Pikku neuleita pikkuihmiselle

On maailman paras asia, kun pääsee kummiksi - tai tässä tapauksessa apukummiksi. Olen nimittäin ottanut kummin - tai siis apukummin - oikeudeksi menettää kaiken kontrollin, mitä tulee lahjoihin. Tällä kertaa joulupakettiin sujahti neuleita kaksin kappalein.

Mitä: Unicorn Trails Child Sweater / Sophie McKane

Miten: Pyöröpuikko 4.0 mm

Mistä: Kässäkerho Pom Pom Donegal DK + jämiä, 106 + 24 g

Yksi neulekategoria Indie Designer Gift-A-longissa on vaatteet. Siis mekot, puserot ja takit. Ja tokihan matemaattisella mielellä varustetun henkilön täytyy heti ryhtyä optimoimaan. Kas kun säännöissä sanotaan, että myös lastenvaatteet käyvät, kunhan eivät ole alle yksivuotiaan kokoa. Siinä kohtaa kun menee raja, sillä vauvojen neuleet ovat kisassa oma kategoriansa. Niinpä sitten törmäsin tähän ohjeeseen, jossa juuri sopivasti oli pienimpänä tarjolla kaksivuotiaan koko - ja vielä sopivammin minulla sattuu olemaan juuri vuoden täyttänyt kummityttö.

Malli on sievä ja simppeli neuletakki kirjoneulekaarrokkeella ja pienillä suloisilla taskuilla. Lankakätköistäni löytyi juuri passeli määrä mintunvihreää lankaa takin pääväriksi ja sitten piti vain kaivella jämälankoja kirjoneuleosioita varten.

Olen enemmän kuin tyytyväinen siihen, miten kauniin skaalan jämälankoja tummasta violetista ärtsypinkkiin löysin. Kaikki pieniä jämänöttösiä vanhoista projekteista. Enpä ollut turhaan säästellyt näitäkään herkkujämiä.

Ja hei, kuinka sievä pieni takki!

Mitä: Elfbaby hat / Robynn Weldon

Miten: Pyöröpuikko 2.75 mm

Mistä: Kässäkerho Pom Pom Donegal Tweed, 34 g

Vauvanneulekategoriaan löysin syötävän suloisen pienen tonttulakin ohjeen. Malli oli mukava: siinä oli useampi erilainen reunusvaihtoehto - tietenkin minun piti valita sen haastavin, jossa piti neuloa kierrettyjä nurjia silmukoita...

Jos reunuksessa olikin väkertämistä niin loput myssystä tuntui lentävän puikoilla - eikä vähiten langan ansiosta. Kässäkerho Pom Pomin tweedlanka on kuin sulaa voita. Sen pehmeämpää tuskin on.

Olen tosi huono heittämään langanjämiä roskiin. Säästän pienimmätkin nöttöset ajatellen, että jonain kauniina päivänä tälle on vielä käyttöä. Tällä kertaa se ainakin piti paikkansa! Keltaista lankaa oli enemmän, joten neuloin reunuksen sillä. Loput myssystä neuloin kolmen kerroksen raitoja niin pitkälle kuin harmaata riitti. Ihan loppuun asti en kaksivärisenä selvinnyt, mutta se ei haittaa yhtään, sillä raitojen loppuminen jää kivasti huomaamatta, kun tonttulakin päässä on hauska solmu.

Ajattelin ensin, että eihän minulla ole lähipiirissä vauvoja, jolle tätä myssyä tarjota. Mutta koska se meni reippaalla kiskomisella jopa omaan päähän (ette halua nähdä kuvia siitä!), totesin sen varmaankin olevan oikein sopiva kummitytölle.

Jälleen kaksi lonkeroa selätetty.

Neulisti

Joulukukkia

Serkku sai syksyllä tytön ja minä sain syksyllä hyvän syyn neuloa pikkuinen mekko.

Mitä: Sproutlette dress / Tanis Lavallee

Miten: Pyöröpuikko 3.25 mm

Mistä: Canon Hand Dyes William Sock, 88 g

Olen nähnyt niin monta somaa tällä mallilla toteutettua mekkoa, että olen vain odottanut tilaisuutta päästä itsekin neulomaan maailman sievimmän pikkiriikkisen mekon.

