Nemi vaan virkkaa.

Heipä taas täältä virkkuiden ääreltä. Kovin on ollut yksipuoliset harrasteet täällä päin. Mutta haittaakos tuo ketään. Omaksi iloksi kun värkkää ja niin kauan kuin käsi kestää, homma on mukavaa! 

Halusin tehdä toisen maton. Kävin Tampereella Poppanavakassa katsomassa valikoimia ja sieltähän sitä löytyi, ihanaa pinkkiä trikookudetta! Ostin himpun alle 3kg, kun Juhannusruusu-malliin sen pitäisi riittää. Noh, sitten kävi niin, että olishan varmaan ontelokudetta sen verran riittänytkin, mutta trikookuteen menekki olikin kovempi. Kävin katsomassa samanväristä kudetta paikallisesta Taitokeskuksesta, mutta samaa sävyä ja paksuutta ei ollut. Loppiaisen yli odotettani pääsin vihdoin torstaina Tampereelle, niin kuinka ollakaan, sama pinkki oli loppu. Huoh. Ostin sitten samaa paksuutta mustaa kudetta ja vaihdoin lennossa suunnitelman pinkistä kaksiväriseksi matoksi. Kudehan tietysti loppui vieläkin kesken, mutta koska jäljellä oli enää vihoviimeinen kerros, johon tulee vain pylväitä ja kiinteitä silmukoita pitsireunukseksi, kelpuutin ohuemmankin kuteen paikallisesta liikkeestä, kun oli viikonloppu ja himo saada matto valmiiksi. Oli sitten vielä hiukan eri sävyinen musta, mutta ei haittaa! Lopulta kaksivärinen matto taitaa ollakin kivempi kuin mitä yksivärisenä olisi tullut. 

Koska viimeinen ostamani kude-erä oli reilun kokoinen säkki, jäi kudetta valtavasti yli. Sehän tietysti polttelee virkkaajaa ja pari tuotosta siitä on tullut virkattua. Ensin kokeilin kahvallista koria ja hyvinhän se onnistui! Käytin aiemmin tekemäni korin ohjetta, mutta kahvat sovelsin itse. Helppoa! Nyt on langoille ja kuteille reilumman kokoinen kori.

Eilen totesin, että viherkasvi on pikimmiten saatava isompaan ruukkuun. Kauppojen ruukkuvalikoima oli ankea, perinteinen saviruukku tai valkoinen muoviruukku. Blaah, tylsiä. Kaupassa sain idean, että voihan toki muoviruukun päälle virkata (ylläripylläri) suojaruukun ja siitä se idea sitten lähti.

Nuo korit on kyllä kivoja, nopeita ja helppoja virkata! Suosittelen. Ohjeita on netti pullollaan, Googleen vaan hakusanat "virkattu kori". Itse olen käyttänyt Lankavan ohjetta. Maton ohje löytyy hakusanalla Juhannusruusu. Tällä kertaa olen laiska ja kirjoitan padilla, enkä osaa tällä vielä tehdä linkkejä... :-)

Nemi on koukussa taas.

Tosiaan, on taas päässyt käymään niin, että virkkaaminen on vienyt mukanaan. Mulla tämä käsityöharrastus on ollut aina jokseenkin kausiluontoista ja tällä kertaa luulen, että jonkinlainen tauon paikka tulee kohta. Jos ei muuten, niin fysiikka käskee hidastamaan.

Tällä kertaa kaikki alkoi pääkallohuivista, jonka ohjeen sain työkaverilta. Sellainen oli pakko kokeilla. Yleensä mun käsityöt menee lanka edellä eli ensin on lanka ja sitten idea. Tämän Novitan Kotiväki-langan olin ostanut jo vuosia sitten edellisten koukutuskausien aikana kaiken varalta. Nyt se sai elämän pääkallohuivikokeiluna ja huivi onnistui siinä määrin, että sai elää ja on käytössä.

