kesäjakkua varten! (Oikeesti vähän vihreempää!)
Iltapäivällä laatikonpohjalla oli vielä jotain jota himoitsin, ja niin nekin muuttivat mun luokseni:
Kullankeltaista Sandnäsin Mandarinia, kuusi kertaa 50g/110m, merseroitua egyptinpuuvillaa nämäkin, ja euron kipale. Juhlahuivia varten! (Oikeesti vähän tummankeltaisempaa!)
Nytpä mulla on sitten reilusti puuvillalankoja!
Eilen sain virkattua valmiiksi sen violetin ketjusilmukkahuivini, tein sitä Korian neuletapaamisessa ja sitten vielä illalla kotona pari viimeistä kerrosta. Tänään pitäisi päätellä siitä langanpäät ja alkaa suunnitella uutta huivia, ekaksi varmaan tuosta kullankeltaisesta. 300g/660m riittää johonkin isompaankin – ellen sittenkin neuloisi siitä toppia? Pohdinpa tätä asiaa illemmalla. Kuvia ketjusilmukkahuivista tulee viikonloppuna oikeella kameralla! Tänpäiväiset kuvat on ihan surkeita, mutta kuvia kumminkin!
sunnuntai 5. huhtikuuta 2009
Ketjusilmukkahuiveja
Ostin tuossa viikko sitten mustan jakun. Pitkän etsimisen jälkeen löysin semmoisen, joka oli sopivan kokoinen ja muotoinen, tarpeeksi pitkä, mutta hihat ei ole liian pitkät. Se on huoletonta kangasta (vastapainoksi pellavableiserilleni). Hintakaan ollut ihan mahdoton – kaikki muu on just niinkun halusin, mutta siinä ei ole kaulusta, ja sen takia on pikkuisen tylsän näköinen.
No, aattelin että jospa neuloisin tai virkkaisin siihen pienen mustan huivin, vaikka jotain yksinkertaista pitsiä. Muistin, että mulla oli jäljellä jonkin verran mustaa kiiltävää lankaa, ja menin Ravelryyn etsiin mallia. Ette usko, kuinka säikähdin kun sieltä yhtäkkiä ilmestyi eteeni se mun vuosi sitten Ullassa ollut ketjusilmukkahuivini. Tajusin saman tien, että sellaisen nytkin virkkaan, en ollut muistanut koko mallia!
Tässäpä se nyt sitten on:
Lanka on nimeltään Goby, (jotain viskoosisekoitetta Tallinnasta pari vuotta sitten), virkattu kolmosen koukulla ja painoa 127 grammaa. Tässä huivissa on virkattu aina 5 pylvästä ja 10 ketjusilmukkaa ja hapsut muodostuvat 30 silmukan lenkeistä.
Huivi valmistui torstaina ja aloin silloin saman tien tekeen toista, hiukan isompaa huivia samalla mallilla, niistä viime postauksen Catania-langoista yhdistettynä pätkävärjättyyn Jump-nimiseen sekoitelankaan. (Jämäkerä, jonka vyöte on kadonnut.) Kivalta näyttää, puolet suunnilleen tehtynä jo!
Eipä nyt muuta kuin hyvää Palmusunnuntaita kaikille!
No, aattelin että jospa neuloisin tai virkkaisin siihen pienen mustan huivin, vaikka jotain yksinkertaista pitsiä. Muistin, että mulla oli jäljellä jonkin verran mustaa kiiltävää lankaa, ja menin Ravelryyn etsiin mallia. Ette usko, kuinka säikähdin kun sieltä yhtäkkiä ilmestyi eteeni se mun vuosi sitten Ullassa ollut ketjusilmukkahuivini. Tajusin saman tien, että sellaisen nytkin virkkaan, en ollut muistanut koko mallia!
Tässäpä se nyt sitten on:
Lanka on nimeltään Goby, (jotain viskoosisekoitetta Tallinnasta pari vuotta sitten), virkattu kolmosen koukulla ja painoa 127 grammaa. Tässä huivissa on virkattu aina 5 pylvästä ja 10 ketjusilmukkaa ja hapsut muodostuvat 30 silmukan lenkeistä.
Huivi valmistui torstaina ja aloin silloin saman tien tekeen toista, hiukan isompaa huivia samalla mallilla, niistä viime postauksen Catania-langoista yhdistettynä pätkävärjättyyn Jump-nimiseen sekoitelankaan. (Jämäkerä, jonka vyöte on kadonnut.) Kivalta näyttää, puolet suunnilleen tehtynä jo!
