Pupureppu (DIY)

Siskontyttäreni täytti hiljan kolme vuotta. Jumppapäivinä neiti on joutunut kilvan pakkaamaan tossut veljensä kanssa yhteiseen reppuun, mutta eipä enää! Maailman parhaan tädin pokaalia kiillotteleva Kisse-täti ommella surrutteli neidille söpöäkin söpömmän pupurepun.

Idea lähti tästä Sew Much Ado -blogin reppusöpöläisestä, mutta enpä tuon blogin ohjetta juuri noudatellut, sillä olin ehtinyt tekemään Villa & Villa -blogin ohjeilla jo yhden aikuisten repun. Summittaiset mitat kuitenkin sieltä otin.

Päällikankaan hankin Eurokankaasta (noin 30 sentin pala), loput tarvikkeet löytyi omasta takaa. Tekoturkista on jäljellä vielä ala- ja yläasteaikaisilta pehmoleluinnostuskausilta. Silloin tuli muutama nalle, lehmä ja possu ommeltua!

Korvien kohdalla ompelukone hieman yski, kun kangaskerrosten paksuus alkoi olla äärirajoilla. Muutoin oli oikein kiva ommeltava! (Kuvissa repun hihnojen päät on vielä sulattamatta, älkää antako sen häiritä.)

Reppu Normaali (DIY)

Facebookin Ompeluelämää-ryhmässä vallitsee reppuvillitys. Aikani muiden upeita tekeleitä seurattuani päätin itsekin ryhtyä tuumasta toimeen. Apunani käytin Villa & Villa -blogin kuvitettua ohjetta.

Repun mustavalkoinen kangas on 50 sentin kirpparilöytö. Aikaisemmassa elämässään reppukangas oli paneeliverho. (Ihan vain tiedoksi, että yhdestä paneeliverhosta jäi vielä jäljelle kolmisenkymmentä senttiä.) Muutoin en kaupoilla käynyt: vuorikangas oli vanha lakana, neppari arkistoerää, kovikehuopa jämäpala vuosien takaisesta patakinnasprojektista ja kahteen suuntaan aukeava vetoketju on purettu vanhasta läppäripussista (josta neopreenikangas käytettiin kuusi vuotta sitten tähän kameralaukkuun). Hintaa materiaaleille tuli siis tasan 50 senttiä.

Tähän reppuun mahtuu passelisti 13,3-tuumainen läppäri ja paljon paljon muuta. Jos uuden repun vielä väkerrän, teen etutaskusta suuremman ja käytän vahvempaa tukikangasta. (Nyt siis käytin sellaista tukikangasta, jota nyt vain sattui kaapista löytymään). Seuraavaan reppuun tulee myös pidemmät hihnat ja vahvistettu pohja ja selkäosa.

Batman vs. Superman

Näin muuton alla tulee vastaan kaikenlaista, esimerkiksi Batman- ja Superman-essuja varten askarrellut sapluunat. Sapluunoista juolahti mieleeni, että täällä blogissa essut eivät olekaan vielä vilahtaneet!

Kuva on luokattoman huono, mutta kaikkea ei voi saada. Ei edes auringonvaloa keskellä talvea eikä parempaa kuvauspaikkaa vuosia vanhaan huonolla kameralla otettuun kuvaan. Idea kuvasta kuitenkin selvinnee: ompelin mustan ja sinisen essun noin mututuntumalla mallaillen (se essun kaavakin taisi muuten jossain laatikossa pyöriä edelleen), minkä jälkeen painoin sapluunojen avulla Batman- ja Superman-logot essujen miehustaan. Muutama ohut kerros kutakin väriä vaadittiin peittävän lopputuloksen saamiseksi. 

Essut annoin kokkailusta pitäville supersankariystävilleni häälahjaksi tammikuussa 2011. En ole tullut kysyneeksi, kumpi essu on kummankin lemppari, mutta muistan nähneeni Superman-essun ystäväni miehen päällä jonakin männävuosien Ravintolapäivänä Turun Seikkailupuiston vohvelikahvilassaan. 

