Joulukuun toinen

Sydännappeja! ja huomatkaa tuo ihana nappitarra kuoren päällä. Mielikuvitus laukkaa jo mihin kaikkeen näitä sydämiä voisi käyttää. Hämärässä illalla otettu kuva ei anna oikeutusta väreille vaan minkäs teet kun töihin mennessä on pimeää ja töistä tullessa on pimeää (varsinkin jos jää reiluksi puoleksi tunniksi kotimatkalla luuhaamaan lankakauppaan).


Tässä alkuviikosta ystävän pelastukseksi tehty lokerikko jossa sattumoisin 24 taskua ja ystävän pyyntöön sisältynyt "mä voin itse numeroida ne". Eli joulukalenteriksi meni. Materiaalina tilkkulaatikon aarteet (+ vähän kangasväriä ja leimasimia ja nauhoja) ja kirppikseltä tai jotain ostettu vihreä vakosametti. Ihan kankaana ostettu tällä kertaa. Se sattui olemaan valmiiksi esillä kun sille on myös muita suunnitelmia. Joo ostin kerralla reilummin...

Linkkinä tänään: Solmuopas, linkin sain Katiijalta kun valittelin etten osaa helmeillessä tehdä pitäviä solmuja. Sopii muuten vaikka silikoni- tai kumilangasta tehdyn nappirannekorun solmuapuriksi. Ne joustavat helmilangat on meinaan vihonviimeisiä solmittavia!

ps. Susu, siihen isompaan harmaaseen mahtuu sukankudinkin, pieneen punasen kaverina on aina sitten toinen pussukka jos kudin on mukana (mahtuu sinne kyllä vaikka pieni kerä lankaa ja virkkuukoukku jos vaikka virkkaa lumihiutaleita)

Korua pukkaa

Tällaisen korun tein viimeviikolla. Kävimme "tilaajan" kanssa yhdessä katsomassa helmiä ja sitten pääsinkin taitelemaan uusien helmien ja omien varastojen kanssa hakien helmikirjasta inspiraatiota. Kotona kuvasin korun pikaisesti kurren kanssa, sitten postiin ja sain myöhemmin kuva korun saajasta. Ilmeestä päätellen oli mieleinen ja näyttää sopivan väreiltään hyvin juhlavaatteen kanssa yhteen. Jäi hyvä fiilis. Korun pohja on koruvaijeria johon pujotelty siemenhelmiä ja muutamia isoja lasihelmiä erikokoisissa ryhmissä. Kiitos Tuula kuvista!

Nna:lle kiitosta

Nna muutama kuukausi sitten osallistui kilpailuun kun tarvitsin apua tekstin keksimisessä niminauhoihin/käsityönauhoihin. Tekstiksi tuli Punasen puhteet Nna:n ehdotuksen mukaan. Paketissa sitten lähti neulepussi, punaista samettia ja pilkullista puuvillaa, silmukka- ja kerrosmerkkejä (puuhelmistä), pikkuinen punainen sukkanen ja käsin kehrättyä ja kehräyksen jälkeen värjättyä villalankaa. Toivon että paketti oli mieluisa. Oli kiva kasata sitä kun värimaku sattui sopimaan omaani.

Ja tapojeni mukaan taas kissakevennys lopuksi. Näin meillä rentoiltiin tuossa päivänä eräänä.

Vanhoja valmiita

Koruja kesäkuun (vai heinäkuun alun?) kässäkinkereiltä. Sormus punasista lasihelmistä valmiiseen pohjaan ja pari muuta. Kivoja kaikki. Kiitokset emännälle Maikkilille ja muille seuralaisille.

Tossut Tennesseestä
Lankaa kului reilut 80g eli se lanka loppuun mitä mulla sattui olemaan. Tossuja oon virkkaillut muutaman kuukauden sivutyönä. Nää on ihan hauskat jalassa ja menee kenkiinkin ihan hyvin.
Ohje on Novitan sivuilta löydetty ja vaihteeksi tein ihan ohjeen mukaan. Sopivat napakasti omaan tassuun.

Ranteet on taas kipeät ja olen menettänyt inspiraation erääseen työhön joka pitäisi saada pian valmiiksi. Ranteet vammautin Ropeconissa viikonloppuna. Liikaa neulomista lautapelaamisen ohella. Tänä vuonna unohtui kuvien ottaminen tyystin, perjantaina ja lauantaina pelasimme niin ettei muistettu, sunnuntai kului työvuorossa lähes kokonaan. Kivaa oli. Onneksi tapasin #neulonnan Ropeconin neuletapaamisessa Kristelin joka otti kuvia. Allekirjoittanut on se jolla on vihreä pinaattitunika päällä ja jotain punaista neuletta kädessä.

