Jokeri Pokeri Box!

Kävimme tovi sitten koko perheen voimin katsomassa uuden Jokeri Pokeri Box "Vedetään nenästä!" -taikashow'n. Pikku Kakkosestakin tuttu taikuri Simo Aalto on rutinoitunut taikuri ja jopa maailmanmestari alallaan. Tämä kaikki näkyy myös tunninmittaisessa koko perheelle suunnatussa esityksessä. Esityksen punaisena lankana on nenän etsiminen Simon ystävälle herra Pallopäälle erilaisten temppujen avulla. Lavalle pääsevät myös Simon vaimo ja avustaja Kirsti sekä kyyhkysiä, kani ja koira. Mukana ovat myös Elvis ja Maija Poppanen.

Show on todella taitavasti tehty ja toteutettu. Sitä katsomassa viihtyivät sekä lapset että vanhemmat. Keskiössä ovat tietenkin taiat, mutta esityksessä on myös vahva sijansa huumorilla ja ilolla ylipäätään. Tunti kuluikin huomaamatta vatsa kippurassa nauraen, sillä taikurin huumori kolahtaa niin lapsiin kuin aikuisiinkin. Simo ottaa hyvin kontaktia yleisöönsä eikä jätä lasten huutoja huomiotta. Lavalle pääsi yksi lapsi avustajaksikin. Meidän näkemässämme esityksessä kävi niin, että Simo valitsi kaverikseen erittäin sanavalmiin tytön, joka heitti todella hauskoja kommentteja jättäen taikurinkin miltei kakkoseksi. Esityksen jälkeen Simo jakoi kortteja, ja halukkaat saivat ottaa valokuvia hänen kanssaan.

Jos "Vedetään nenästä!" -kiertue sattuu tulemaan omalle paikkakunnalle tai edes lähipaikkakunnalle, niin kannattaa mennä katsomaan!

Viikon odotetuin päivä: Aku Ankka -päivä!

Keskiviikkona meillä kilpaillaan. Siitä kuka ehtii ensimmäisenä napata Aku Ankan oman nenänsä alle. Äiti ja Isä ovat lukeneet Akkaria molemmat pienestä pitäen, ja sama näyttää pätevän myös Likkaan. Vaikka hän ei osaa vielä lukea, "lukee" hän silti jokaisen uuden lehden ja monta kertaa viikossa myös jo kansiossa olevia vanhoja Akuja. Sarjakuvissa on se hyvä puoli, että niihin voi uppoutua, vaikkei tekstiä osaisikaan lukea. Kuvista, hahmojen ilmeistä, eleistä saa aika paljon irti. Usein Likka onkin suht selvillä siitä, mitä sarjakuvassa tapahtuu. 

Melko moni suomalainen sanoo oppineensa Aku Ankan avulla lukemaan. Saa nähdä miten meidän Likan käy. Kaikki kirjaimet, sekä pienet että isot, hän osaa. Niiden yhdistäminen vain olisi enää ymmärrettävä. Eipä silti, että sillä mikään kiire olisi. Aku Ankka muuten on hyvä lehti lukea siinäkin mielessä, että teksti on aivan loistavaa sanaleikkeineen kaikkineen.

Taidekasvatusta

Muusa ja Maestro tutustuvat Katri Kirkkopellon kuvakirjassa Muusan ja Maestron taideseikkailu taidemuseon kokoelmiin. Samalla tulevat tutuiksi erilaiset taiteen muodot. Lapsilukijalle selviää, mikä on realistisen ja abstraktin taiteen ero (tosin termit eivät kyllä jää kuusivuotiaan päähän), että videotaideteoksiakin on ja mitä erilaisia materiaaleja voi käyttää veistosten tekemiseen.

Muusa ja Maestro päätyvät museon taidepajaan, jossa saa työskennellä vapaasti kaikkia materiaaleja käyttäen. Päähenkilöiden tekemisen kautta lukijalle tulevat tutuiksi muun muassa erilaiset piirustustekniikat ja värien sekoittaminen.

Kirja on todella onnistunut johdatus lapselle taiteen maailmaan. Teksti on selkeää ja kuvat havainnollistavat hyvin. Parasta on, että taidemuseota ei kuvata pölyiseksi, luutuneeksi ja tylsäksi paikaksi vaan oikeasti mielenkiintoiseksi. Lisäksi ajatus siitä, että taidetta voi tehdä jokainen itsekin on hieno ja innostava. Kirjan lopussa on taidesanasto selityksineen. Siitä on apua niin kirjaa lapselle lukevalle aikuiselle (jee, kaikkeen ei tarvitse itse keksiä selitystä!) kuin jo lukevalle lapsellekin. Voisin kuvitella, että ainakin esiopetuksen kuvistunneilla kirjasta ja sanastosta saattaisi olla iloa.

Muusa ja Maestro seikkailevat myös teatterissa Muusan ja Maestron teatteriseikkailu -kirjassa, joka sekin on meille tuttu. Sen idea on sama kuin taideseikkailussa: ensin katsotaan teatteriesitys ja sitten tehdään itse. Nämä kirjat pitäisi saada omaan hyllyyn!

Osallistun kirjalla Lasten linnoitus -haasteeseen.

Katri Kirkkopelto: Muusan ja Maestron taideseikkailu (WSOY 2008)