74 grammaa ja 4 mm

Mikä se on? Vastaus voi olla joko Huggi-tossut tai Nurmilintu. 

Huggi-tossut

Ohje: Arkimamman -blogista,
Lanka: miehen ysätävän äidin lähettämä Pingouin Pingofrance 75% akryyliä ja 25% villaa. Näistä tein aiemmin lelun ja nyt vihdoin on loput käytetty kolmeen tossupariin.

Punaiset söivät lankaa 74 grammaa ja käytössä oli 4 mm koukku.

Valko-harmaat söivät 70 grammaan langanloput, kun ei niitä värejä ollut enempää. Niihin harkitsen kyllä nyt tekeväni vartta lisää vielä jostain toisesta jämästä kun eivät meinaa pysyä kahdella kerroksella + rapuvirkkauksella kunnolla jalassa. Kokoa on kaikissa sopivasti omaan 38 koon jalkaani. 

Jaa että missä ne kolmannet? Jalassa. Siitä huolimatta että isovarvas tulee jo läpi. Siniset jämät tein tossuiksi jo aimmin ja noin viikon käytöllä sukkasyöppö lattiamme oli syönyt ne puhki ja epätoivoinen viluvatvas liimasi niihin palan naapurin nahkasohvasta (ihan luvan kanssa leikkasin kun olivat odottamassa kyytiä jäteasemalle, koira oli hoitanut nahanirroituksen esivalmistelut). Nyt pitää keksiä uusiin tossuihin joku parempi kiinnitystapa pohjalle, koska liima ei ole pitänyt kunnolla (liima lupasi liimata mm. tekstiiliä ja nahkaa) ja aiemmat ompeluyritykset ovat päättyneet ompelulangan puhkikulumiseen. Seuraava suunnitelma muhii päässä ja sisältää isomman, ylös nousevan ommellun nahkapohjan jonka voi ommella niin ettei ompeleet päädy jalan alle.

Nurmilintu-huivista ennakkotietona sen verran että sen neuloin 4 mm puikoilla ja Teetee Kamenaa kului 74 grammaa, kahta eri vihreää kerien loput. Saa nähdä löydänkö todistusaineistoa siitä mihin osa vyyhdistä on käytetty. Toisesta ei ole mitään muistikuva, toisesta tein yhä kiukuttavan nenäliinan (ravelryssä) kokoisen huivin taannoisella Japanin-matkalla. Serkun tytöt saivat sen, toivottavasti tuli käyttöön. Teinköhän toisellekin tytölle sitten jonkun huivin siitä toisesta? (Löytyi, Pitsigootti)

Nyt on kaksipäisellä koukkuamiskoukulla (susihuonolla, mutta ei anna luonto periksi lähteä ajamaan vain koukun takia 15 kilometriä että saan kunnon koukun, tiistaina ehdin Pitsiin ja Palmikkoon hakemaan) lapasentekelettä. Lahjaksi tärkeälle ihmiselle joka asuu kaukana. Synttärit on pian, tuskin siihen ehtii, mutta postitan kun valmistuvat. Ravelryssä voi seurata tätä projektia.

Aloitettu kesällä...

Tätä peittoa on aloitettu kesällä. Kuva on hämärä, mutta jotenkin tykkään myös kuvan sävyistä. Osa tilkuista on ommeltu jo kiinni toisiinsa, osa vain mallailtu ehkä tulevalle paikalleen. On virkattua, on neulottua, on koukuttua. Olin miettinyt pitkään että kurssilla kasvivärjäytyistä langoista tulee tilkkupeitto, mutta en millään osannut päättää neulonko, virkkaanko vai koukkuan. Sitten ystävä kysyi "mikset tee kaikkea" ja mie innostuin. Ja vedin vielä niin villiksi, ettei koollakaan ole väliä, kunhan on neliskanttisia.
Sitten täyttelen kerän lopuista pienet aukot tai mitoitan muutaman tilkun ihan tarkoituksella.

Tämä virkattu tilkku oli se hamsterikuussa tehty. Nytkin on yksi tilkku puikoilla ja toiselle katsottu koukku ja malli valmiiksi.
-----
Olen myös silittänyt paljon kissoja.