Mä yritän mennä nyt ompelemaan ja suunnittelemaan helmitöitä (päikkäreille).

Nappikauppaa

Ranteet on taas ollu vähän huonona joten olen kuluttanut aikaa muutoin kun neulomalla.
Meillä on kerrostalon eteisessä lehtikori, johon asukkaat tuovat lehtiänsä kun ovat ne lukeneet. Poimin sieltä viimevuoden Dekon (?), sisustuslehden. Siitä jostain bongasin napeista tehdyt jääkaappimagneetit ja menin melkein samantein kaivamaan esille magneettinappeja, nappilaatikoston ja liimapyssyn. Valitsin sopivan kokosia nappeja magneetteihin (niitäkin oli erikoisia) ja tälläinen oli tulos. Tykkään! Ainoa vaan etteivät mahdu meidän jääkaapin oveen kun on ennenkin joskus tullut tehtyä magneetteja. Taitaa olla aika alkaa kerjätä jostain mulle magneetti-ilmotustaulua :D

Sitten tein vihdoin tälläisen söpön pikkuisen otuksen. Ensimmäinen helmieläin sitten lapsuuden hamahelmiliskojen. Ohje täältä. Lisää seuraa. Seuraavaksi taidan kokeilla ihan sellaista helmitöihin tarkoitettua lankaa, tuossa on rautalankaa. Rautalangan päättely oli niin tuskaa että haluan testata miten langan kanssa toimii.

Askartelua

Nyt on tullut tehtyä sen verta koruja, että tarvitsivat jonkun säilytyspaikan. Tässä se sitten on. Taulu Anttilan alesta, pieniä askartelunauloja ja puuvillaista markiisikangasta luonnonvalkoisena. Naulat oisivat saaneet olla pikkasen ylempänä jotta pidemmätkin korut mahtuvat. Vaan on se kiva noinkin.
Tässä vielä miten se asettuu vessan seinälle, tuonne lehtikotelon taakse. Vuokrakämpässä en viitsi panostaa sisustamiseen, kun nyt on jo tontti omalle talolle ostettuna ja lähes joka päivä jotain projektiin viittaavaa tehdään. Toisinaan istutaan talopakettimyyjiä kiusimassa, joskus väännetään ilmaisohjelmilla konella keittiösuunnitelmia ja toisinaan jotain muuta.


Sitten tein tälläsen. Se on olevinaan pyöröpuikkokansio. Siinä on kirppikseltä ostettu kirja (Kaunis Häme - Det Ljuva Tavastland, sisukset meni askartelukäyttöön), sitten lakanakangasta päärmättynä liimailtu vähän sisuksiin ja kankaiden avulla myös aiemmin tehdyn pyöröpuikkosäilyttimen sisukset. Niin ja pari nauhaa ja taskua. Nauhoihin saa apupuikot kiinni ja takana roikkuu koukkuamiskoukku nauhoilla kiinni. Ihan kätevä, vaan ois kyllä pitäny suosiolla valita joku vähän paksumpi kirja, niinku joku tietosankirja tai joku... Tää ei mene kunnolla kiinni.

Lapasesta karannut

Silmukkamerkkien teko nimittäin. Näitä on nyt vähän paljon ihan omaa käyttöä ajatellen.


Suurimmassa osassa on neljä tavallista, halkaisijaltaa ainakin 6mm puikkoihin menevää rengasta silmukkamerkeiksi ja yksi papukaijalukolla varustettu kerrosmerkki, joka toimii ohuemmille puikoille myös silmukkamerkkinä.

Vasemmalla ylhäällä sekalainen vihreä setti. Ei tietoa kenelle.

Ylhäällä keskellä vaaleanpunainen setti, tehty siksi kun helmet olivat niin ihania (mie en oo tykänny vaaleanpunaisesta viimeiseen 15 vuoteen, ainakaan, mut nyt taas tykkään, outoa). Ei tietoa kenelle.

Oikealla ylhäällä puuhelmisetti pienistä ruskeankirjavista helmistä. Kaikki tavallisia silmukkamerkkejä. Luulen että osalle on saaja tiedossa, mutta en ole varma onko kaikille.