Eipä nyt muuta kuin hyvää Palmusunnuntaita kaikille!
torstai 2. huhtikuuta 2009
Oikeaa lankaa ja jotain valmistakin…
Tänään ostin vähän ihan oikeaa lankaa, semmoista, josta meinaan virkata huivin! Tässä kuva:
Lanka on merseroitua puuvillaa ja nimen perusteella kuvittelin, että siinä olisi Aloe Veraa, mutta en ole kyllä ihan varma, onko se sittenkin vain nimi. Mutta ei sillä oikeastaan ole väliä onko vai ei, koko langankin valitsin värien perusteella. Kerässä on 50 grammaa (125 metriä), ja kohta pitäisi päättää, teenkö huivin pelkästään noista kahdesta, vai laitanko mukaan yhtä sopivan väristä pätkärääkättyä. No, siitä sitten lisää, kun ehdin tuon huivin kimppuun.
Tällä hetkellä mulla on kesken, kohta valmiina musta ketjusilmukkahuivi – varmaan vielä tänään, Teho-osaston aikaan, se taitaa valmistuakin. Siitäkin sitten lisää, kuvia ja muuta…
Mutta on mulla jotain valmistakin raportoitavaksi: ne toiset Noro-sukat nimittäin. Kas tässä:
Neuloin langan viimeiseen metriin asti ja varsista tuli tällä kertaa tän pituiset. Neuloin varret yläpäästään löysiksi, tarkoitus on pitää ne taitettuina. Siis jos nää jää mulle itselleni.
Jonkin verran totuin tuohon lankaan toisen parin aikana, mutta täytyy silti sanoa, että eniten niissä tykkään väristä. No, 54 grammaa nämä sukat painaa, ja ne valmistui just ja just maaliskuun puolella. Näin ollen sain maaliskuun saldoksi 3 sukkaparia, yhteensä 143 grammaa. Olen punninnut neuleitani suunnilleen yhtä kauan kuin pitänyt blogiakin, eli reilut pari vuotta, ja tämä oli nyt tän ajan toiseksi huonoin kuukausi. (Huonoin saldo on vaivaiset 100 grammaa.) Mutta toisaalta mulla on kyllä aika paljon lankaa kiinni keskeneräisissä töissä (peitto, tunika, jakku, huivi), joten kyllä ne grammat sieltä sitten ajallaan tulevat.
Eilen käväisin Haminan neulekahvilassa, mutta kerkesin mukaan vasta vähän ennen loppua -toivottavasti seuraavalla kerralla pääsisin aikaisemmin paikalle, mutta ainahan nuo työt tuppaa harrastuksia haittaamaan. Oli kumminkin kiva tavata taas uusia neulovia ihmisiä! Hepsi olikin ainoa, jonka tunsin jo ennestään. Ja ensi viikolla on sitten taas jo Korianreissun vuoro!
Lanka on merseroitua puuvillaa ja nimen perusteella kuvittelin, että siinä olisi Aloe Veraa, mutta en ole kyllä ihan varma, onko se sittenkin vain nimi. Mutta ei sillä oikeastaan ole väliä onko vai ei, koko langankin valitsin värien perusteella. Kerässä on 50 grammaa (125 metriä), ja kohta pitäisi päättää, teenkö huivin pelkästään noista kahdesta, vai laitanko mukaan yhtä sopivan väristä pätkärääkättyä. No, siitä sitten lisää, kun ehdin tuon huivin kimppuun.
Tällä hetkellä mulla on kesken, kohta valmiina musta ketjusilmukkahuivi – varmaan vielä tänään, Teho-osaston aikaan, se taitaa valmistuakin. Siitäkin sitten lisää, kuvia ja muuta…
Mutta on mulla jotain valmistakin raportoitavaksi: ne toiset Noro-sukat nimittäin. Kas tässä:
Neuloin langan viimeiseen metriin asti ja varsista tuli tällä kertaa tän pituiset. Neuloin varret yläpäästään löysiksi, tarkoitus on pitää ne taitettuina. Siis jos nää jää mulle itselleni.
Jonkin verran totuin tuohon lankaan toisen parin aikana, mutta täytyy silti sanoa, että eniten niissä tykkään väristä. No, 54 grammaa nämä sukat painaa, ja ne valmistui just ja just maaliskuun puolella. Näin ollen sain maaliskuun saldoksi 3 sukkaparia, yhteensä 143 grammaa. Olen punninnut neuleitani suunnilleen yhtä kauan kuin pitänyt blogiakin, eli reilut pari vuotta, ja tämä oli nyt tän ajan toiseksi huonoin kuukausi. (Huonoin saldo on vaivaiset 100 grammaa.) Mutta toisaalta mulla on kyllä aika paljon lankaa kiinni keskeneräisissä töissä (peitto, tunika, jakku, huivi), joten kyllä ne grammat sieltä sitten ajallaan tulevat.
Eilen käväisin Haminan neulekahvilassa, mutta kerkesin mukaan vasta vähän ennen loppua -toivottavasti seuraavalla kerralla pääsisin aikaisemmin paikalle, mutta ainahan nuo työt tuppaa harrastuksia haittaamaan. Oli kumminkin kiva tavata taas uusia neulovia ihmisiä! Hepsi olikin ainoa, jonka tunsin jo ennestään. Ja ensi viikolla on sitten taas jo Korianreissun vuoro!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