No Hirmua ja Monsteria myös. Monsteri itse asiassa on juuri sylissäni nukkumassa, jäi syliin vielä silityksen loputtuakin, mikä on harvinaista. Ollaan kai oltu sen mielestä liikaa pois kotoa raksalla ja töissä.

Kissat silitin tätä varten. Kissat kotiutui minulle neuleystäviltä viime kesänä synttärilahjana, muut materiaalit omista varastoista. Tätä on alettu suunnitella jo kesällä. kankaita mallailtu huolella ja lopulta kun ompelin valmiiksi, kävi niin että kerran valmiiksi valitut kankaat ja valmiiksi ommeltu pussin vuori oli unohtuneet ja tein ihan alusta uuden. Tykkään!

Ohjeen olen jossain nähnyt, mutta tätä tehdessä en mallia katsellut. Pohja on neliskanttinen, reunat "sopivat" ja ylhäällä nauhakuja ja nauhta tulevat molemmin puolin ulos napinlävistä. Nauhoina vinokantit ommeltuna yhteen. Ainoa sopivan värinen ja levyinen. Pussista pilkistelee työ, joka pitäisi neuloa loppuun. Sitä on suunniteltu pitkään ja hartaasti yli vuosi. Langat olleet sitäkin pidempään varastossa. Muistaako Kramox kun vinkkasi Heinissä olevan just mun väristä Sandnesin Alpakkaa poistokorissa?

Koukutut pyörylät ja neulottu neliö

Tämä on vanhalla tutulla Vohvelirätin (ravelrylink) ohjeella neulottu tiskirätti.

Lanka on Katia Bamboo (40g) ja 3mm puikot. Tää meni Katiijan arkipäiviä piristämään.

Sitten mie otin myös käsittelyyn sen kammolangan (Schachenmayr nomotta Micro Color),
joka imi kaiken mun käsistä ja ajattelin et jos mie koukkuan vaihteeksi kun se on mukavaa. Käteen siis 5mm koukkuamiskoukku ja surffaamaan ravelryyn, muistin nähneeni pyörylän mallisen "Tunisian crochet short-row cloth" (ravlink). No menikin sitten niin etten jaksanu alkaa ymmärtämään ohjetta ja ajattelin "kyllä mie osaan lyhennettyjä kerroksia koukuta". Ja kerrankin olin oikeassa. Ohjeesta nappasin ainoastaan alkusilmukoiden määrän tähän, eli 15 silmukkaa alkuun. Lopuksi vielä virkkasin pyörylän ympäri pariin kertaan, jotta sain langan kulumaan melkein viimeistä metriä myöten.

Monsterilla on joku ihme vaisto. Se ilmestyy aina heti paikalle kun otan kameran esiin. Mä sit hyödynsin sitä (taas) mallina :D
Tämä on samaa lankaa, eri värissä. Tätä jäi vähän vielä jäljelle. Tähän isompaan rättiin tein 25 alotussilmukkaa. Tässä on koko jo ihan mukava. Toimii ainakin telkkarin ruudun pyyhkimiseen hyvin. Pölyt lähtee veks nätisti ja pienet tahratkin.

Ainiin, meillä kävi taas NÄIN. Monsteri vähän venytteli. Tai oikeesti mä luulen et sillä oli aika paljon tahallisuutta pelissä. Mä epäilen myös viikonloppuna tehtyä salaliittoa Monsterin ja kramoxin välillä. Monsteri oli siellä hoidossa ja edellisen kerran kasvista irronneet oksat meni kramoxille. Mä luulen et se on pyytäny Monsterilta uusia pistokkaita. Vaan eipä onnistunu salajuoni, irtosi vaan yksi lehti. Ja mies vihdoin porasi ikkunan luo reiät ja laittoi koukut amppeleille! Huomenna ostaa toinen amppeliruukku :D