Keskellä vasemmalla on lasihelmipalloja, viisi tavallista silmukkamerkkiä. Teen ehkä kuudennen. Ei vaan tietoa kenelle.

Keskellä keskellä puuhelmikukkasia, kaksi violettia, kaksi punaista ja kuvasta pudonnut valkoinen kerrosmerkkikukka. Kukakohan nämä haluaisi?

Keskellä oikealla vihreä lasihelmisetti, pikkuisia sydämiä ja muuta. Nämä taitaa lähteä serkkua ilahduttamaan. Samalle serkulle joka sai aiemmin vihreän samettisen neulepussukan kultaisella noutajalla varustettuna. Vastaavia kuin nämä vihreät, olen tehnyt itselleni muutaman punaisena.

Alhaalla vasemmalla ja keskellä on samal puuhelmisetti, ihana, mutta kun mulla on jo paljon. Eli siis näillekkään ei ole saajaa tiedossa.

Kuten ei myöskään punaiselle puuuhelmisetille oikealla alhaalla. Näitä on ihana tehdä, mutta kohta voin kylpeä merkeissä ellei joku auta mua. Oiskohan sinulla jotain ylimääräistä kivaa minulle? Jos mie vaikka laittaisin sinulle jonkun setin?

Tuli Katiijan kanssa vähän käytyä helmiostoksilla. Näitä ehkä tulee vielä lisääkin jos vaan tiedän kenelle tekisin.

Askartelua

Tässä on maanantain tulos. Paitsi että nuo korvikset on jo aiemmin tehty :D.
Korviksista kaksi oikeanpuolimmaista paria jäi viikonlopun mökkireissulla veljen vaimolle. Vähän niinkuin valmistujaislahjana, valmistuu diplomi-insinööriksi.

Muut on sitten oikeasti maanantain tuotosta. Ensin aloin tekemään nappirintamerkkiä erään kirjan innoittamana. Pohjana on vähän vahvemmasta hopeoidusta kuparilangasta väännetty rinkula jossa on pari poikkipuuta. Sitten aloin ohuemman metallilangan kanssa vääntelemään siihen nappeja kiinni. Sävy napeissa on väärä, punainen hiusklipsu taas näyttää punaisten nappien sävyn oikeana. Aurinko pääsi vähän vääristelemään. Hiusklipsu sitten piti myös saada samaa mallia ja kun olin punaisen tehnyt, piti saada myös vihreä... Ne on myös tehty samalla idealla. Pohjaan vain kiinnittelin ohuella metallilangalla nappeja. Punainen on ollut maanantaista asti päässä joka päivä.

Muistakaa moikata jos näette tuollaisen tumman villakangastakin ja siinä nappirintamerkin kävelevän vastaanne joku päivä!
Se oon ehkä mie.

Oon mie neulonutkin mutta kaikki on kesken. Kun mie oon kans purkanut. Ja neulonut uudestaan. Ja kärsinut innostuksen puutteesta ja hirmuisesta uusien aloittamisen himosta. Ja idiotimista. Oli tooooosi fiksua valita sähköistämättömälle mökille neuleeksi pipo MUSTASTA langasta. Toooooosi fiksua.

Satunnaista aktiivisuutta

Mie vähän värjäilin. Lanka on seiskaveikkaa, ennen harmaata. Nyt lanka on jo puikoilla, koeneulon erästä ohjetta. Neulejälki on ihan hassua.

Villatopsi on Novitan hahtuvaista, vaalean violettia alkujaa. Se ei ollut ihan mun väriä joten se sitten sai samalla kylvyn. Oli muuten eka villanvärjäyskokeilu ja en ainakaan toivottoman paljoa sitä huovuttanut. Näistä kuullaan myöhemmin.

Nämä on sitten tulosta pahasta helmimaniasta yhdistettynä lautapeliriippuvuuteen. Lautapelejä pelatessa isolla sakilla menee helposti juomalasit sekaisin kun niitä siirrellään pelin tieltä. vaan eipä mene enää. Voi vaikka dementikot valita pelivärin lasiin niin muistaa sitten mikä on omaa :D. Renkulat väänsin liimapuikon ympärille hopeoidusta kuparilangasta ja sitten pistelin helmet ja korupiikin rinkulaan ja taivutin päät. Mie tykkään näistä <3>

Tädin kanssa tuli viimeviikolla shoppailtua. Eräästä korttitelineesti löytyi aivan ihana muumukortti ja siitä tuli eräs bloggaava neuloja, ystäväni, mieleen. Arvatkaa kuka!