Jos omasta ystäväpiiristäsi löytyy oman keittiönsä supersankareita, niin nappaapa idea talteen!

Kangaskorillinen onnea uuteen kotiin

Kivojen yllärilahjojen keksiminen on vuosi vuodelta hankalampaa. Pari viikkoa sitten ystävälläni oli tupaantulijaiset. Lahjaksi halusin viedä jotakin itsetehtyä, jonka tekemiseen ei kuluisi koko päivää. Päätin ommella hyväksi havaitulla kaavalla (Klik!) ystäväni sisustukseen natsaavan kangaskorin.

Kankaan löysin Eurokankaan palalaareista. Tuotetta markkinoitiin afrikkalaisena puuvillana. Afrikkalaista tai ei, kuosissa oli täydellinen väri ja hieman kimallettakin arkea sulostuttamaan.

Vaikka ohuehko kangas olikin yllättävän ryhdikästä, päätin jämäköittää koria tukikankaalla, jonka silitin kiinni vuoriin.

Sujautin koriin sisälle cavaa (lemppariani), Clipperin vihreää teetä (lemppariani!), Kiertin bambuisen tiskirätin (lempparini!), muusikon pöytään passaavia lautasliinoja ja pussillisen vaahtokarkkeja.

Lahjan tietää olevan onnistunut, kun siitä ei millään malttaitsi luopua. Taidanpa ommella itsellenikin samanmoisen!

Toilettilaukku: DIY

Vihdoin täällä! Suuri toilettilaukkupostaus! (No postaus ei ole edes kovin suuri, mutta kovan vaivan takana tämä on tuntunut olevan.) Katsokaahan,

- joulukuussa 2014 äitini toivoi joululahjaksi toilettilaukkua

- joulukuussa 2014 Krisse ompeli äidille kullanhohtoisen toilettilaukun (ensin toki pinkin testiversion itselleen)

- tammikuussa 2015 toilettilaukku vilahti blogissa

- huhtikuussa 2015 Krisse sai aikaiseksi postata aiheesta.

Olin suunnitellut uuden toilettilaukun ompelemista jo pitkän tovin. Vanha toilettilaukkuni oli vuosien saatossa päässyt räjähtämään melko pahoin. Vuori oli revennyt ja pohjassakin oli pieni reikä. Kaikkihan sen tietää, reissussa rähjääntyy. Kun äitini toivoi joululahjaksi uutta toilettilaukkua, tartuin vihdoin tuumasta toimeen.

Toilettilaukku on ainakin omaan käyttööni täydellisen kokoinen (n. 20 cm x 20 cm x 9 cm): sinne mahtuu kaikki matkan aikana tarvittavat puhdistusaineet sun muut. Sanottakoon nyt vielä, että meikkejä kuljetan erillisessä pussissa.

Tämän postauksen venymiseen on kyllä syynsä: tein nimittäin vielä kolmannenkin (!) toilettilaukun tänä viikonloppuna. Tuo kolmas toilettilaukku on siskolleni. Tällä kertaa otin vähän enemmän kuvia työvaiheista, jotta voin kuvien avulla näyttää innokkaille ompelijoille tarkat ohjeet.

Toilettilaukut on tehty tekstiilivahakankaasta ja vettä hylkivästä ulkoiluvaatekankaasta (vuorina). Lisäksi tarvitaan 30-senttinen vetoketju ja jonkin verran kärsivällisyyttä, etenkin jos on yhtä köykäinen ompelukone kuin allekirjoittaneella. Seitsemän kangaskerrosta tuntui olevan koneraukalleni vähän liikaa.

Tämä on periaatteessa yksinkertainen ommella, mutta työvaiheita on niin monta, että malttamattomimmat saattavat tuskastua työn määrään. Mutta on se sen vaivan väärti. Ja minäkin maltoin tehdä kolme!

