Retroilua

Taannoin Rynttyliisan blogia lueskellessani, huomasin että Antiikki & Design -lehti on julkaissut uuden Retroilu-lehden. Blogissa olisi ollut arvontakin, jotta lehden olisi voinut voittaa itselleen. Malttamattomana ihmisenä minä kuitenkin olin jo puolijuoksua matkalla kioskille hankkimaan ensitilassa omaa kappalettani. Kolmannen kioskin kohdalla tärppäsi, ja sain käsiini vihdoinkin tuon aviisin. 

Ilmeisesti olin juurikin tuon lehden kohderyhmää, sillä tutulta näytti. Kovastikin. Lehti käsissäni lähdin kiertelemään kotia. Ensimmäinen pysähdyspaikkani oli keittiö. Esteri Tomulan Vegeta-kattila on nykysuosionsa perusteella luokiteltu tulevaisuuden antiikiksi. Suosio on jatkuvassa kasvussa. Finelin ihanat emaliset kattilat, pannut, purkit, kulhot, yms. ovat kyllä syötävän suloisia myös minun mielestäni. 

Samoin Ristomatti Ratian 1970-luvun Palaset-säilytyskuutiot ovat nousevassa suosiossa. Omien kuutioideni laatikot olen joutunut tosin päällystämään uudelleen. Aikoinaan ihanan keltaisiin laatikoihin tuli kirjoiteltua ja piirreltyä kaikenlaista tekstiä nukeista autoihin, mikä ei nykypäivänä välttämättä kotiani kaunistaisi… Myöhemmin hankin kuutioita nettihuutokaupasta lisää, koska ne ovat erittäin käteviä säilytykseen. Esimerkiksi lp-levyt mahtuvat juuri sopivasti kuutioon. Ja niitä meiltä löytyy. Retrolehdessä luonnollisestikin myös vinyylilevyt olivat esittelyssä.  

Pomona-purkkien kohdalla tuli jo hienoinen kateus. Että minun purkeistani täällä näin valtoimenaan kirjoitellaan, eikä kukaan kysy edes mielipidettäni. Hyvä huomio tosin olisi, etten liene ainoa purkkeihin hurahtanut. Eikä itselläni niitä edes niin paljoa ole. ;) 

Mansikka-purkki oli saanut oman sivunsa. Meillä mansikka-Pomona on arkikäytössä, sokerikuppina. Jokainen aamu otamme purkin pöydälle, jotta aamukahvi ja mansikoiden pirteys saavat silmämme auki.  Lapsuudenkodissani mansikoita löytyi myös jälkiruokakiisselipurkista. Tuttu kuvio jo pitkän ajan takaa. 

Lehden lopussa oli mainos alkusyksyn retromatkasta Tukholmaan, jonne myös Rynttyliisa suuntaa luennoimaan. Valitettavasti tuo retki taitaa jäädä itseltäni väliin, mutta aiemmin kesällä olisi tarkoitus lähteä Tukholman kautta junailemaan etelämmäksi. Ehkä käyn aseman kioskista tuolloin noutamassa Scandinavian Retro -lehden matkalukemiseksi. Ilmiselvästi tämän tyyppinen kirjallisuus viihdyttää! 

Hillopurkit

Ensimmäisiä purkkeja, joita voin katsoa keräilleeni, ovat Arabian Tutti Frutti ja Pomona -sarjojen purnukat. Iloisen kirkkaat retrovärit tulevat näissä, kuten monissa muissakin kotini esineissä, hyvin esille. Muutamia vuosia sitten Arabia-buumin ollessa kovimmillaan, purkkien hinnat nousivat melko korkeiksi. Nyt on havaittavissa hintojen laskua, yleisen keräilyinnon kiinnittyessä tällä hetkellä ehkä enemmän emaliastioiden suuntaan. Pitäisi varmaankin tarttua tilaisuuteen ja lähteä metsästämään edullista Arabiaa. Keräilyni on kuitenkin luonteeltaan enemmänkin tilanteisiin tarttumista. Kun näen silmää miellyttävän astian tai asian, saatan sen hankkia, mikäli hintakin on siedettävä. Keräilyarvolla tai tuotteen kunnolla ei ole niinkään väliä, koska tarkoituksenani ei ole myydä tuotteita eteenpäin, vaan piristää omaa elinympäristöä. 

 Tutti Frutti -sarjan suunnittelijana on pääasiassa toiminut Ulla Procopé. Purkkeja on tehty vuodesta 1959 lähtien, ainakin vuoteen 1965 saakka. Samaa purkkimallia on valmistettu myös Pomona-sarjana 1970-luvun puoliväliin saakka. Purnukoita löytyy kahta eri kokoa. Niihin on myyty aikanaan myös irtokansia, jotka luonnollisesti nostavat myyntiarvoa hieman. Omat pienet Tutti Fruttini ovat vuosilta 1959-1965. Kuvioina niissä ovat vadelma, herukka, sekä kirsikka, joka on ollut käytössä lapsuudenkodissani ja kulkeutunut sittemmin sisareni keittiöstä lahjoituksena purkkikokoelmaani. 

Tutti Fruttia löytyy hyllystäni myös yksi suurempi purnukka, omenakuviolla. 

Siinä kun Tutti Frutti -purkin kylkeä koristaa yksittäinen, suurempi kuvio, kiertää Pomonassa toistuva kuvio purnukan ympäri. Pomonan kuvien suunnittelijana on pääasiallisesti toiminut Raija Uosikkinen, ja ne on valmistettu vuosina 1965-1973. Purkkihimon itsessäni synnytti aurinkoinen appelsiinikuvio, joka suorastaa huusi ostamaan. Sittemmin seuraan on liittynyt myös puolukka sekä arkikäytössä sokerikkona toimiva mansikka, joka on kuviona tuttu myös äitini soppakulhosta. 

Strawberry fields forever!