Uusi vuosi alkaa uudestavuodesta

Nyt tehdään ruokalista uudenvuoden juhlaan, ei koko vuodeksi.
Hyvää uudenvuodenaattoa, uuttavuotta ja uutta vuotta 2024 kaikille kielenystäville.

Jyrkkä ei turhille isoille alkukirjaimille

Kiitos bonuksista ja tilipäivistä, mutta mieluummin molemmat oikeaoppisin pienin alkukirjaimin. Hymynaama eduille, surunaama isokirjainkikkailulle.

Punakynä puhuu: pitkä viiva, ei välilyöntiä, lyhyt viiva

Osapuoli-ilmaukset kirjoitetaan useammin väärin kuin oikein. Valitse viivaton vaihtoehto, jos viivojen pituus ja välilyönnit aiheuttavat päänvaivaa:

• Lielahden ja Lakialan kaksoisraide
  
• Tampereen ja Seinäjoen rataosuus
  
• Tampereen ja Oulun rataosuus.
  

Vink, vink.

Teema- ja merkkipäivät pienellä: kirjan ja ruusun päivä

Hyvää kirjan ja ruusun päivää. Tänään muistelemme kahta maailmankirjallisuuden merkkihenkilöä Shakespearea ja Cervantesia, jotka kuolivat 23.4. vuonna 1616, ja jatkamme taistelua tuulimyllyjä eli turhia isoja kirjaimia vastaan.

Vink, vink, Suomalainen kirjakauppa ja monet muut.

Juhlapäivät kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella

Viivan pituus ja muita elämää suurempia merkintäkysymyksiä

Suomessa on käytössä kaksi viivaa. Lyhyttä viivaa käytetään yhdysmerkkinä ja tavuviivana, kaikissa muissa tapauksissa käytetään pitempää ajatusviivaa. Kuvan rajakohtailmauksissa pitäisi siis olla ensin pitkä viiva ilman välilyöntejä ja sitten lyhyt viiva eli yhdysmerkki ilman välilyöntiä. Merkintätavat saattavat vaihdella jopa samassa tekstissä. Emme suosittele.

Muuten olen sitä mieltä, että syveneviä luetelmia ei pitäisi käyttää.

Yle kompastuu välilyönteihin

Ylen uutisten kieli on varsin huoliteltua, mutta tekstityksissä kompastutaan toistuvasti välilyönteihin. Moniosaisten sitaattilainojen kirjoitusasu tuottaa muillekin pulmia, vaikka käypiä vaihtoehtoja on useita:

stand-up-koomikko
standup-koomikko
stand up -koomikko.

Kahdessa ensimmäisessä vaihtoehdossa yhdysmerkin edelle ei tule välilyöntiä. Se tulee vain silloin, kun alkuosassakin on välilyönti. Sama periaate koskee vastaavia yhdyssanoja, esimerkiksi pop-up-ravintola tai pop up -ravintola ja start-up-yritys tai start up -yritys.

Vink, vink.

Myös isolumme pienellä

Kasvien nimet kirjoitetaan pienellä, vaikka ne alkaisivat isolla. Kesäterveiset lummelammelta.

En ehdota vuoden alumnia...

... mutta ehdotan, että sanat kirjoitetaan suosituksen mukaisesti pienellä alkukirjaimella.

Vink, vink, Tampereen yliopisto.

Mikä puuttuu?

Hei pälkäneläiset, käykääs lisäämässä Kostia-areenaan puuttuva yhdysmerkki. Hopi, hopi.

Aukioloajoista ilmoittaville avuksi

Suljettu, suljettuna vai peräti kiinni?

Ilmaisutyyppiä "liike on suljettu" ei ole suositeltu, koska passiivi-ilmauksen "on suljettu" katsotaan ilmaisevan päättynyttä toimintaa eikä asioiden tilaa. Suositeltuja muotoiluja ovat seuraavat:

Kirjastot ovat suljettuina (tai suljettuna).
Kirjastot ovat kiinni.