---

OHJEET

Tarvikkeet:

- 30 - 40 cm päällikangasta (esim. tekstiilivahakangasta tai vahakangasta)

- 30 - 40 cm vuorikangasta (esim. ulkoiluvaatekangasta)

- 30-senttinen vetoketju

Leikkaa tekstiilivahakankaasta seuraavan kokoiset palat:

- 21,5 cm x 53 cm (= keskikappale)

- 11 cm x 19 cm (x2) (= päätykappaleet)

- 11 cm x 3 cm (x2) (= päätykappaleiden yläreunan huolitteluun)

- 18 cm x 3,5 cm (x2) (= kahva)

- 3 cm x 53 cm (x2) (= "nauha" reunojen huolitteluun)

- 10 cm x 4 cm (= vetoketjun pään huolitteluun)

Leikkaa vuorikankaasta seuraavan kokoiset palat:

- 21,5 cm x 50 cm (= keskikappaleen vuori)

- 21,5 cm x 36 cm (= vuoriin kiinnitettävät taskut)

- 11 cm x 19 cm (x2) (= päätykappaleiden vuori)

Ompelu:

1) Vuori ja taskut

- Huolittele vuorin taskukappaleen (21,5 cm x 36 cm) kapeat sivut taittamalla reunaa noin sentin verran nurjalle. Ompele. (Jos vuorikankaasi on purkautuvaa sorttia, muista myös huolitella reuna.)

- Kohdista taskukappaleen keskikohta vuorikankaan keskikappaleen keskikohtaan ja kiinnitä nuppineuloin. Ompele taskukappale kiinni keskikappaleeseen pitkiltä reunoiltaan. 

- Pohja: Mittaa taskukappaleen keskikohdan molemmin puolin laukun pohjan reunat. Pohjan leveys on 9 senttiä, joten laita merkki 4,5 senttiä keskikohdan molemmin puolin. Tikkaa pohjan saumat.

- Tikkaa taskukappaleeseen haluttu määrä taskuja, esim. kaksi tai kolme taskua molempiin kylkiin.

2) Vuorin kiinnitys päällikankaaseen

- Kohdista keskikappaleen vuorikangas (21,5 cm x 50 cm) päällikankaan (21,5 cm x 53 cm) keskelle. Molempiin päihin jää 1,5 senttiä huolitteluvaraa. Ompele vuori kiinni päällikankaaseen pitkiltä sivuiltaan.

- Ompele päätykappaleisiin (11 cm x 19 cm) vuorit.
- Huolittele päätykappaleiden yläreunat "huolittelusuikaleilla" (11 cm x 3 cm). Aseta suikale päätykappaleen yläreunaan oikeat puolet vastakkain. Ompele paininjalan etäisyydeltä ja käännä loppuosa "reunan yli" vuoripuolelle. Käännä huolittelematon reuna taitoksen sisään. Tikkaa taitoksen reunasta.

- Huolittele keskikappaleen kapeat sivut taittamalla ylimääräinen reuna vuorin päälle.

3) Kahva

- Ompele kahvakappaleiden (18 cm x 3,5 cm) pitkät sivut yhteen niin, että saumavarat on käännetty kappaleiden sisään. Huom.! Valmis kahva on noin 2 - 2,5 senttiä leveä.

- Ompele kahva kiinni toiseen päätykappaleeseen haluamallesi korkeudelle. Vaihtoehtoisesti voit kiinnittää kahvan päätykappaleeseen samalla kun ompelet pystysaumoja (= vaihe 4).

4) Laukun kokoaminen

- Ompele päätykappaleiden alareunat kiinni keskikappaleen pitkien sivujen keskelle nurjat (!) puolet vastakkain. Saumavarat jäävät siis ulospäin. Jätä molemmista kulmista 0,5 cm ompelematta.

- Leikkaa halkiot päätykappaleiden alakulmiin. Ks. yllä oleva kuva. (Eli tuo 0,5 senttiä, joka jätettiin ompelematta.)

- Ompele päätykappaleen pystysivut keskikappaleeseen nurjat puolet vastakkain.

Nyt laukun pitäisi näyttää tältä:

5) Reunojen huolittelu

- Huolittele reunat päällikankaasta leikkaamillasi nauhoilla (ks. kuvat alla). Tämä on ehkä ompelun kinkkisin vaihe. Yritä saada kulmat kääntymään nätisti.
- Taita yläreunaan törröttämään jääneet ylimääräiset suirut alla olevien kuvien osoittamalla tavalla.

