Jokien ja järvien nimet ilman yhdysmerkkiä

Usein on tullut huomautettua jokien ja järvien nimien oikeinkirjoituksesta. Toistuvasti viestimissä näkee silti suositusten vastaista yhdysmerkkiä varsinkin vierasnimien yhteydessä. Seimjoki kuitenkin kirjoitetaan samoin kuin kotoinen Aurajoki ja Baikaljärvi niin kuin Näsijärvi. Vink, vink.

Nimihulluus jatkuu

Vanha kunnon Kirjavälitys muuttaa nimensä hankalaksi Storia Logistiikaksi. Kunpa olisivat lukeneet välittämiään kielenhuollon kirjoja (nyk. "storioita") tai edes lainanneet niitä kirjastosta (nyk. "storiasto"), niin olisi jäänyt muutos vain sisäpiirin vitsiksi. Jep, jep.

Uusi vuosi alkaa uudestavuodesta

Nyt tehdään ruokalista uudenvuoden juhlaan, ei koko vuodeksi.
Hyvää uudenvuodenaattoa, uuttavuotta ja uutta vuotta 2024 kaikille kielenystäville.

Onko JUST hyvä nimi terveyskeskukselle? Ei ole.

Miksi kieli-ihmisiä pitäisi kuunnella julkisten palvelujen nimeämisessä? Vastauksena on kuusi nimeä, jotka eivät hyvinvointiamme paranna. Niiden ongelma juontaa kapulaisesta "hyvinvointialueesta", joka runnottiin läpi vastustuksesta huolimatta.

Hyvä nimi on helppo käyttää, tunnistaa ja ymmärtää. Ja se ei ole lyhenne. Just eikä melkein.

Jyrkkä ei turhille isoille alkukirjaimille

Kiitos bonuksista ja tilipäivistä, mutta mieluummin molemmat oikeaoppisin pienin alkukirjaimin. Hymynaama eduille, surunaama isokirjainkikkailulle.

Punakynä puhuu: pitkä viiva, ei välilyöntiä, lyhyt viiva

Osapuoli-ilmaukset kirjoitetaan useammin väärin kuin oikein. Valitse viivaton vaihtoehto, jos viivojen pituus ja välilyönnit aiheuttavat päänvaivaa:

• Lielahden ja Lakialan kaksoisraide
  
• Tampereen ja Seinäjoen rataosuus
  
• Tampereen ja Oulun rataosuus.
  

Vink, vink.

Tuleeko lyhenteeseen piste?

Lyhenteeseen ei tule pistettä, jos lyhennetyn sanan viimeinen kirjain on mukana lyhenteessä: krs, tsto, nro. Jos taas lyhenteestä on pudotettu pois sanan loppu, piste tulee: ks., puh., varat.

Pisteettömiä ovat lisäksi mittayksiköt (kpl, l, min), isokirjainlyhenteet (KO, SUPO) ja viikonpäivien lyhenteet (ma, ti).

Torni saa kuitenkin plussan oikeaoppisesta järjestysluvun pisteestä: 25. eli kahdeskymmenesviides kerros.

Teema- ja merkkipäivät pienellä: kirjan ja ruusun päivä

Hyvää kirjan ja ruusun päivää. Tänään muistelemme kahta maailmankirjallisuuden merkkihenkilöä Shakespearea ja Cervantesia, jotka kuolivat 23.4. vuonna 1616, ja jatkamme taistelua tuulimyllyjä eli turhia isoja kirjaimia vastaan.

Vink, vink, Suomalainen kirjakauppa ja monet muut.

Juhlapäivät kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella

Ystävänpalvelus: ystävä ja ystävänpäivä pienellä

Vielä ehtii korjata ennen huomista: y:t pieniksi ja teinikielinen huutomerkkirivi pois.

Hyvää ystävänpäivää kielenystäville.

Hotel-hotellin Wing-siipi

Turhaa toiston ja englannin ylivaltaa nimissä: hotellihotellin siipisiipi. Sitä paitsi yhdysmerkkikin puuttuu, #wing #wing.

Vietetäänkö nyt uuttavuotta vai uutta vuotta?

