Jos ei yritä ei voi epäonnistua

Kuten osa tietää Brion kanssa harrastetaan suojelua. Jostain syystä en koe hirveää tarvetta julistaa tätä asiaa maailmalle koska laji itsessään herättää mielipahaa osassa koiraharrastajissa jonka lisäksi rotu itsessään tuo oman säväyksensä. Jos ihan rehellisiä kuitenkin ollaan niin amstaffi on varmasti tyhmin valinta jos haluaa suojelua harrastaa. Toki tämä varmasti on yksilöstäkin riippuva mutta noin yleisesti rotu jonka historiakin perustuu siihen, että sen ei kuulu osoittaa aggressiota ihmistä kohti niin se ei tule koskaan olemaan hyvä kaksiviettinen suojelusesse.

Siitä huolimatta harrastan Brion kanssa suojelua. Tai no, maalimiehen kanssa hakataan päätä seinään koska kerta näin pitkälle ollaan päästy niin ei luovuteta ennenkun se IPO1 on plakkarissa. Syksyllä otin härkää sarvista ja lähdin kokeilemaan oman seuran kisoihin.

Sää oli kuin morsian eikä todellakaan meidän puolella minkä (ehkä) pisteistä huomaakin. Vettä tuli kun aisaa koko suorituksen ajan ja meinas usko loppua jo ennenkun päästiin paalulle pellolla. Jälki meni kuitenkin ihan kivasti, ei ongelmia. Tottiksessa koiran hengaili mukana kuin märkä rätti - ei mennyt liikkeestä maahan, ei myöskään hypännyt estettä kumpaakaan suuntaan eikä mennyt maahan eteenmenossa (meni kuitenkin eteen eli voitto sinänsä). Paikallaolossa olin jo niin vihainen, että koirakaan ei tohtinut sieltä nousta. Ensi vuonna otetaan uusiks mielellään sellaisella kelillä että Brion kassit ei kastu.

A96 B55 C70 yht 221 (= pistemäärä sinänsä riittäisi tulokseen jos ei tuo pirunsaatanan tottis olisi noin paska). Ja lisätään tähän vielä se, että Brio on ainoa amstaffi suomessa joka on suorittanut koko kokeen hyväksytysti vaikkakin pisteet ei riittänyt tulokseen.

Ensimmäinen kuva © Jari Ananin. Loput kuvat © Pia Ananin

  

   

Briolle BH

Käytiin Brion kanssa viikonloppuna oman kentän BH-kisoissa eli käyttäytymiskokeessa.

"Käyttäytymiskokeen tottelevaisuusosuus sisältää seuraamisen sekä taluttimessa että vapaana, liikkeestä istumisen, liikkeestä maahanmenon ja luoksetulon sekä paikallaolon. Hyväksyttävään suoritukseen vaaditaan vähintään 70 % maksimipistemäärästä."

Brio suoritti odotettua huonommin :) 
Ei sillä, läpi se meni mutta kyllä ohjaajana vähän itketti pitkät seuraamiset ja niissä kyllästyminen tai tuplakäskyn antaminen luoksetulossa. Mutta eipä siinä - nyt on koe käyty ja lupa saatu. 

Seuraavaksi suuntana on ihan oikeat kisat. Sitten joskus ensi vuonna. Tai sitäkin pidemmällä... onnistuin meinaa sujuvasti rikkomaan Brion jäljen viimeksi kun käytiin pellolla. Jumi onneksi pelasti päivän ja kävi noukkimassa vikan esineen minkä veikka jätti pellolle. Jumissa olisi kyllä koira metsäjäljelle jos vaan jaksais treenaa mutta kun ei kiinnosta metsä niin minkäs teet. Jumi saa jatkaa tokon parissa.

Jälkileirillä

Viikonloppu meni Brion kanssa jälkileirillä. Lisää itse jäljestä voi lukea jälkipäiväkirjasta mutta yleisesti niin voin vaan todeta, että koira on kyllä taitava ajettuihin jälkiin nähden. Sillä on ihan ihan todella kova motivaatio jäljelle ja kunhan saadaan vähän varmuutta ajoihin ja näen mihin se oikeasti pystyy niin voisi ehkä (EHKÄ!) jopa harkita FH-jäljelle menemistä joskus sitten hamaassa tulevaisuudessa.

Suuresti jäljellä

Ihan olen unohtanut kirjata Brion 13. jälki.
Pelto, todella todella kostea ja muhkuinen alusta. Siis vesilätäkkö-tyyppinen alusta. Jäljellä oli kolme kulmaa (oli pakko koska alusta) ja neljä esinettä. Esineet oli filmipurkkeja jossa ruokaa. Useampi tyhjä välissä

Brio haki jäljen hyvin, oli innokas (liiankin hetkittäin). Löysi purkin, meinasi ilmaista, meni epävarmaksi ja jäi seisomaan. Kehotin käskyllä. Seuraavat kolme esinettä löytyi ja ilmaistiin ihan ilman apuja. Kulmatyöskentely oli huono joten siihen paneuduttava.