Eka pääkallohuivini!

Kuten kuvatekstistä saattaa päätellä, pääkallohuivi ei jäänyt ainoaksi, mutta eipäs mennä asioiden edelle. Seuraavana pääsi käsittelyyn heräteostamani Puro Batik-lanka, jonka ostin ihanan värinsä takia. Mietin, mihin yksi kerä riittäisi. Aloin tehdä isoäidinneliötä. Tein kaksi isoa. Ajattelin laukkua, mutta totesin, ettei lanka riitä. Hätäisenä halusin pian valmista. Sitten hoksasin, että säästämilleni rikkinäisille farkuille voisi vihdoin löytyä käyttöä. Tuloksena hippityylinen farkkulaukku virkatuin koristein. Jämälangasta piti vielä pusertaa kukkasia ja pylpyröitä hihnojen koristeiksi ja epätasaisuuksien peittämiseksi :)

Laukku, jossa sisätaskuna farkun perstasku. Kiinnitys vielä puuttuu, mutta ehtiihän sitä :)

Sitten kävi niin, että kädet syyhysi tekemistä. Ja kuinka sopivasti sattuikaan silmään ruokakaupassa ihanan värinen 7 veljestä-lankakerä. Ostin ja päätin kokeilla vaihteeksi värikästä pääkallohuivia. Vaikka huivi oli työläs, ajattelin että nyt paksummalla langalla ja isommalla koukulla työ käy joutuisammin. Ja näin se oli. Ei mennyt kauaa, kun pääkallohuivi 2 tippui koukulta.

Pääkallohuivi nro 2

No, sittenhän kävi niin, että mielessä oli jo muhinut idea matosta. Olin netissä ihaillut ihmisten virkkaamia mattoja ja halusin itsekin kokeilla. Ensin kuivaharjoittelin ympyröiden virkkaamista ja sitten helponoloisen mattomallin langalla. Mallikappale onnistui ja sitten aloinkin toteuttaa Juhannusruusu-mattoa kuteesta. Matto oli tietysti raskaampi virkata kuin langasta tehdyt tuotteet, mutta viidessä illassa matto oli valmis. Kaksi kerää Novitan Tuubia ei ihan riittänyt, vaan piti lauantai-iltapäivänä ajaa naapurikuntaan ostamaan kolmas kerä viimeistä kahta kerrosta varten. Nyt sitä on sitten noin 3/4 kerää jäljellä. Mitähän siitä tekisin...

 

Juhannusruusu, halkaisija n. 90 cm.

Sitten kun matto oli valmis, kaipasivat kädet tekemistä. Pääkallohuivin jäljiltä fuksianpunaista 7 veljestä oli vajaa kerä jäljellä (siinäkin toinen kerä loppui n. 10 cm ennen loppua ja reunusten kiinteitä silmuikoita), joten jotainhan siitä voisi keksiä... Selailin omakoppa-kirjaa inspiraation toivossa ja sieltähän se tuli. Baskeri. Tein jämälangasta siis baskerin, johon vielä lapseni yllyttämänä tein tupsun. Olinhan juuri ostanut Novitan tupsukehikkosetinkin :) Baskerin teille esittelee Dumbo.

Skottilaishenkinen baskeri, joka mätsää hienosti pääkallohuivin väriin :)

Että tämmöisiä olen täällä puuhastellut. Selittänee osaltaan hiljaisuuden blogin saralla. Nyt on koukulla heijastavasta langasta pipo itselle ja sitten lapselle myös. Pari kerää Moppari-lankaa odottaa inspiraatiota ja sitten se Tuubin jämä... Koukku heiluu niin kauan kuin mielenkiintoa riittää ja ranne kestää :)

Jos kaipaat huiviin tai mattoon ohjetta, niin selkeä kuvallinen ohje pääkallohuiviin löytyy täältä. Juhannusruusu-maton ohjeen löydät täältä.