Uuden uutta ja vanhaa valmistunutta

Ensin melkein jokaisena aamuna toistuva näky. Monsteri huutelee tuulikaapin lasitiilien aukoista (siis noihin aukkoihin tulee lasitiilet jossain vaiheessa) että pitäisi pihalle päästä. Ei haittaa että tuulikaapin ovi on kiinni kun on tuollaiset kivat kissamentävät aukot kerran tehty hänen kulkemistaan varten.

Hirmu taas keksi reitin takan päälle. Ensin raapimispuulta takana näkyville kirjahyllyille (jotka odottaa vielä muoveissa sitä, että työhuone maalataan ja hyllyt siirretään sinne) ja sitten pomppu käytävän yli takan päälle. Reittihän keksittiin jo pääsiäisenä kun olin laittanut ihanat houkuttelevat virpomavitsat takan päälle turvaan Hirmulta... Tässä samalla arvioidaan voisiko seinä ohi päästä keittiön kaapin päälle, Hirmun pomppuvoima/uskallus ei riitä hyppäämään työpöydältä. Ja sekös harmittaa kun Monsteri on kyseisen kaapin päälle päässyt.

Sitten käsitöihin. Nämä on ne otsikossa luvatut vanhat valmistuneet. Ikää on parilla sen verran, etten varmaksi osaa aloitusvuotta sanoa, mutta sen jälkeen olen muuttanut neljästi. Ja viimeisissä kahdessa paikassa sentään asuin usemman vuoden molemmissa. Veikkaan, että langat on ostettu ja kintaat aloitettu vuoden 2004 paikkeilla asuessani Torniossa. Lanka on paikallisen tuottajan aitoa pässinpökkimää 4H:n suoramyynnistä ostettuna. Neula on vaihtunut muutamaan kertaan välissä, aloitin äidiltä lainatulla kuparisella ja suurimman osan lopusta tein liian pienellä ei-kinnasneulalla joka käteen sattui. Lopputulos on liian pienet kintaat omaan käteen, ahtaat sivusuunnassa ja liian lyhyet. Mutta ensimmäiset. Käsialakin vaihtelee kärjen löysästä supertiukkaan. Suunnittelin vähän että harrastan jossain vaiheessa seuravan 8 vuoden sisään sitten villalankakirjontaa ja koristelen lapaset ja pistän tauluksi :D tai mitä lie, nähtäväksi jää.

Sitten vastasyntyneen kokoa junasukan tapaset ja samanoloiset lapaset. Lanka muistaakseni Kramoxin muuton yhteydessä mulle kotiutunutta luultavasti hänen värjäämäänsä sukkalankaa. Puikot 2,25 mm  ja menekki n. 30 grammaa yhteensä. Sukissa oli ainakin 9 silmukkaa puikolla ja 9 krs joustinta ja kurtut 3+3+3 kerrosta. Kärkeen vain kolme kurttua ja siten pikainen päättely. Tiimalasikantapään teen yleensä aina näihin, koska on helppo ja nopea ja näissä vauvan sukissa ei tarvitse mitään vahvennuksia. Toivotaan että sitten sopivat.

Nyt on kesken Teeteen Helmistä neuletakki ja myssy vauvalle. Takki oli jo mukavalmis, mutta sitten purin alun ainaoikean ja tein sen pienemmilla puikoilla, sitten purin kauluksen ja puolet raglanista kun ei oikein mitat tuntuneet täsmäävän ja nyt teen sitten sitä kaulusta uusiksi. Kyllä se vielä valmistuu. Myssyn aloituksen purin myös jo kerran, koska tajusin ottaneeni juuri ne väärä puikot siitä käden ulottuvilta, ne liian isot. Keskittyminen? Mikä?

Keskeneräisyyksiä

Tässä keskeneräiset lankatyöni. Huom. ei yhdeksää vaan kaksi on kahteen kertaan.
Aloitetaanpa sitten esittelyt: 