Ainoa onglema oli lanka! Niin kuulkaa, ei välttämättä helposti löydy 30 kilon joukosta sitä juuri oikeaa lankaa. Ainakaan, jos ohjeen mukaan sitä saattaisi mennä enemmän kuin yksi vyyhti. Kriisin paikka selvästi. Lopulta selailin muiden projekteja ja langanmenekkejä tullen siihen johtopäätökseen, että pienimpään kokoon voisi kuitenkin riittää yksi vyyhti. Paha vaan, että toisaalla oli vinkattu tämän ohjeen kokojen olevan vähän naftimman puoleisia. Ei muuta kuin säätämään.

Valikoin lankavarastosta mahdollisimman suurimetrisen fingering-vyyhdin ja lähdin urhoollisesti neulomaan. Tämä herkullinen vadelmanpunainen lanka oli lentänyt luokseni osana toissakesäisiä Tour de Sock -palkintolankoja. Se oli juuri sopivan hempeä olematta överi.

Mekon neulominen aloitettiin pääntieltä. Ensin neulottiin yläosa ainaoikeana tehden samalla raglanlisäyksiä hihoja varten ja edessä neulottiin suloinen lehtikaavio. Siinä kyllä oli virhe. Tai noh. Kaavio meni ihan niin kuin pitikin, mutta koska sen yhdellä kerroksella tehtiin enemmän kavennuksia kuin lisäyksiä, niin mekon silmukkaluku oli pielessä. Lisäsin puuttuvat silmukat itsekseni myöhemmin.

Taakse tehtiin korkea halkio, jotta pukeminen on helppoa. Hihat jätettiin odottamaan myöhempää ja helmaa varten lisättiin tuhottomasti silmukoita. Kun mekon sileällä osuudella oli riittoisasti pituutta, neulottiin helmaan ainaoikeaa ja lisää lehtikuvioita. Lopuksi tehtiin veikeä reikärivistöpäättely. Sama päättely tehtiin myös hihasilmukoille. Reikärivistöä sai kyllä venytellä melkoisesti, jotta sen sai näyttämään ohjeen mukaiselta piparkakkureunukselta.

Koska pelkäsin huhupuheiden mukaista napakkaa mitoitusta, lähdin neulomaan mekkoa suurimmassa koossa. Eihän olisi kovin mukava, jos se jäisi samantien pieneksi. Mutta koska suurin koko söisi enemmän kuin yhden vyyhdin lankaa, päätin kuitenkin neuloa helman sileän osuuden lyhyemmäksi. Tähtäsin siinä pienimmän koon mittaan, mutta kuten aiemmin on käynyt ilmi, en ole kovinkaan hyvä mittanauhan käyttäjä. Loppujen lopuksi helmasta taisi tulla hieman pienintäkin kokoa lyhyempi ja lopulta sitä lankaakin jäi yli vielä reippaasti. Että ihan nyt ei mennyt niin kuin piti, mutta tulipa neulottua maailman suloisin mekko.

Tämä lahjapostaus oli tarkoitus säästää aattoa myöhemmäksi, mutta huhu kertoi, että jossain oli availtu paketteja etukäteen. Niin juuri, sinä!

Neulisti

+1

Tuli super suloinen ja nopeatöinen spesiaalitilaus, joten oli suorastaan pakko lykätä yhdet pikkuruiset junasukat puikoille.

Mitä: Junasukat / Kerttu Latvala
Miten: Pyörö- ja sukkapuikot 2.5 mm
Mistä: Louhittaren luolan Väinämöinen + Hedgehog Fibres Sock, 15 + 2 g

Mies tilasi työkaverilleen vauvansukat firman nimen mukaan. Se kun sopii tilanteeseen niin sievästi muutenkin.