Enää ei kaulaa palella

Enää ei pitäisi ulkona kaulaa palella. Nyt on kunnon kauluri valmis. Koska ranteet eivät vieläkää oikein neulomista kestä, on tämä koukuttu. Ranteet ovat paljon suopeampia koukkuamiskoukkua kohtaan. Syksyllä aikaa sitten ostin anoppilasta saaduilla nimipäivärahoilla mm. kaksi kerää Novitan Cloudia jota olen sen ilmestymisestä saakka käynyt hiplaamassa ja ihailemassa. Siitä piti saada kauluri ja vasta joulunaikaan tajusin että voisin sen myös koukuta. Loin "sopivasti" silmukoita ja aloin koukkuamaan. N. 7cm tehtyäni tajusin että olisi varmaan paras vähän tehdä lyhennettyjä kerroksia toiseen laitaan niin saisi vähän mallia. Sitten tein n. 5-6 kerroksen välein 10 silmukan pituisen lyhennetyn kerroksen. Kun lärpäke ylsi kaulan ympäri, hihkuin onnesta, päättelin ja virkkasin seitsemän napinläpeä (kolmesti, purin kahdesti). Lopuksi lankoja päättely ja seitsemän kaunista punaista eriparinappia nappilaatikosta kiinni. Rakastan tätä. Tämä on lämmin, pehmeä ja ihana ja sanoinko jo että lämmin ja pehmeä? Näin kurkkukipuisena ja flunssaisena istun nytkin kauluri kaulassa sisällä. Siksi kun tää on ihana!
Kauluri lyhyesti
Lanka: Novita Luxus Cloud,tumma punainen
Koukku: Novitan 5mm koukkuamiskoukku
Langan menekki: 70g
Lisäksi: 7 punaista eriparinappia lootasta

Paketteja :)

Mie sain eilen kaksi pakettia. Postitäti soitti ovikello ja toivotti hyvää huomenta. Ensin huomasin paksumman ja sitten sen toisenkin. Ihanaa!

Vasemmalla olevan kortin ja kerän alpakkaa sain ennulilta erään päänhänpiston seurauksena. Valitin #neulonnalla että haluan tehdä koukutun peiton langanlopuista pannulapun koukkuamalla, mutta meillä on tarpeeksi pannulappuja. Ennuli ilmoitti että heillä olisi käyttöä pannulapulle. Pyysin sitten osoitteen ja lähetin lapun ennulille :) Ei mun siitä mitään pitäny vastalahjaksi ottaa, mutta en mitenkään voinut ihanasta alpakasta kieltyätyä kun sitä sitten ennuli tarjosi... Kuvat siitä patalapusta alempana.

Oikeanpuoleinen paketti on Hokkapokan Annilta. Osallistuin aiemmin hänen blogiarvontaan. Sieltä sitten napsahti elämäni ensimmäinen blogiarvontavoitto ja ihanassa paketissa oli sukkalankaa (sopivasti sukkasatoajaksi) ja teetä ja herkkuja.

Monsteria kiinnosti lahjat kanssa. Etenkin villa ennulilta tulleessa kortissa. Huomasitko muuten kissan viikset edellisen kuvan vasemmassa reunassa?

Tässä sitten tämä Koukuttu patalappu. Koukkusin tällä kertaa toisella tyylillä, josta tulee tälläistä sileän neuleen näköistä pintaa. Ohjeet löytyi täältä. Tämän koukkuamisjutun nimi on siis tunisian knit stitch. Youtubestakin kannattaa videoita hakea hakusanoilla "tunisian crochet". Pannulapusta tuli todella paksu ja napakka, paksumpi kuin peitosta jonka tein perustyylillä ja samasta langasta ja samalla koukulla. Eli suosittelen tätä tyyliä lämpimästi patalappuihin. Hauskaa oli lanka meni melkein viimeistä metriä myöden. 