Vasemmalla ylhäällä (ja keskellä alhaalla). Bätmänsukat, oma sovellus. Suunnittelussa mukana mieheni täti joka on myös sukkien tilaaja. Ekasta parista tuli liian isot, joten vielä kaksi pienempää paria pitäisi tehdä. Ja päätellä nuo ensimmäiset.
Ylhäällä keskellä (ja alhaalla oikealla) Mambosta kinnasneulalla  hitaasti edistyvä kapine. Neuletapaamisissa saanut lempinimen "tissinlämmitin". Mä väitän et siitä tulee pipo. Talvikaudelle 2009-2010... Mambo on kamalaa kinnasneulalla, se hajoaa säikeisiin ja mulla menee hermot.
Ylhäällä oikealla melkosen varman purkutuomion ja uudellenaloituskäskyn saaneet lohikäärmesukat. Aiemmin mainitulee ihanalle sukulaisnaiselle. Hänen oma suunnitelmansa. Nää mie haluisin tehdä pian kun olen aivan varma että ovat sitten valmiina niiiiin ihanat! Nyt näyttävät liian suurilta.
Keskirivissä vasemmalla on Revontuli-huivi. Aloitin sen toukokuussa 2008 interraililla. Ja sen piti olla taka-alalla kesän ja sitten mun piti tehdä se syksyllä että on joku ihana mihin kietoutua talvella. Siis tänä talvena. Nyt se on ufoutunut. Siinä on niin paljon nurjia... ehkä mä hamsterikuussa saan vihdoin tehtyä sen loppuu muutaman sääligramman toivossa. Mie siis hamsteroin tänäkin vuonna.
Keskellä keskellä on pallo... Sille tulee korvat ja silmät ja sit se pitää mun silmälasit tallessa kun ne ei ole mun päässä. Ohje on jossain päin intternettiä ja mie olen sen hukannut. Jäi kuolleen läppärin kirjanmerkkeihin. Muistaako joku nähneensä tälläisen?
Keskirivissä oikealla on kinnasneulalla tehtävät kintaat jotka on aloitettu noin vuonna 2003 tai sitä luokkaa. Aloitin ne äidin kuparisella neulalla liian ohuesta villalangasta ja menetin inspiraation kun huomasin tekeväni lapasista liian pieniä itselleni.  Käsialakin on liian tiukkaa joten hidasta touhua on. Nyt olen jatkanut niitä ja ehkä saan valmiiksikin jossain vaiheessa. Ja sitten ne varmaan päätyy seinälle kehyksiin kun en raaski kenellekään antaa ja itselle ei mahdu :D.
Alhaalla vasemmalla viimeisenä sitten kinnasneulatyö sekin. Lapaset itsekehrätystä langasta ja  niiiiin paksut. Itse kehrätty loppunee pian ja sitten jatkan Novitan Luxus Stonella. Tiukkaa ja järettömän paksua, itsekehrätty on todella epätasapaksua ja hidasta neulata. Mutta ehkä niistä hauskat tulee. Ehkä.


Liis haastoi minut jo aikaa sitten kertomaan kuusi asiaa itsestäni. Mie toivoton sekoitin se niihin aiempiin viiden omituisen asian kertomiseen, mutta nyt mie vihdoin kerron sen kuusi asiaa itsestäni :)

1. Omistan puolikkaan omakotitalotontin. Tää on niin uusi ja ihana juttu että piti heti kertoa. Miehen kanssa eilen kirjoitettiin kauppakirjat ja rakentaminen alkaa "joskus". Mie olen ihan innoissani :D
2. Olen toivoton tapaus mitä tulee järjestyksen pitoon. Yleisesti naiset valittaa miestensä jättävän tavarat miten sattuu ja kuinka miehet ei osaa pitää järjestystä. Meillä mies on se joka valittaa ja aivan aiheesta. Mie en vaan oikein osaa. Nytkin minun ansiostani kaaoksessa on niin työpöytäni, ompelupöytäni kuin myös työhuoneen varasänky.
3. Innostun aina kokeilemaan uusia (ja vanhoja) käsityötekniikoita eikä aika millään riitä kaikkeen. Nyt on kesken ja odottamassa ties kuinka monta juttua. On helmitöitä, massatöitä, lankatöitä ja ompeluksia. En myöskään pysty usein keskittymään tarpeeksi että saisin työt valmiiksi yhdellä istumalla.
4. Rakastan lautapelejä. Meillä on niitä paljon ja pelaamme yleensä ainakin kerran viikossa joko kaksin miehen kanssa tai sitten mukana on muitakin.
5. Olen "vaihtolämpöinen" kuten tätini asian ilmaisee. Palelen usein ja helposti, mutta hetkeä myöhemmin saatan valittaa kun on niiiiiin kuuma. Koskaan ei ole oikein sopiva. En pidä liian kylmästä (paitsi pakkasessa ulkona on ihanaa jos on tarpeeksi päällä) enkä myöskään liian kuumasta saunasta. Sellainen sopiva pitää olla tai sitten päästä heti vilpoisen jälkeen lämmittelemään (mutta ei liian kuumaan) tai kuuman saunan jälkeen esim. vilpoiseen suihkuun.
6. Pyöräily on lempiliikuntaani. Pyörä on mulle tärkeä ja tarpeellinen. Lähden lyhyen matkan kauppoihinkin paljon mielummin pyörällä kuin kävellen, myös talvella. Miehen kanssa mennään yleensä aina pyörällä jos matka on kohtuullinen. Ruokaostokset kulkee repuissa ja minun tarakalla olevassa korissa. Ostosten ajan kypärä roikkuu repun hihnasta. Kaatosade tai pakkanen, taikka loskakeli eivät ole este pyöräilylle, ne vain määrävät vaatetuksen. Opiskeluaikanani Torniossa olen pyöräillyt yli 30 asteen pakkasessa (mulla ei ollut kotona mittaria, mutta kaupungin mittari sitten selitti miksi oli vähän vaikea hengittää ja miksi pyörä oli niin jäykkä) kuin myös melkoisessa tuulessa. Kerran nimittäin kotiin pyöräillessä kokeilin tasaisella maalla myötätuulessa mitä tapahtuu jos lopetan polkemisen. Pyörän mittarista näin todistuksen sille minkä tunsin - vauhti kasvoi vaikka en polkenut ja tie oli aivan tasainen. Oli tosiaan kunnon tuuli.