Päätin tehdä junasukat, koska ne vaan ovat kaikkien mukaan parhaat ikinä. Varret ja kantapäät tein ohjeen mukaan, mutta jalkaterän jätin kokonaan sileäksi. Ajattelin heti, että johan tässä on sen verran testailtu tuota intarsiaa pyörönä, jotta se on varmaan helpoin tapa toteuttaa tämä koristelu. Ei ollut. Ilmainen vinkki. Opinpa tästä sen, että intarsia pyörönä toimii vain ja ainoastaan silloin, jos kontrastivärillä toteutettava tilkku pysyy saman levyisenä koko ajan. Tässä oli melkoinen säätäminen ja sovitaanko, että kukaan ei koskaan halua nähdä sukkia nurjalta puolelta.

Koska sukkia aloittaessa sopivat pyöröpuikot olivat varattuna toisaalla, päätin pitkästä aikaa kokeilla sukkapuikkoja. Vähän turhan hapokasta oli meininki niillä. Se on kumma, miten nopeasti aivot naksahtavat tiettyyn asentoon. Vielä pari vuotta sitten tein sukat nopeammin sukkapuikoilla kuin magic loop -tekniikalla. Enää ei meinaa onnistua ensinkään. Vauhdilla urautuvat neulojan aivot, sanon ma.

Neulisti

Peruspuput

Onko teillä joku malli, johon palaatte kerta toisensa jälkeen?

Mitä: Baby Bunny / Snowy Woods Knits

Miten: Pyöröpuikko 2.25 mm

Mistä: CowGirlBlues Sock Weight, 12 + 9 g

Jos puhutaan vaan yleisesti turvaneuleista, sukat ovat minulle semmoinen projekti. Ne voi aloittaa vähällä vaivalla ja saa nopeasti valmiiksi ja pois tieltä, kun keksii, mitä oikeasti haluaa seuraavaksi neuloa. Mutta jos puhutaan tietyistä neulemalleista, pupunpeput vetävät minua puoleensa. Ja sen kaverina toinen kirjoneulemalli vauvan tumppuihin.

Tälläkään kertaa ei ollut mitenkään tarkoitus. Mutta hei, jos on ollut niin onneton urpo, ettei ole pakannut riittävästi neuleita mukaansa, ei joskus ole vaihtoehtoja. Otin nääs viikonlopun mittaiselle reissulle vain kolme neulomusta mukaan. Virhe!

Paita. Valmis. Sukat. Valmiit. Pipo. Valmis. Mitäs sitten? Vielä oli edessä monta tuntia reissua ennen kotiin pääsyä. No, kuten todettua, pupunpeppuihin turvaudun herkimmin. Sukkaprojektista jäi lankoja yli ja puikotkin olivat vapaana, joten olin suorastaan pakotettu aloittamaan yhdet sievät pupunpeput.

Yhä vain tumppujen taustapuolen peput naurattavat. Erityisen kivaa tällä kertaa oli se, että nämä langathan ihan oikeasti erottuivat toisistaan hyvin. Poikkeavaa meikäneulojan kirjoneuleprojekteille. Pitäisi ehkä kokeilla toistekin.

Neulisti

Viemisiä

Oli ilo päästä tutustumaan ystävän vauvaan, ja eihän sellaiselle reissulle sovi lähteä ilman pieniä tuliaisia.

Mitä: Bits + Pieces / Veera Välimäki

Miten: Pyöröpuikko 3.0 mm

Mistä: La bien aimée Merino Singles + tuntematon nöttönen, 18 + 6 g

Turvauduin jälleen kerran luotto-ohjeisiin. Veera Välimäen myssymalli on ehdoton suosikkini vauvan päähineeksi. Se on paitsi sievä, myös hauska neulottava, sillä lakki neulotaan hiukan kantapään käännöksen tapaan. Myssy myös valmistuu ihan muutamassa tunnissa, mikä on aina hyvä ominaisuus tuliaisneuleessa. Valitsin ohjeesta 6kk koon ja otin yhtä kokoa suuremmat puikot, jotta myssystä tulisi varmasti riittävän iso. Kauhean vaikea on arvailla  vauvojen kokoja. Mutta osuinpa oikeaan.