Nauhojen yläreunojen huolittelu:

6) Vetoketju

- Ompele vetokejun loppupäähän huolittelukappale niin, että kapeat saumavarat (n. 4 mm) ovat käännettynä sisään. Taita siis huolittelukappale kaksin kerroin ja ujuta vetoketju huolittelukappaleen sisään.

Huomaa! Vetoketjun loppupää jää ylipitkäksi roikkumaan, jotta laukun suun saa kokonaan auki.

- Ompele vetoketju kiinni keskikappaleen yläreunoihin. 

VALMIS!


P.S. Ohjeistuksessa on hyvin todennäköisesti jotakin epäselvää. Kysy rohkeasti, jos jokin asia jäi mietityttämään. Kannattaa lukea ohjeet alusta loppuun asti ennen kuin ryhdyt hommiin!

P.P.S. Kuvan toilettilaukussa vetoketjun huolittelukappale on vähän hassun muotoinen siitä syystä, että kangas oli loppua kesken. Koko kangaspalasta jäi jäljelle vain pienen pieni tilkku. Koskaan en ole kangasta näin tarkkaan saanut hyödynnettyä!

Itte tein ja kierrätin: puhdistava puhelinpussukka

Ihan tässä hiljan tuli uunista ulos Madam B.C. -blogin kirjoittajan, Mariko Palomaan, kierrätyskäsitöihin keskittyvä kirja Itte tein ja kierrätin.

Jo kirjan suunnitteluvaiheessa Mariko järjesti ideakilpailun, jonka parhaimmat ideat valittiin mukaan kirjaan. Kirjassa on kuin onkin jo aiemmin täällä blogissakin esitelty ihka oma ideani - puhdistava puhelinpussukka ompeluohjeineen!

Kirja on tilattavissa melkeinpä kaikista suomalaisista verkkokirjakaupoista. Hinta näyttäisi olevan siinä parinkympin hujakoilla. Oma kappaleeni on jo huolellisesti selattu pariin otteeseen. 

Jos haluat kokeilla onneasi, Madam B.C. arpoo blogissaan kaksi kappaletta Itte tein ja kierrätin -kirjoja. Arvonta päättyy jo huomenna, joten hopi hopi!

Yksi kaava, kahdet housut

Pari kuukautta sitten (krhm) kummipoikani täytti kolme vuotta. Hän on ollut pienestä pitäen traktorifani. Näihin pöksyihin löytyi kangas syksyn kädentaitomessuilta (Kyllä, tuhlasin siellä ehkä euron tai kaksi). Räväkän vihreälle trikookankaalle painetut mustat traktorit ovat mainioita! Kyseistä kangasta voi tilata myös Pienen hattutehtaan verkkokaupasta täältä.

Kaavat piirsin ystäväni pojan hyviksi osoittautuneista housuista. Housuissa ei ole lainkaan etu- tai takasaumaa, vaan ne on ommeltu resorien lisäksi tasan kahdesta kappaleesta. Koristeeksi ompelin housuihin pyöreäsuiset paikkataskut mustasta trikoosta (jonka saksin vanhasta topista). Leveiden resoreiden ansiosta housujen käyttöikä on ainakin kokonsa puolesta pitkä.

Samalla kaavalla ompelin housut myös kummipoikani pikkusiskolle. Niihin kierrätin materiaalin jättikokoisesta collegehupparista, jonka nappasin mukaani saa ottaa -kasasta.

Kuvanottohetkellä (helmikuussa) tyttö ei vielä rohjennut ilman tukea kävellä, mutta nyt hän painelee jo eteenpäin kuin vanha tekijä.

Pienet ovat ihmisen ilot. Olin ihan täpinöissäni, kun käytössä oli ystävän punainen saumurilanka! Pitänee laajentaa omaakin saumurilankavarastoa. Iloa riittää täältä sinne ruudunkin taakse, ottakaa kiinni!