Vierassana ja taivutuspääte

Suomenkieliset sanat ovat tekstissä helppokäyttöisiä. Kirjoittajan ei tarvitse ihmetellä, miten pääte merkitään, kun käyttää plug-inin sijasta kotoista sanaa lisäosa.

Yleisesti vierassanaan pääte merkitään samoin kuin suomenkieliseen sanaan. Heittomerkki tulee vain siinä tapauksessa, että kirjoitusasu päättyy konsonanttiin mutta ääntöasu vokaaliin, esim. show'n ja buffet'ssa.

Malttia: yksi t sanaan Baltia

Muistin virkistykseksi: Baltiassa on yksi t, ja autovuokraamot ovat Riiassa. Vink, vink.

Viisi "veitseä"?

Yhdyssanavirheet ovat kauppasuomessa niin arkipäivää, että tuskin jaksan edes huomauttaa Edge-veitsisetin ja -veitsitukin (tukki : tukin) kirjoitusasusta. Mutta eikö veistäkään enää osata taivuttaa? Tämä kyllä kääntää "veitseä" kieli-ihmisen haavassa.

Miten superlippu eroaa tavallisesta?

Siinä ei kaiketi noudateta astevaihtelua niin kuin tavallisissa lipuissa. Tavallisissa lipuissa vahva aste pp vaihtelee heikon asteen p:n kanssa. Astevaihtelu koskee konsonantteja k, p ja t. Lisätietoa astevaihtelusta.

Basilikaa Kangasalta, ei "Kangasalalta"

Tällaista lipsahdusta ei juuri Tampereen seudulla tapaa, vaikka paikannimien taivutuksessa pulmia riittääkin. Taivutuksen voi aina kuitenkin tarkistaa Asutusnimihakemistosta.

LeLu:ssa vai LeLussa?

Jos lyhenne luetaan sanana, pääte merkitään suoraan sanaan ilman kaksoispistettä. Kummassakin tapauksessa lyhenne näyttää otsikossa ikävältä. Otsikko vaihtoon.

Kustaa kolmannen tie

Kiitämme: Genetiivin käyttöä, vrt. Tampere.
Moitimme: Jälkimmäistä isoa alkukirjainta ja yhteen kirjoittamista.

Miten tällaista kielisotkua saa aikaan?

Miten tämä pitäisi kirjoittaa?

1) Valio-sanan pitää olla genetiivissä: "Valion".
2) Jos tuotteen erisnimi on "Hyvä suomalainen arki", ensimmäinen sana tulee isolla alkukirjaimella ja muut pienellä.
3) Yhdysmerkki tulee kiinni joko arki- tai rasvaton-sanaan:
Hyvä suomalainen arki- rasvaton maitojuoma
Hyvä suomalainen arki -rasvaton maitojuoma.
4) Jos tuotteen erisnimi on "Arki", "hyvä" kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella ja yhdysmerkki tulee kiinni "Arki"-sanaan.
5) ®-merkki ei muuta yhdysmerkin paikkaa.

Nimet kannattaa suunnitella sellaisiksi, että niitä voi luontevasti käyttää tekstissä.

Paasista vai paadesta? Kas siinä pulma.

Koostuuko muistomerkki mustista paasista vai sittenkin vain mustasta paadesta? Harvinaiseen "paateen" kompastuu kokenutkin kirjoittaja. – Kiitos vinkistä Tiinalle.

Kaalia vai "kaalta"?

Oululainen Kaleva-lehti on näemmä siirtynyt otsikoissa Oulun murteeseen ja pannut opiskelijat syömään "keräkaalta". Suosittelen kaalia.

Tunnustusta täytyy antaa kuitenkin sille, että kyse ei ole "loppukuussa rouskutetaan tätä" -tyyppisestä klikkiotsikosta.

Suomen genetiivi, brändien pahin vihollinen

Pilaisiko se Postin maineen, jos puhuttaisiin tavalliseen tapaan Postin kotipalveluista? Brändityöryhmät siivilöivät genetiivin mutta nielevät yhdyssanavirheet. Suomen genetiivi suojelukohteeksi!