Viime kesän neulefestareilla jaettiin iltajuhlan osanottajille pussillinen lankamaistiaisia. Sain omastani (ja siskon pussista, kiitosta vaan) huikaisevan pirteää Wee rainbow on a vespa -väriä La bien aiméen merinosinkkuna. Tästä löysin niille nöttösille vihdoin sopivan projektin, johon ne riittivät. Myös harmaa raitalanka oli peräisin festareiden maistiaispussista, mutta en kyllä enää yhtään muista, mitä lankaa se on.

Mitä: Mini motif baby mittens / Lynette Hulse

Miten: Pyöröpuikko 3.5 mm

Mistä: Zelda's dippins Wild and free + The Uncommon Thread Everyday Sport, 9 + 8 g

Toki pakettiin piti sujauttaa myös tumput, koska kevätpäivät voivat vielä viluttaa pieniä sormia. Tämäkin ohje kuuluu vauvalahjasuosikkeihini. Parasta siinä on, että ohjeessa on kahdeksan eri kaaviota, joista valita. Malliin ei pääse kyllästymään, kun aina voi neuloa eri kaavion.

Tällä kertaa valitsin kaavioksi pikkuiset pöllöt. Tietenkään en ottanut edelliskerroista opikseni ja kaivoin jämälankakorista liian kirjavat langat, joilla kuvio ei erotu kunnolla. Tällä kertaa sentään otin tumppuihin kaksi sport-vahvuista lankaa, sillä fingering-vahvuisella tumpuista tulee ihan vastasyntyneen kokoiset ja ne jäävät nopeasti pieniksi. Onneksi arvoin näissäkin sopivat puikot käyttöön, sillä sekä myssy että tumput olivat juuri oikean kokoiset pikkuiselle.

Neulisti

Välipaloja

Ensin tuntui siltä, ettei mikään neule valmistu ja sitten sisuunnuin ja pykäsin muutaman päivän aikan kolme eri projektia valmiiksi. Erityisen nopeaan saa valmista, jos ottaa työn alle miniriikkisiä neuletöitä, kuten vaikka vauvan tumput.

Mitä: Baby Bunny / Snowy woods knits

Miten: Pyöröpuikko 3.0 mm

Mistä: Yarngrimoire BFL Sport + Holst Garn Highland,  14 + 5 g

Neulojatoveri sai syksyllä vauvan ja vihdoin ehdin neulomaan jotain pientä pienokaiselle. Joka vauvalla pitäisi olla pupun peput käpälissään.

Malli on simppeli ja helppo. Hiukan resoria ja sitten perään soma kirjoneulekaavio, jonka myötä tumpuissa on toisella puolella pupun naama ja toisella puolella pupun peppu. Söpöä kuin mikä!

Muistelin viime kerralla neuloneeni tumput ohjetta ohuemmasta langasta, koska ohjeen silmukkamäärä tuntui hurjan suurelta. Tällä kertaa sopivan väristä lankaa löytyi juuri ohjeen mukaisesti sporttina, joten kokeilin tiputtaa hiukan silmukkamäärää. Toivottavasti tuli sopivat.

Tietenkään jämien joukosta ei löytynyt kahta sopivaa väriä samassa paksuudessa, joten kontrastiväri on näissä tumpuissa fingeringiä. Ja sehän sitten todellakin näkyy kirjoneulejäljessä. Kirjoneuleesta on ihan riittävän haastavaa saada siistin näköistä jo samankaan paksuisilla langoilla. Että pitääkö sitä ihmisen itseään kiusata tekemällä kaikki vaikeimman kautta? Onneksi valmiiden tumppujen kastelu hiukan tasoitti pahimpia epätasaisuuksia.

Neulisti

Pieniä ihmeitä

Olen halunnut jo pitkään päästä neulomaan tämän haalarin, koska siitä on näkynyt niin kivoja toteutuksia blogeissa. Nyt tarjoutui sopiva tilaisuus, kun ystäville syntyy ihan kohta pikkuinen beibe.

