Kasoittain kirjoja

Tämä postaus sisältää *-merkillä merkittyjä mainoslinkkejä. Viime aikoina olen lukenut uudelleen läpi kaikki Cormoran Strike -dekkarit ja katsonut niistä tehdyn tv-sarjan (siitä lisää tulevassa postauksessa). Kotimaisen kirjallisuuden nykykirjallisuuden kurssille luin Monika Fagerholmin  Amerikkalaisen tytön, josta siitäkin lisää tulevassa postauksessa. Synkähköjen murhatarinoiden jälkeen ja monimutkaisen Amerikkalaisen tytön  rinnalle kaipasin jotain suoraviivaista ja kepeää, tuttua ja turvallista. Enni Mustosen Syrjästäkatsojan tarinoita -sarjan uusin (yhdeksäs!) osa  Näkijä löytyi onneksi * Nextorysta ja tarjosi juuri sopivaa vastapainoa edellisille. Näkijä  kertoo Vienan elämästä elokuusta 1953 elokuuhun 1962. Viena työskentelee Foxin studioilla pukijana ja puvustamonhoitaja Martta Valon oikeana kätenä. Kirjan alussa Vienan perhe Suomesta on tullut Los Angelesiin lomamatkalle, joten alussa tavataan enemmänkin tuttuja hahmoja ja kierretään heidän mukanaan Los Ang...

Kuva Otavan sivuilta. Sotaleski on jo seitsemäs kirja Enni Mustosen Syrjästäkatsojan tarinoita -sarjassa. Sarja seuraa historiallisten henkilöiden elämää tavallisen ihmisen näkökulmasta, ja sarjan päähenkilöiden kautta ollaan saatu kurkistaa esimerkiksi Topeliuksen, Sibeliuksen ja Edelfeltin elämään. Sarjan viimeisimmissä osissa olen kyllä jäänyt kaipaamaan sarjan alkupuolelta tuttua asetelmaa, jossa tutustutaan tarkemmin yhden historiallisen kuuluisuuden arkeen. Viimeisimmissä kirjoissa on kyllä vilahdellut tuttuja nimiä, mutta merkkihenkilöt eivät kuitenkaan ole olleet yhtä vahvasti tarinoissa läsnä. Sen sijaan historialliset tapahtumat, kuten Sotalesken talvi- ja jatkosota nousevat suurempaan rooliin arkisen elämän taustalla. Sotaleski-kirjan päähenkilönä on Idan tytär Kirsti, ja tapahtumat sijoittuvat tutun Leppävaaran lisäksi myös Karjalan kannakselle. Kirstin mies Iivo on mukana sotaa edeltävissä linnoitustöissä, ja Kirsti ja Viena pääsevät näkemään Karjalan kauniita ma...

Kansikuva kustantajan sivuilta. Mustosen Syrjästäkatsojan tarinoita -sarjan jokainen osa on ollut hartaasti odotettu, ja kirja on yleensä palkinnut odotuksen. Tällä kertaa en valitettavasti voi sanoa samaa. Sarjan edelliset osat ovat minusta olleet napakoita kokonaisuuksia, juoni on vetänyt kirjan ensi sivuilta asti ja kohtaamiset historiallisten merkkihenkilöiden kanssa ovat olleet luontevan tuntuinen osa tarinaa. Tällä kertaa kirjan juoni tuntui rikkonaiselta, merkkihenkilöitä vilisi nurkissa epäuskottavan usein ja kirjasta puuttui jotenkin se tuttu "jokin". Ruokarouvan tyttäressä kertojan vuoron saa Idan tytär Kirsti, joka opiskelee yliopistossa ja seurustelee kasvattisisarensa Allin kanssa muiden helsinkiläisten opiskelijoiden kanssa. Kirsti opiskelee romaanista filologiaa ja ranskan kieltä, Alli kansanrunoutta. Kirjan alkupuolella pääpaino onkin pitkälti Allin edesottamuksissa, ja mukana pyörivät myös Tulenkantajat. Kirsti itse tuntuu kirjan alkupuolella olevan...

Kansikuva kustantajan sivuilta Ruokarouva on neljäs osa Syrjästäkatsojan tarinoita -sarjassa, joka seuraa Ida Erikssonin elämää 1800- ja 1900-lukujen vaihteen Suomessa. Vaikka Ida on kuvitteellinen henkilö, hänen polkunsa risteää useiden tunnettujen suomalaisten kanssa. Sarjan myötä pääsee kurkistamaan näiden merkkihenkilöiden arkeen ja juhlaan tuon ajan ihmisen näkökulmasta. Ida on tähän mennessä ollut palveluksessa Topeliuksella, Sibeliuksella ja Edelfeltillä, ja tavannut siinä sivussa paljon muita meillekin tuttuja ihmisiä. Neljännessä osassa Ida palaa Ruotsista tyttärensä kanssa ja perustaa täysihoitolan Albergaan. Naapureina Idalla ja Kirstillä on Viivi-rouva sekä Ville Vallgren, ja heidän avullaan Ida ja Kirsti kotiutuvat Albergaan nopeasti. Kun rakennustyöt saadaan vihdoin valmiiksi, täyttyy talo pikkuhiljaa uusista asukkaista. Täysihoitolan ylläpitäminen on kovaa työtä, ja yhä kovemmaksi se muuttuu kun sodan uhka nousee Suomenkin ylle. Ruokatavaroista on pulaa ja...