Jos on vanhahtavan tyylin ystävä, voi tietysti kirjoittaa myös seuraavasti:

Kirjastot ovat suljetut.

Vaikka passiivi-ilmaisu jo tuntuisikin hyväksyttävältä, kuvan opasteeseen sisältyy toinenkin pulma. Monikollinen objekti "kirjastot" lauseen alussa on johtanut käyttämään monikkomuotoa "ovat", vaikka passiivin apuverbin pitäisi olla yksikössä eli "kirjastot on suljettu".

Näin korona-aikana sulkemisohjeille lienee käyttöä muuallakin.

Astua voimaan vai tulla voimaan?

Melko sitkeästi näyttää elävän tuo voimaan astuminen, vaikka pitkään kielenhuoltajat ovat suositelleet voimaan tulemista.

Googlessa tulla voimaan saa reilut satatuhatta osumaa, astua voimaan vajaat parikymmentätuhatta. Ilmaisut voimaan tullut ja voimaan astunut kilpailevat vielä tasaväkisemmin, mutta ensiksi mainittu on kuitenkin selvästi suositumpi.

Kannatan voimaan tulemista, ja tämä suositus tulee voimaan heti.

Vuoden 2020 sana ja monenkirjavat kirjoitusasut

Vuoden sana on eittämättä korona. Sana on nähty usein ja tosi monin tavoin kirjoitettuna, kuten kuvasta käy ilmi. Suosituksen mukaisia kirjoitusasuja ovat koronavirus ja covid-19-pandemia.

Oikeinkirjoituksen vaikeuskierre näyttää lisääntyvän, kun ilmaukset ovat erityyppisten yhdyssanojen osia, esimerkiksi covid-19-potilaat, koronapandemia. Ryhtiliikettä kaivataan näemmä näissäkin koronasuosituksissa.

Vieläkö tähän pitää palata?

Monen vuoden tiedotuskampanjan jälkeen luulin, että toivotusten ja juhlapyhien oikeinkirjoituksesta ei tarvitse enää muistuttaa. Tämänpäiväinen uutiskirje kuitenkin oikaisi virheellisen käsitykseni.

Vielä ehditte korjata jouluihin ja uusiinvuosiin pienen alkukirjaimen. Kiitos tuesta.

Viisi "veitseä"?

Yhdyssanavirheet ovat kauppasuomessa niin arkipäivää, että tuskin jaksan edes huomauttaa Edge-veitsisetin ja -veitsitukin (tukki : tukin) kirjoitusasusta. Mutta eikö veistäkään enää osata taivuttaa? Tämä kyllä kääntää "veitseä" kieli-ihmisen haavassa.

Lait ja oikeusistuimet pienellä kirjaimella

Suomessa oikeusistuimet kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella: käräjäoikeus, hovioikeus, korkein oikeus, valtakunnanoikeus, markkinaoikeus, työtuomioistuin, vakuutusoikeus. Samoin pienellä kirjoitetaan lait, esimerkiksi asuntokauppalaki, hallintolaki ja rikoslaki. Usein kirjoittajia harhauttaa se, että lyhenteet ovat isokirjaimisia (HO, KKO, HL, RL).

Jeniseijoki ilman yhdysmerkkiä

Suomen yleisin kielivirhe kummittelee taas kolmena kappaleena Ylen jutussa.

"Jenisei- joki" > Jeniseijoki
"Ambarnaja-joki" > Ambarnajajoki
"Pjasino-järvi" > Pjasinojärvi

Oikeinkirjoituksen klassikkotapauksia

Merkintäohje: Oulu−Kajaani−Kuopio-rataväli (kaksi pitkää viivaa, yksi lyhyt ilman välilyöntiä) tai Oulun, Kajaanin ja Kuopion rataväli. Vink, vink, Kaleva.

Kauppasuomi ja yhdyssanat

Paha virheostos: piti ottaa retiisinippu mutta tuli "Retiisi Nippu". Onko marketissa ylipäätään oikein kirjoitettuja tuotteita?