Mitä: Winter Wonder / DROPS Design

Miten: Pyöröpuikko 2.5 mm

Mistä: Jill Draper Makes Stuff Esopus + Black Trillium Fibre Studio Merilon Sock, 100 + 42 g

Aikaisempien kokemusten ja muilta kuulemieni kommenttien perusteella olen ollut siinä käsityksessä, että Dropsin ohjeissa on usein mitoitus pahasti pielessä. Muuten kivan näköisistä paidoista tulee telttoja ja niin edelleen. Tämän haalarin ohjeesta en kuitenkaan löytänyt sijaa moitteelle. Tuli oikein hyvän kokoinen haalari (6/9 kk). Ainoa tekemäni muokkaus oli, että lisäsin takamuksen kohdalle muutamat lyhennetyt kerrokset, jotta vaipoille olisi vähän enemmän tilaa.

Haalarin katseenvangitsija on ehdottomasti kaunis kirjoneuleinen kaarroke. Harmi, ettei sen neulominen ollut ihan miellyttävimmästä päästä. Kirjoneuleen neulominen tasona ei ole ongelma, mutta edellyttää sitä, että kuvio on mietitty tasona neulomiseen soveltuvaksi. Jollei halunnut katkoa lankoja vähän väliä, tässä kaarrokkeessa oli pakko kuljettaa toista lankaa mukana myös niillä kerroksilla, joilla sitä ei käytetty. Siitähän seuraa tietenkin se, että saa olla hirvittävän varovainen, ettei neule mene rypyille ja ala kiristää. Joka ikisen kerroksen jälkeen piti pysähtyä venyttelemään kaarroketta, jotta langat eivät varmasti jää liian kireälle. Hermot siinä kiristyy, sanon minä.

Jatkoin edelleen hyväksi havaitulla herkkulankojen käyttämisen linjalla. Nämä aarteet nappasin mukaani muutama vuosi sitten Portlandin reissulla. Etsin työmatkalla netistä paikallista lankakauppatarjontaa ja onnistun seikkailemaan paikallisbusseilla kahteen kertakaikkisen mahtavaan kauppaan. Nämä herkut löytyivät Happy Knitsistä, jonne tahtoisin ehdottomasti uudestaan. Kauppa oli pullollaan upeita, uniikkeja käsinvärjättyjä ihanuuksia.

Beiben värimieltymyksistä ei ollut tarjolla tietoa, joten koetin valita iloisia, räimeitä värejä. Tämä ajanee asian. Vauvanneuleita tehdessä on tärkeää valita superwash-käsiteltyä villaa, koska jossain kohtaa vanhemmat kuitenkin tulevat heittäneeksi neuleen pesukoneeseen. Ihan en ole yhtä mieltä Dropsin kanssa siitä, että käsinpesua vaativa alpakkasilkki olisi hyvä valinta vauvan haalariin.

Esopus hujahti haalariin kokonaan, Merilonin jämästä täytyy neuloa vielä jotain herkkua omaankin käyttöön.

Neulisti

Hulluttelun jatkot

Kenellepä nyt yksi kirjoneuleinen vauvanpeitto riittäisi. Addiktiota on lääkittävä. Pahimpiin vieroitusoireisiin käy hätäavuksi vähän pienempikin projekti.

Mitä: Starry Pants / Tina Hauglund

Miten: Pyöröpuikko 3.5 mm

Mistä: lanitium ex machina Basic Sport + The Uncommon Thread Merino DK, 54 + 40 g

Aloin kaikkien näiden vauvanneulomusten myötä innostua oikein tosissani jämälankojen tuhlaamisesta ja kirjoneulenäppejä poltteli. Avuksi löytyi soma villahousujen ohje. Ja siihen ne ohjeen plussat sitten jäivätkin.

Lähdin innolla neulomaan pöksyjä. Paitsi, että ohjeesta uupui mm. sellainen olennainen tieto, että neulotaanko näitä nyt suljettuna neuleena vai tasona. Kukapa sitä tietoa kaipaisikaan? Jösses. Päättelin lopulta, että suljettuna varmaankin ja jatkoin iloisena - ainakin nauhakujan verran, minkä jälkeen törmäsin seuraavaan ongelmaan.