Kuva kustantajan sivuilta Enni Mustosen kirjat ovat aina odotettuja, ja erityisesti olen pitänyt tästä Syrjästäkatsojan tarinoita -sarjasta. Siinä seurataan Idan elämää, joka sivuaa suomalaisten kuuluisuuksien elämiä 1800-1900 -lukujen vaihteessa. Ensimmäisessä osassa (Paimentyttö) Ida oli Topeliusten pikkupiikana, toisessa (Lapsenpiika) Sibeliusten lastenhoitajana ja tässä kolmannessa osassa Idasta tulee Albert Edelfeltin emännöitsijä. Pidän historiallisista romaaneista, koska opin niistä aina jotain vähän kuin vahingossa. Koulussa historian tunneilta ei ihmeemmin tietoa jäänyt päähän, tai ainakin se on sellaisina irrallisina osasina, joita en osaa liittää oikein oikeaan aikaan enkä yhteyteen. Historialliset romaanit ovat siitä hyviä, että niissä tapahtumien ja henkilöiden ympärillä on tarina. Ja näistä kirjoista jää kummasti päähän ne pienet nippelitiedot suurempien linjojen lisäksi. Ehkä koulussa pitäisikin lukea historiallisia romaaneja oppikirjojen sijaan? Emännöitsi...

Parin viikon loma alkoi ja se tuo mukanaan myös aikaa lukemiselle. Lukeminen onkin jäänyt vähän vähemmälle, esimerkiksi toukokuussa olin saanut vain yhden kirjan loppuun asti. Lomalukemiseni aloitti Enni Mustosen Lapsenpiika, jota olin pitkään odottanut. En ehtinyt lukea kirjaa ihan yhdeltä istumalta, vaikka jos aika olisi antanut myöden olisin varmaan niin tehnyt. Tällä kertaa oli oikeastaan ihan hyvä, että jouduin pätkimään lukemistani, sillä siten kirjakin kesti kauemmin. Vaikka tarina oli hyvä ja mielenkiintoinen, huomasin ajattelevani että se toistaa jossain määrin Mustosen muiden kirjojen tarinoita. Tämä ei minua haitannut, koska pidän Mustosen tyylistä ja opin jälleen uusia asioita Suomen historiasta, mutta pieni osa minusta oli silti vähän kyllästynyt ennalta-arvattavuuteen. Olen toivottoman huono muistamaan historiallisia tapahtumia ja varsinkin niiden ajankohtia, vaikka historia kiinnostaakin. Historiallisten romaanien kautta pystyn kuitenkin muodostamaan historiasta pal...

Paimentyttö kertoo Idasta, joka kohtaa lapsena enemmän vastoinkäymisiä kuin toiset koko elämänsä aikana. Ensin kuolee isä, ja hän joutuu muuttamaan äitinsä kanssa kiukkuisen isoisän mökkiin toiselle puolelle Suomea. Sitten kuolevat isovanhemmatkin, ja äiti sairastuu. Äidinkin kuoltua 13-vuotias Ida jää orvoksi, ja hakeutuu ystävällisen torpan piian avustuksella läheiseen kartanoon navettapiiaksi. Onneksi hänellä on jo kokemusta lehmistä, sillä kartanon tiukka karjakko pitää ankaraa kuria ja vaatii kaikilta kovaa työntekoa. Ida pääsee kuitenkin karjakko-Matildan suosioon ja pääsee asumaan tämän luokse muiden navettapiikojen jäädessä yhteiseen asuntoon, piikamurjuun. Matildan luona Ida oppii pikkuhiljaa myös sisäpiian tehtäviä, ja Matilda opettaa hänellä ruotsin kielen kirjoittamista ja lukemista, kun huomaa ettei Idan kielitaito ole kummoinen. Epäonni ei kuitenkaan ole vielä jättänyt Idaa, vaan Matildan sairastuttua ja kuoltua Ida joutuu takaisin muiden piikojen joukkoon ja uuden...

Pohjatuulen tarinoita on oikeastaan trilogia, joka kertoo Lapista kotoisin olevan suvun naisista ja heidän elämiensä käännekohdista. Sarjaan kuuluu kirjat Lapinvuokko, Jääleinikki ja Kultarikko. Ensimmäinen kirja sijoittuu ajallisesti Lapin sodan aikoihin, toinen 1960-luvulle ja kolmas 1980-luvun loppuun. Maantieteellisesti kirja alkaa Rovaniemeltä ja päätyy Ruotsin kautta Enontekiön Hetan kylään. Toisessa kirjassa suurin osa tapahtumista sijoittuu Saksaan ja Sveitsiin, ja kolmannessa palataan Suomen Lappiin ja Hettaan. Yritän kertoa jotain juonesta paljastamatta kuitenkaan liikaa... :) Annikki Hallavaara pääsee ylioppilaaksi ja suunnittelee elämäänsä eteenpäin. Myös rakkaudesta haaveillaan ja ehkä hätäilläänkin, mutta sodan alettua muuttuu ihmisten elämä myös Rovaniemellä, kaukana rintamasta. Sota tulee lähemmäs, kun saksalaiset saapuvat. Annikki pääsee töihin saksalaiselle upseerille sihteeriksi, eikä suhde ole aina ihan ammatillinen. Lapin evakuointi Ruotsin puolelle on k...