Pirteä kevätpipo

Nyt, kun tuo kevät vihdoin on saapunut Suomeenkin, on hyvä hetki julkaista talven viimeinen pipo-ohje. Tämä on fingering-vahvuisesta langasta neulottava kevyt kevätpipo, jonka kruunaa muhkea tupsu.

Mitä: Smoothie / Oma ohje

Miten: Pyöröpuikko 3.5 mm

Mistä: Qing Fibre Supersoft Sock, 33 g

Ostin viime kesän neulefestareilta unelmanpehmoista, iloisen vaaleanpunaista lankaa, koska uusia lankatuttavuuksia ei ole koskaan liikaa. Tämä oli juuri niitä "Uuh, miten kaunis lanka! Ei mitään suunnitelmia tälle, mutta pakko saada" -ostoksia.

Siinä sitten pähkäilin, että pehmoinen lanka haluaisi kovasti olla palmikkopipo. Teki mieli suunnitella pipo ainaoikeinreunuksella ja palmikot tuovat juuri sopivasti mielenkiintoa neulomiseen jättäen kuitenkin kauniin langan pääosaan.

Pipon kavennukset tehdään palmikoiden välissä niin, että palmikot muodostavat kauniin kruunun päälaelle - joten luonnollisestikin sitten peitin sen tupsulla. Onneksi Ravelrysta voi kurkkia testineulojien tupsuttomiakin kuvia.

Meikäneuloja ei ole ihan päässyt tähän tekoturkistupsuvillitykseen mukaan. Mutta sitten törmäsin Edinburghin neulefestareilla Toft:n kojulla alpakkatupsuihin! Ne olivat kaikki ihanasti vähän eri näköisiä ja purkista saikin rauhassa penkoa omaan makuun sopivan.

Pipo kuvattiin pääsiäisenä, eikä siitä pääsiäispupun häntätupsumielikuvasta enää pääse eroon. Päässä soi jatkuvalla repeatilla "pistää päänsä piiloon, luulee, ettei nää..."

Ohje löytyy Ravelrysta kahdessa koossa sekä suomeksi että englanniksi ja sen saa tämän viikon ajan 25 % alennuksella koodilla PoMPoM.

Neulisti

Helmi

Ryhdytäänpä sitten tekemään tarkempaa tuttavuutta kirjan mallien kanssa.

Mitä: Helmi / Oma ohje

Miten: 3.0 ja 4.0 mm pyöröpuikko

Mistä: Tukuwool Fingering, 76 g

Aloitetaan ihan alusta. Sain siis päähäni, että tahdon suunnitella neulekokoelman Tukuwoolille. Ja heti sen päätettyäni, iski visio palmikkopiposta.

Ensinnäkin pipossa pitäisi olla korkea tuplaresori, koska minulle talvipäähineessä tärkeintä on korvien lämpöisenä pysyminen. Toiseksi pipossa piti olla palmikoita, joiden sisällä on helmineuletta. Ja kolmanneksi pipoon piti ehdottomasti saada tupsu. Näin syntyi Helmi.

Taitetun resorin jälkeen neulotaan siis palmikoita, joiden aikana kavennellaan osa silmukoista pois ja loppu pipo neulotaan nurjaa. Tykkään, että nurja neule tai ainaoikea on paras pohja palmikoiden kaveriksi, mutta kukapa nyt haluaisi neuloa ainaoikeaa pyörönä.

Ja lopuksi koko koreuden kruunaa tupsu. Niitä ei kai koskaan voi olla liikaa? En vieläkään ole saanut aikaiseksi hankkia tupsukonetta vaan teen kaikki tupsuni kartongista leikatun kehikon avulla, kuten päiväkodissa aikoinaan opetettiin.

Kaikkein parasta pipossa on kuitenkin se, miten söpöltä se saa käyttäjänsä näyttämään. Vaikkei pitäisi itseään yhtään pöllömän näköisenä, niin harvemmin sitä tulee vilkuiltua peiliin miettien, että jehna, näytänpä söpöltä. Mutta tämä pipo saa semmoisiakin ajatuksia päähän. Siispä korvat lämpiksi ja piposöpöilemään itse kukin! Ohjeesta löytyy kaksi kokoa, jotka molemmat saa tehtyä kahdesta vyyhdistä Tukuwoolia.

Kuvat napsi Miika. Ja Ravelryn yhteisneulontaan pääsee täältä.

Neulisti