Pepun puolelle neulottiin lisätilaa vaippaa varten lyhennetyin kerroksin. Paitsi, että samalla piti aloittaa kaavion neulominen. Ja erittäin epäselväksi jäi, mitähän kerroksia kaaviosta neulottaisiin missäkin kohtaa. Ei hyvä. Päättelin, että koska aloitan neulomisen pepun keskeltä, siinä on varmaankin kerroksen aloituskohta. Neuloin sen mukaan lyhennetyt kerrokset, vaihtaen kaavion kerrosta aina takaliston keskellä. Lyhennettyjen kerrosten jälkeen selvisi, että itse asiassa kerroksen vaihtumiskohta sijaitseekin etukappaleen keskellä ja olin tempoillut kerrokselta toiselle ihan suotta.

Seuraava tenkkapoo iski heti edellisen jälkeen. Kerrosta piti vaihtaa etukappaleen keskellä, mutta kaavio ei ollut työn silmukkamäärälle jaollinen. Että sekö sitten lopetetaan vaan tylysti kesken ja aloitetaan seuraava kerros? Pienen lukutuokion jälkeen ohjeen lopusta löytyi maininta, että jos kovasti häiritsee, niin neulo siihen etukappaleen keskelle vaikka valenappilista. Pah. Itse neuloin kaksi keskimmäistä silmukkaa koko ajan päävärillä tehdäkseni pienen eron kerroksen vaihtumiskohtaan.

Ohje oli huono niin monella tapaa, että paha mielihän siitä vaan jäi. Ihan lopuksi vielä lahkeensuun resoreitakin ohjeistettiin neulomaan 6-10 cm. Anteeksi mitä? Aika epätarkkaa. Yleensä, kun ostan ohjeen, oletan, että suunnittelija on miettinyt asiat puolestani. Aina ei voi näköjään voittaa.

Onneksi valmiit pöksyt ovat kaikin tavoin hulvattoman somat, eikä kerroksenvaihtumissekoilujakaan erota kuin valveutunein silmin. Huono ohje, hyvät housut. Piste.

Neulisti

Perussettiä

Viime aikoina on ollut liikkeellä jonkin sortin epidemiaa. Vauvoja siellä ja vauvoja täällä. Onkohan se tarttuvaa? Serkulle on tuloillaan poika, joten oli jälleen kerran syytä hiukan teroittaa puikkoja ja ryhtyä töihin. Esiteltäköön ensin vakiovarustukseni näihin tilanteisiin: myssy, tumput ja sukat.

Mitä: Bits + Pieces / Veera Välimäki

Miten: Pyöröpuikko 2.5 mm

Mistä: The Uncommon Thread Merino Sport + Yarngrimoire Pick-A-Sock, 17 + 8 g

Veera on kehittänyt kerrassaan hurmaavan myssymallin. Ainaoikein ja raitoja, eihän sillä voi mennä metsään. Sopivasti kontrastia sisältävillä värivalinnoilla tästä tulee kivan graafinen. Ja harmaa kera keltaisen on klassikko jo itsessään. Tein taas myssystä sen pienemmän koon. Olisipa kiva päästä näkemään tämä käytössä, kun näyttää niin epäilyttävän pieneltä.

Mitä: Mini Motif Baby Mittens / Nett Hulse

Miten: Pyöröpuikko 3.0 mm

Mistä: The Uncommon Thread Merino DK + Madelinetosh DK, 19 + 4 g

Viimeksi, kun neuloin tumppuja, niistä tuli hurjan pienet, joten päätin tällä kertaa ottaa ohjeenmukaista, paksumpaa lankaa. Tuloksena jättitumput. Jos ei lasketa näitä koko-ongelmia, niin tämä on mainio ilmainen ohje vauvan tumppuihin. Parasta siinä on se, että se sisältää kaaviot useisiin erilaisiin kuvioihin, joten tumppu-uusinta ei pääse kyllästyttämään. Tällä kertaa valitsin pöllöt.