Mie en taas keksi ketä haastaisin, tuntuu että kaikki on jo saaneet haasteen :) hihkukaa kommenteissa mikäli ette ole - sit mie haastan!

Sekalaista sälää

Vihdoin sain kasarilankapostauksen kommentit luettua ja päädyin lähettämään SatuH:lle paketin sen perusteella, että se on eniten minun makuuni ja voisin jopa toteuttaa sen :D. Saa nähdä. Nyt on ollut ranteet vähän kipeät ja neulontajono vain kasvanut samalla kun neulontatyöt roikkuneet kesken kun ranteet eivät kestä neulomista.

Lisäksi päätin arpoa kolme pikkusukkien saajaa. Arvoin randomiluvut ja kommentoijat numerot 3, 4 ja 5 eli Minna, Esikko ja Megi saavat postissa pian pikkuiset sukkarintamerkit. Tai Minnalle ainakin varmaan voin toimittaa sukan Lahden neuletapaamiseen? Laittakaa toivevärejä tai katsokaa suosikkisukkanne täältä. Saa toivoa myös muuta väriä jolla voin sitten neuloa uuden pikkusukan jämälangoistani. Osoite samaan viestiin ja lähetys osoitteeseen punanen(at)gmail.com.

Sitten tämmöisiä kirpparilöytöjä.

Tää vaan sano että haluu muuttaa meille ja mä sanoin että tottakai sä olet mun. Kolme euroa jäi kirppiksella ja onnellinen kattila ja onnellinen punanen lähtivät yhdessä kotiin. Mies kysyi kun me kattilan kanssa tultiin kotiin että mitä mä teen sillä, kun mullahan on jo värjäyskattila ja mihin mä aion saada sen mahtuu. En mä sillä mitään tee, se vaan on kaunis <3.>

Nappeja nappeja nappeja <3.>

Kummitäti tutustutti mut uuteen paikkaan Lahdessa ja sieltä löytyi nämä ihanat pingottimet. Taidan näyttää niille vähän hiomapaperia, mutta muuten aivan mainiot ovat. Ja hintakin vain 3e/kpl. Muutkin voivat käydä näitä ostamassa Magasiinista, Rauhankatu 7:stä (Kontilta vähän samaa katua ylärinteeseen ja sitten tien vasemmalla puolen). Magasiini on hyäntekeäisyysmyymälä, jonka tuotto menee lasten ja nuorten avustamiseen Viipurin lastenkoti Dikoniin ja osa jää Lahteen huumeäitien ja lastensa tukemiseen. Molemmat on osa Lahden Diakonialaitoksen työtä. Jos en väärin ymmärtänyt, ovat sukanpingottimet Viipurin lastenkodin nuorten työpajalla tekemiä. Magasiini on auki pe klo 11-17 ja la klo 10-14.

Sitten vielä katsaus menneeseen ja tulevaan.
Eka kokonainen kerä kehrättyä lankaa, itsekehrättyä! Värttinä pääsi käyttöön kun ranne oli kipeä eikä neuloa voinut. Ei se kehrääminen oikein hyvää sekään tehnyt ja hartiatkin pääty jumiin... Mutta 98g kehrättyä lankaa tuloksena, kerrattua möykkylankaa, pehmeää ja omaa <3. Villa Laurilan lampaanvillatopsista. Nyt se on muotoutumassa kinnasneulalla paksuiksi talvikintaiksi minulle.