Tein sitten yhteensopivat kehykset kun inspiraatio iski. Ikean kehykset, askarteluvärejä ja nappeja ja liimaa. Tekis mieli pitää ittellä, mutta kun on niin ystäväni näköinen niin tuolla tämä sitten odottelee emalikattilassa pääsyä uudelle omistajalleen.

Ja olen mie neulonutkin. Sairastuin pahansorttiliseen Lina-maniaan.

Tein ensin punaisen itselleni Cervinia Super Taj Mahalista, aivan ihanaa lankaa (8 % kasmiria, 22% silkkiä ja loput merinoa). Veljen vaimo näki keskeneräisen pipon ja esitti toiveen samanlaisesta. Väritoive oli luonnonvalkoinen ja lisätoiveena jotain joka pitää tuulen vähän paremmin korvista poissa. Tein sitten pienen vuorisovelluksen pienemmilla puikoilla 101n joustinta nurjalle. Lanka on siinäkin luksusta  Sublime Cashmere Merino Silk DK:ta. Kun kerran menin Lina-maniasta mainitsemaan #neulonnalla, eräs ystäväni kainosti ilmaisi toiveen piposta. Kun kerran mania oli pahimmillaan ja mieleen tuli pehmeä Scholler+Stahlin Merino Mix lankakaupan alekorista oli tuloksena 3. Lina ja värinä suklaajätskin ruskea. Kun en kerran suutani osaa pitää kiinni, löysin vielä yhden pipoa tarvitsevan ystävän ja loput Taj Mahalista muodostuivat myös pipoksi. Viimeinen pipo kulki työnimellä Ihana Tekosyy. Olisi periaatteessa pitänyt jo muuta neuloa, vaan en millään raatsinut kun oli niin ihana neuloa (vieläkin) Linaa ihanasta langasta. Kaikissa oli ohjeenmukaiset 4mm puikot ja 120s. Lankaa meni kaikkiin reilut kerät, punaista jäi kahdesta vielä nöttönen.

Nyt neulomaan kokeiluohjetta ja sinisenkirjavaa lankaa telkkarin ääreen. Tai sitten kerään hermojeni palaset, puran erään mustan pipon alun kolmatta kertaa ja aloitan sen uudelleen. Vinkkinä muille; patentti neule tarvitsee monia muita neuleita PALJON vähemmän silmukoita ja pienemmät puikot. Linojen jälkeen ei millään mahtunut päähän että 100s ja 3,5mm puikot ja  saman vahvuinen lanka kuin edellisissä voisi mitenkään olla liikaa. Oli se.

Helmeilyä helmikuulta

Katiijan kanssa tehtiin meillä tuossa päivänä eräänä hieman helmitöitä. Niin innolla että unohtui jopa jäätelön syöminen!
Tässä kuvassa vasemmalla on ne Katiijan lupaamat siat. Ne ovat massailuni tuotoksia. Possuissa on kiinni korvakorukoukut, minulla ne toimivat kätevästi sekä kerros- että silmukkamerkkeinä. Kuin myös lampaat ja hematiittihelmiset oikean reunan kaunistukset. Sitten on ihan tavallisissa vieherenkaista (kalastusosastoilta) ja korupiikeistä tehdyt silmukkamerkit, helmet jostain lasihelmisekoituksesta, punasen teini-iän posliininmaalausharrastuksesta (joihin lisätty asennetta mustilla helmillä, valkoisilla mukaoikeilla helmillä täydennettynä ne oli kukkahattutäti-malli). Sitten vielä mukana ylärivissä mun ihana punainen kerrosmerkki papukaijalukolla.
Alhaalla on vasemmalla mukanoppa ja naama, puuhelmiä, sitten massatiput ja viimeisenä ihana lahja Katiijalta, kauniit punaset puuhelmimerkit.

Tämän myös sain vihdoin aikaan. Ainakin 2,5 vuotta on siitä kun Sveitsin reissulla Zürichissä kummitädin kanssa löydettiin helmikauppaan ja ostin pikkuisia ja kauniita hienouksia "amulettikorua" varten. Harmittelin sitten ettei ole rannekorua johon helmet kiinnittäisin ja sitten muistin vanhan suosikkini joka minulla oli jo lapsena. Nyt tuunasin siitä entistä mieluisamman. Helmet kiinnitetty renkailla, ohuella hopealangalla ja korupiikeillä.