Nyt vietetään uuttavuotta pienellä ja yhteen kirjoitettuna. Tänään on uudenvuodenaatto ja huomenna uudenvuodenpäivä, joka aloittaa uuden vuoden 2023 erilleen kirjoitettuna. Vuodenvaihteeseen kuuluvat uudenvuodentinat, uudenvuodenlupaukset ja uudenvuodenshow't.

Ja kyllä, show'n taivutus vaatii heittomerkin, koska kirjoitusasu päättyy konsonanttiin mutta ääntöasu vokaaliin. Tätä voitte kysyä uudenvuodenvisassa.

Todelliset katseenvangitsijat

Näissä jalkineissa sopii mulkoilla lyhenteiden parhaimmistoa: jalk., par ja m.

Lyhenteet ja päätteen merkitseminen

Pääte merkitään ilman kaksoispistettä, jos lyhenne luetaan sanana: YELiä tai yeliä. Jos taas lyhenne luetaan kirjaimittain tai se halutaan luettavaksi sanoittain, merkitään kaksoispiste: YEL:tä (yrittäjäeläke) tai YEL:ia (yrittäjäeläkelaki).

Kun ostat koko seinän mainoksen, tarkista oikeinkirjoitus. Vink, vink.

Viivan pituus ja muita elämää suurempia merkintäkysymyksiä

Suomessa on käytössä kaksi viivaa. Lyhyttä viivaa käytetään yhdysmerkkinä ja tavuviivana, kaikissa muissa tapauksissa käytetään pitempää ajatusviivaa. Kuvan rajakohtailmauksissa pitäisi siis olla ensin pitkä viiva ilman välilyöntejä ja sitten lyhyt viiva eli yhdysmerkki ilman välilyöntiä. Merkintätavat saattavat vaihdella jopa samassa tekstissä. Emme suosittele.

Muuten olen sitä mieltä, että syveneviä luetelmia ei pitäisi käyttää.

"Pirjo täällä Omanännistä hei."

Sitä luulkee nähneensä jo kaiken sote-nimien viidakossa, mutta OmaNanny-palvelu onnistui silti pelästyttämään. Palvelu on Keski-Suomen sosiaali- ja terveyskeskuksen OmaKS.fin(!) etäperhetyöntekijä. Otan osaa, työntekijät.

Kiitos taas Anskulle vinkistä.

Yle kompastuu välilyönteihin

Ylen uutisten kieli on varsin huoliteltua, mutta tekstityksissä kompastutaan toistuvasti välilyönteihin. Moniosaisten sitaattilainojen kirjoitusasu tuottaa muillekin pulmia, vaikka käypiä vaihtoehtoja on useita:

stand-up-koomikko
standup-koomikko
stand up -koomikko.

Kahdessa ensimmäisessä vaihtoehdossa yhdysmerkin edelle ei tule välilyöntiä. Se tulee vain silloin, kun alkuosassakin on välilyönti. Sama periaate koskee vastaavia yhdyssanoja, esimerkiksi pop-up-ravintola tai pop up -ravintola ja start-up-yritys tai start up -yritys.

Vink, vink.

Myös isolumme pienellä

Kasvien nimet kirjoitetaan pienellä, vaikka ne alkaisivat isolla. Kesäterveiset lummelammelta.

En ehdota vuoden alumnia...

... mutta ehdotan, että sanat kirjoitetaan suosituksen mukaisesti pienellä alkukirjaimella.

Vink, vink, Tampereen yliopisto.

Mitä nyt taas, Posti?

Postin tiedote naurattaisi, jos ei itkettäisi. Paljon mutkikkaammin ei voisi järjestää ja esittää eri postilajien jakoa.

Sanomalehti jaetaan tuttuun tapaan, mutta sen mukana voi olla myös "osa päiväpostia". "Postilähetys" tulee jonain "alueellisena vuoropäiväjakeluna". "Lähetyksiä" jaetaan seitsemänä päivänä, tosin ei kaikkia "tuotteita". "Yleispalvelulähetykset" eli "postimerkilliset lähetykset" jaetaan postilain mukaisesti, ja laki oletetaan tutuksi.

Pisteenä i:n päällä on 14 pallon havainnollistus pikkukuvineen ja värikoodeineen.

Tiedote jatkuu vielä kuvan alla. Siellä sotkuun vedetään mukaan hiilidioksidipäästöt, Pariisin ilmastosopimuksen 1,5 asteen tavoitteet ja pohjoismaiset jakelumallit. Sillä lailla.