Mitä: Mini Motif Baby Mittens / Nett Hulse

Miten: Pyöröpuikko 2.5 m

Mistä: The Uncommon Thread Everyday Sport + Cascade Heritage Silk, 8 + 4 g

Ja koska ensimmäiset tumput näyttivät niin suurilta, päätin paikata tilanteen neulomalla kaveriksi liian pieniltä näyttävät tumput. Toivottavasti molemmille on jossain kohtaa käyttöä. Wobotteja! Niissä on somia wobotteja!

Mitä: Junasukat

Miten: Pyöröpuikko 2.25 mm

Mistä: lanitium ex machina Glitter Sock, 26 g

Loppuun vielä junasukat. Koska kyllähän kaikilla vauvoilla täytyy olla junasukat.

Pidän Ravelryn puolella tarkasti kirjaa lankavarastostani. Olen äärimmäisen huono heittämään pieniä keränjämiä pois ja Ravelryn stashini tursuileekin näitä pieniä nyssäköitä. Mutta, kun on aika neuloa pienen pienen pikkiriikkisiä vauvalahjoja, niin mikään ei ole yhtä kätevää. Löydän kirjanpidosta tarkat tiedot, mitä keränjämiä on riittävästi mihinkin miniprojektiin ja kohtaavatko langanpaksuudet. Joskus jämäkirjanpidosta on hyötyä. Toki se edellyttää sitä, että pitäisi vielä muistaa, miltä tuo jämäkerä näyttää ja mihinkähän mahdoin sen tunkea.

Lahjaneulomukset eivät suinkaan jääneet tähän, vaan jatkoa seuraa.

Neulisti

Sammakkoprinsessa

Kun kavereille tupsahtelee perheenlisäystä, niin ihan mahdottoman paljon ei tarvitse vihjailla, kun on jo projektia puikoilla. Tällä kertaa vanha opiskelutoveri tilasi toiselle vanhalle opiskelutoverille sammakkoteemaisen vauvan setin. Sitäpä oli hauska yhdessä Vyyhdin kanssa pohdiskella.

Mitä: Claudine Layered Top and Dress / Lisa Chemery

Miten: Pyöröpuikko 

Mistä: BC Garn Alba + jämälankoja, 60 + 24 g

Päädyttiin siihen, että minä neulon mekon ja askartelenpaskartelen siihen jonkin teemaan sopivan koristuksen. Jos mekko näyttää etäisesti tutulta, se voipi johtua siitä, että neuloin joitakin vuosia sitten näitä muutaman joululahjoiksi pienille rinsessoille. Mitäpä sitä hyvää mallia vaihtamaan. Jännä sinällään, sillä aikuisten neuleissa juuri mikään ei tunnu niin vastenmielisen tylsältä ajatukselta kuin se, että neuloisi jo kerran toteutetun mallin uudelleen.

Tällä mallilla saa aikaan somia mekkoja, mutta mikäli iso kasa pääteltäviä langanpäitä tuntuu luotaantyöntävältä mielikuvalta, siinä tapauksessa en voine suositella. Mallissa neulotaan ensin ylhäältä alaspäin tässä vaaleammalla vihreällä toteutettu mekko. Yläosa on ainaoikeaa, mekossa on raglanhihat ja hihojen nirkkopäättely on suloinen yksityiskohta. Tähän asti homma on vielä hauskaa. Vaan seuraavaksi poimitaan kontrastivärillä silmukat hihasuista ja neulotaan varsinaiset hihat. Langanpäitä. Sen jälkeen poimitaan kaula-aukosta silmukoita ja neulotaan kauluksen vasen puoli. Langanpäitä. Sitten tehdään samalla tapaa kauluksen oikea puoli. Langanpäitä. Ja sitten, mikäli on päättänyt paskarrella mekkoon jonkin koristuksen, niin (joko arvaatte?) langanpäitä (aivan oikein). Päätteleminen ei ole mielipuuhaani, mutta onhan se selvää, että vaivannäöllä saa nättiä vaatetta aikaiseksi.

