saavutuksia ja muutosvastarintaa

On melko saavuttunut olo, ja ajattelinkin hieman pröystäillä saavutuksillani. Kandidaatintutkielmani ja kypsyysnäytteeni on nyt hyväksytty (ooh!), olen suorittanut toisen kotimaisen kielen lakien ja asetusten mukaan (uuh!) ja minulla on kohta 200 opintopistettä (öö?).

Muuten valmistuisinkin kandiksi jo tässä hetkenä minä hyvänsä, mutta olen toki taktisesti jättänyt suorittamatta jotain epämääräisiä kursseja, sivuaineeni ovat vähän palasina maailmalla, enkä edes tiedä, mitä pitää tehdä jos haluaa saada sen kandinpaperin. Lisäksi: mikä uusi tutkintojärjestelmä? Kuulin pari vuotta sitten jotain huhua jostain Bolognan prosessista, ja kävin jopa silloin opintotoimistossa kysymässä, mitä teen asian suhteen. Siellä sanottiin, ettei kannata pitää kiirettä ja että kannattaa esim. tehdä ensin opintokokonaisuuksia valmiiksi. No, en ole pitänyt kiirettä, ja olen ehtinyt aloittaakin monta uutta kokonaisuutta (ei nyt puhuta siitä, etten ole tähän päivään mennessä rekisteröinyt ainuttakaan niistä. turhaa paperityötä, sanon minä!). Olen havainnut itsessäni melko voimakasta muutosvastarintaa (tai laiskuutta. molempi parempi). Pitäkää bologneesinne!

Viikon päästä on ensimmäinen työpäivä, sain tänään sähköpostia työpaikalta, jänskää!

öinen houkaus

Ennen muinoin en voinut sietää ns. "keittiöpsykologeja". En kyllä voi sietää vieläkään, mutta sen lisäksi maailmassa versoo niin paljon muidenkin alojen amatörismiä, että tuon kyökkipsykologisointi alkaa tuntua ihan kohtuulliselta taakalta. Keittiökielitieteilijät, amatööriväestötieteilijät, kyökkisosiologit. Mie en jaksa.

Viikon villitys

Kävi hassusti tässä eräänä päivänä. Taisinkin kertoa, kuinka keksin alkaa harrastaa chilikastikkeiden keräilyä. No, marssin onessani Vii-Voaniin ostamaan jotain kivaa chilikastiketta, ja päädyinkin ostamaan tölkillisen Amazon hot and sweet mango saucea, joka onkin kerrassaan makoisaa. Mutta sitten iski heräteostos! Aloin yht'äkkiä himoita sushia, joten vips vaan ostoskoriini päätyi mangosoosin seuraksi sushiriisiä, riisiviinietikkaa, nori-levyjä ja ennenkaikkea WASABIA!




Valmistin sushia, ja aloittelijaksi onnistuin siinä mielestäni varsin hyvin. Tein pari maki-rullaa, ja lisäksi kuutisen nigiriä, olivat makoisia ja riisikin oli oikeaoppisen stickyä. Mutta voi sentään, että wasabi on hyvää! Olen tässä nyt surffaillut pitkin internettiä etsien erilaisia ruokaohjeita, joihin voi ujuttaa wasabia (syöden samalla wasabilla höystettyä pastasalaattia). Kokeiluun ovat menossa ainakin wasabiperunamuusi, wasabidippi, wasabisalaatinkastike ja wasabilla höystetty tuorejuusto.

Harmillista tässä on lähinnä se, että tuo Japanianmaan herkku on niin riivatun kallista. Yli kaksi euroa maksaa pieni tuubi! Mitä ihmettä teen, jos tämä wasabihimo ei ota loppuakseen?

have i got news for you..

Viime aikoina tapahtunutta: Vappu kesti to-del-la kauan, puuhastelin kaikkea vänkää (mm. olin keikalla, join kaljaa, saunoin, heitin talviturkin, pelasin jalkapalloa, join kaljaa, kävin lintsillä jäätelöllä ja join kaljaa) katalaaniystäväin ja muidenkin ystäväin kanssa ja nyt olen aivan uupunut. Söin omenan ja katsoin jakson Housea. Tulevan viikon omistan kouluasioille, koska ne joutuivat tällä viikolla aivan hunningolle (kuten joutui allekirjoittanutkin). Jalkapallo ja saunominen ovat mukavia asioita, esim.

Keksin itselleni myös uuden harrastuksen: ryhdyn keräilemään chilikastikkeita. Toivon, että toveri muistaa tuoda Pohjois-Amerikan mantereen länsilaidan kiertueeltaan kokoelmani ensimmäiseksi yksilöksi pyytämäni chipotle-tabascon (ensimmäiseksi sikäli, etten laske tavallista tabascoa ja sweet chiliä varsinaisesti kokoelmaksi). Sitten keräilijänä voin hyvin omintunnoin ostella kaikkia jänniä sooseja vaikkapa Hakaniemen asiaattisista myymälöistä ja tehdä niillä mielenkiintoisia ruuanlaittokokeiluja. Jee.

Lisäksi oli mukavaa, että oli tällainen pienimuotoinen kesä tässä.