Koukuttu peitto

Tämä oli se työnimellä "saa nähdä mitä tästä tulee" tai "wannabeepeitto". Kokoa tuli lopulta 68x56 cm. Painoa 364g. Tästähän kerroin jo aiemmin. Malli tuli jotenkin vain mieleen, ajattelin että nuo värit toimisivat yhteen tilkkupeitossa ja koska tilkkujen yhteen ompelu ei huvittanut ja halusin tehdä niin ison kuin langoista saa, päädyin mökkitekniikkaan. Päihin lisäksi koukkusin muutaman ylimääräisen kerroksen ettei tule aivan neliötä peitosta. Lanka on sitä jo aiemmin mainittua mummilta perittyä Novitan Kisaa joka on kärsinyt melkoiset värjäysprosessit. Tämän sain valmiiksi (ja jopa pääteltyä, miettikää mikä määrä langan päitä, vähintään 2/väriraita)  ja höyrytettyä jo viimeviikon puolella. Tämä bloggaus on vaan jäänyt. Peitto voi toimia sitten vaikka polvien lämmikkeenä, takapuolen alusena tai ihan minä vaan mihin kokonsa puolesta käy. Ehkä vielä laitan nurjalle puolelle jonkun kankaan. Ehkä en. Miestä kiusasin että siitä tuli sitten vauvan peiton kokonen, että seuraavaksi tarvitaan meille sitten se vauva tai muuten peitolle ei ole käyttöä. 

Tekniikkanahan oli koukkuaminen eli tunisialainen virkkaus. Siitä on ollut juttua niin kesän Novitassa kuin 21.9. tuleessa Strömsössä (jonka voi viikon ajan katosa Ylen Areenasta ja ohjeet näkyy kai pidempäänkin Strömsön nettisivuilla). Itse innostuin Novitan ansiosta kun Novita vielä toi sitten kauppoihin sen "pyörökoukkuamiskoukun".

Koukussa koukkuamiseen

Oletteko huomanneet että Novitalta on tullut uusia hauskannäköisiä välineitä? Koukkuamiskoukkuja vähän uudella mallilla. Perinteisen malliset ovat sellaisia pitkän puikon ja virkkuukoukun risteytyksiä, nämä uudet taas pyöröpuikon ja kahden koukun ristetytyksiä. Mie olin niitä jo odottanut kun sellaisten tulosta Novita-klubista luin. Ja tottahan piti heti ostaa kun näin. Ja heti alkaa kokeilla kun koukun sain langan lähelle. Aloin purkamaan murheenkryyniäni jotta saisin koukkuamislankaa lisää. 

Aluperin langat olivat tämän näköisiä. Novitan kisaa, luonnonvalkoista mummin varastoista ties miltä vuodelta. Helmiä sinänsä, mutta melkoisen karkeaa lankaa ja 100% villaa. En oikein tiennyt mitä tekisin.

Sitten niistä tuli hamsterikuussa 2007 tälläinen, oma malli, joka ei istunut millään, joten purin sen saman kevään aikana.

Sitten keksin että haluan langat vihreiksi ja sopivasti kesän kynnyksellä aloin opiskella kasvivärjäystä kirjaston kirjoista. Valitsin kasvit joista pitäisi saada ehkä kellanvihreää. Melkein onnistui. 

Keltaisiahan niistä tuli, ja beigeä yhdestä vyyhdistä ja ainoa tummahko heikosti vihertävä on ihan toista lankaa, alkujaan harmaata. En luovuttanut, vaan koska en keltaisille langoille käyttöä keksinyt otin kotona karkkivärit käyttöön ja sain langoista vihreitä. Tosin sävyt jotain ihan muuta kun halusin.

Tässä kuvassa ollaan tilanteessa jossa puolitekoinen neule (josta piti tulla slipoveri) oli marinoitunut kaapissa noin vuoden. Takapuoli joustinta, etupuoli ns. korinpohjapunosta?. En ollut enää yhtään varma että haluisin ko. langoista sliparin joten se jäi ufoksi ja lopulta purin sen. Tilkusta näkyy mitä olen nyt tekemässä. Koukuan hirsimökkitekniikalla peittoa ja tuo alotus oli vähän mitä oli, muhkurainen ja muuta, mutta en jaksanut purkaa. Nyt kappaleella on kokoa noin puoli metriä kanttiinsa, ainakin. Siitä ei siis tule patalappua tai istuialustaa. Siitä tulee ehkä tyynynpäällinen tai vauvanpeitto, ei riitä langat minun torkkupeittoon. Mie kerron mitä siitä tuli kun se on valmis. Mun murheenkryyni joka vihdoin alkaa näyttää siltä että langat ovat vihdoin löytäneet muodon jossa eivät näytä kammottavilta.

Tämmöistä se koukkuaminen on meillä.