Tein mekon ohjeen mukaan ja lopuksi virkkasin sammakon ihan omasta stetsonista tempaisten. Miehen ensimmäinen kommentti oli kylläkin "Ah, Angry birds -mekko!" Ei nyt ihan sitä, mitä haettiin. Mielleyhtymä voi kyllä hyvinkin olla peräisin siitä, että ihan samasta langasta virkkasin aikoinaan veljenpojalle änkkärisetin. Toivottavasti tämä ei tuo sammakkoprinsessasetin saajalle mieleen pieniä vihreitä porsaita.

Mitä: Saartje's Bootees / 

Miten: Pyöröpuikot 2.5 mm

Mistä: BC Garn Alba, 12 g

Pesemisen helpottamiseksi Vyyhti ehdotti, että neulottaisiin koko paketti puuvillasta. Täytyy sanoa, että näin pehmoista ja muutenkin miellyttävän tuntuista puuvillaa en olekaan ennen puikoilleni saanut. Koska minulla ei kuitenkaan ole juuri nyt tiedossa tarvetta räikeän vihreälle puuvillalle ja sitä mekosta jäi yli, päätin tehdä pakettiin myös pikkiriikkiset tossut.

Olen pitkään suunnitellut neulovani jollekin pikkuiselle söpöäkin söpömmät Saartjen tossut. Vaan olinpa tyrmistynyt, kun selvisi, että ne neulotaan tasona ja saumojen ompelemista sekä napinläpiä varten jätetään jokaiseen mahdolliseen mutkaan ja niemennotkoon holtittoman pitkiä langanpäitä roikkumaan. Ei hyvä.

Tein ensimmäisen tossun ohjeen mukaan, mutta katsokaa nyt tuota langanpäiden määrää. Puhumattakaan siitä, ettei paksu sauma tossun pohjassa voi tuntua kovin mukavalta pikkuihmisen jalassa. Niinpä neuloin toisen ja kolmannen tossun saumattomasti.

Ohjeen muokkaaminen saumattomaksi on ihan helppoa: Luodaan vain silmukat Judy's magic cast on:lla (16s ensimmäiselle ja 15s toiselle puikolle, yhteensä se ohjeen mukainen 31s). Koska tossut ovat ainaoikeaa, suljettuna neuleena neuloessa pitää neuloa joka toinen kerros oikein ja joka toinen kerros nurin. Tämä sujuu muun ohjeen kannalta vaivattomasti, kun aloittaa työn nurjalla kerroksella. Napinläpiä ei tarvitse myöskään tehdä langanpäistä. Itse tein ne virkkaamalla tossun nauhojen päihin seitsemän ketjusilmukan mittaisen lenkin.

Vaikka itse sanonkin, niin uuh, miten söpöt tossut. Ja näiden nappien kanssa näyttävät hauskasti vähän sammakoilta nämäkin. Ovat muuten mahdottoman nopeat neulottavat. Täytyy pitää mielessä, jos tulee joskus äkkilähtöjä ystävien vauvoja lahjomaan.

Neulisti

*********

Vyyhdin panos sammakkoasustukseen oli myssy. Kun sopivaa ohjetta ei tahtonut löytyä, neuloin hattuosan aiemmin hyväksi havaitulla norjalaismyssyn ohjeella (edellinen myssyni täällä ja Neulistin versio täällä). Silmät sävelsin sitten omasta päästä ja ompelin kiinni myssyyn.

Mitä: Norwegian Sweet Baby Cap / Gro

Miten: Pyöröpuikot 3 mm

Mistä: BC Garn Alba, n. 25 g

Silmiä varten neuloin ensin vihreän lituskan pyörönä siten, että "silmänpohja" tuli nurjalla. Tällä tavoin sain aikaiseksi sopivan koveran muodon. Itse silmän virkkasin erikseen ja ompelin kiinni vihreään osaan. Lopuksi ompelin silmän kiinni molemmilta reunoilta, jotta sain kappaleen pysymään paremmin pystyssä. Langanpäitä riitti siis tässäkin työssä, mutta hauskaa oli!

Vyyhti