Vaikeat buffet't (kyllä, tämä on oikein)

Luulin jo nähneeni kaikki buffet'n kirjoitusasut, mutta Jyväskylän yliopiston ravintolassa törmäsin "salaatti pufeehen". Olen jo aiemmin suositellut käyttämään helppouden vuoksi noutopöytää tai lounaspöytää, ja tässä tapauksessa siis salaattipöytä olisi paikallaan.

Buffet-vierassanan ongelma on se, että taivutuspääte on liitettävä heittomerkin avulla (buffet'ssa), koska kirjoitusasu päättyy konsonanttiin ja ääntöasu vokaaliin. En muista nähneeni ravintoloissa koskaan oikein merkittyä päätettä. Eikä ihme, kun esimerkiksi monikon suositeltu kirjoitustapa on tuo otsikon outo buffet't.

Jos lounaspöytä on liian arkinen, on mahdollista käyttää kotoistettuja muotoja bufetti, buffetti (myös puhvetti), joiden taivutus ei tuota pulmia.



PS. Ja onhan se joka tapauksessa yhdyssana.

Matkustetaanko seuraavaksi "Italialle"?

Eilinen Aamulehden juttu pani miettimään, onko ulkopaikallisijojen käyttö laajenemassa sisämaahan vai onko toimittaja luullut Kroatiaa saareksi? Aiemmin saarien nimet nimittäin taipuivat sisäpaikallissijoissa, mutta nykyisin on mahdollista lomailla Kyproksessa tai Kyproksella. Vielä on kuitenkin turvallisinta matkustaa Kroatiaan.

Mitä kummaa: "OPn" ja "OPssa"?

Onko kaksoispistekin joutunut brändin vaalijoiden kieltolistalle yhdysmerkin ja taivutusmuotojen mukana? Lyhenteisiin pääte merkitään kaksoispisteen avulla, jos lyhenne luetaan kirjaimittain (OP:n). Jos taas lyhenne luetaan sanana, pääte merkitään ilman kaksoispistettä (Kelan). "OP-ryhmään" voinee myös lisätä suosituksen mukaisen yhdysmerkin brändin kärsimättä. – Kiitos Sallalle vinkistä.

Mars kielikoulutukseen

Kielenhuolto ei ole rakettitiedettä, eikä koulutusta tarvitse hakea Marsista asti. "Marssista" pois toinen s ja Nasasta kaksoispiste.

Terve Andersso!

Joku voisi luulla, että nimi on Andersson, mutta siinä tapauksessa auton kyljessä tietysti lukisi "Anderssonin linja" tai "Andersson-linja".

Tässä "vaakassa" ei astevaihtelu paljon paina

Hyvä on, täytyy myöntää, että vaa'assa on tavallista hankalampi tapaus. Niin taitaa olla myös numeron lyhenne nro.

Toivottaako Ikea tervetulleeksi itsensä vai asiakkaat?

Tällaisiin epämääräisyyksiin genetiivin ja muiden sijamuotojen karttelu johtaa. Ongelmat olisivat ratkenneet, kun olisi toivotettu yksinkertaisesti "Tervetuloa Tampereen Ikeaan".

Barona-areenassa vai -areenalla?

Tampere-areenasta ja Metro-Auto-areenasta on puhuttu jo aiemmin, mutta vielä otetaan mukaan kuva myös Barona-areenasta. Areenat ovat ajankohtaisia sikälikin, että Kielikello 2/2011 kommentoi niiden oikeinkirjoitusta. Yhdysmerkki puuttuu usein, ja myös taivutus aiheuttaa päänvaivaa: Jos tapahtuma on sisällä, se on Barona-areenassa. Jos se on ulkona tai sisällä ja ulkona, se on Barona-areenalla. - Aika paha tuo "areenassa", vai mitä?