Jälkimainingit jälleen

Brion 12. jälki oli todella lyhyellä ja kuivahkolla nurtsilla. Tuuli painoi takaoikealta. Aurinko paahtoi koko ajan. Jälki kuivui n tunnin.

Tein suoraa ja jätin namittamatta askeleita välistä. Turhan vaikeaa aluksia ja turhan säännöllisesti jätin nameja pois. Purkki oli yritetty piilottaa mutta koira näki sen jo kahden metrin päästä ja ilmaisi keskellä jälkeä. Ohjaajan virhe ja mentiin sitten yhdessä jäljestäen loput kaksi metriä. Siitä purkista eteenpäin oli hyvää ja melko tasaista ajoa, hieman tahtoi nenä karata vasemmalle puolelle (tuuli painoi jäljen sinne). Toka kupin kohdalla olin varautunut ja mentiin loppumetrit yhdessä (en päästänyt ilmaisemaan liian aikaisin).

Kuvassa odotellaan jäljen kuivumista auringonoton merkeissä

Brion 13. jälki oli kuivuneella nurmella, hieman pidemmällä tällä kertaa. Tuuli selän takaa ja aurinko paahtoi koko ajan. Jälki kuivui n tunnin.

Jälki oli suora, joku 50m. Jätin namia pois ja hyvin epäsäännöllisesti. Laitoin puuesineet jäljelle ja jostain järjettömästä syystä käsi kävi ja peitin ne (siis hyvä luoja jos tuosta koirasta tulee vielä jotain niin se ei ainakaan johdu hyvästä ohjaajasta). No, ajo oli erittäin hyvä - tiivis nenä, epäsäännöllisyys palkkauksessa nosti virettä. Kiitos mun peittämät esineet Brio ajoi kahden esineen yli ja kolmannen huomasin itse > pysäytin. Jouduttiin kaverin kanssa hakemalla hakemaan esineet sieltä jäljeltä. Ei hyvä (mutta koiran jäljestys oli kyllä mui bueno!).

Jälkijunassa

Brion 10. jälki oli pitkällä ja kostealla nurmella, hyvin epätasainen alusta. Tunnin vanha.
40m suora jonka jälkeen yksi kulma oikealle. Ruokaa joka askeleella, yksi purkki suoralla, yksi kulman jälkeen.

Ajoi huonosti ja korkealla nenällä johtuen omasta paskasta kävelystä (taas %&#"!!). Ilmaisi purkit hienosti. Meinasi ajaa kulman yli kun en ollut tarkkana mutta taitavana pikkukoirana tajusi kahden askeleen jälkeen, että ei ole enää jäljellä ja peruutti takaisinpäin ja otti uuden hajun.

Ei muuta kuin kotiin harjoittelemaan kävelemistä.

Brion 11. jälki oli eilen. Pitkähkö apila/nurmi ja kostea sateen jäljiltä. Jälki oli n. 70m pitkä suora, purkki - esine - purkki. Esine oli mukana ekan kerran. Jälki oli tallottu hyvin.

Koira ajoi varmasti elämänsä parhaimman jäljen. Tiivis nenä, painoi liinalle, motivaatio nousi mitä pidemmälle jälkeä mentiin. Ilmaisi purkin hyvin ja itsenäisesti. Huomioi esineen johon multa käsky "maahan" ja palkkasin ruualla. Vikan purkin ilmaisi hyvin ja itsenäisesti.

Alustasta riippuen voi harkita jättää muutaman askeleen tyhjää.

Yhdeksäs jälki

Brion yhdeksäs jälki oli ihkaoikea peltojälki.

Pelto oli kosteahko, multainen. Sää pilvinen mutta ei satanut. Jälki sai kuivua reilun tunnin. Pellolle talloin sellaisen ~70m suoran jossa keskivaiheella purkki. Purkin jälkeen jälki jatkui (ensimmäinen kerta) ja ihan suoran loppupuolella oli kulma vasemmalle ja vika purkki.

Onnistuin tallomaan jäljen kerrankin "oikein" eli pidin kurissa mun "roopeankka" -kävelytyylini ja sain siistin ja suoran jäljen. Brio ajoi hyvin, alku oli hiukan söhlimistä jälleen mutta sen jälkeen se alkoi sujumaan ja ajoi koko jäljen tiiviillä nenällä. Ilmaisi ekan purkin hyvin ja itsenäisesti. Tokan purkin kohdalla kiristin hieman liinaa. Tokan purkin jälkeen pentu oli kovinkin innoissaan lähdössä vielä jatkamaan...

Ensi kerralle vielä harkitumpaa jäljen tekoa jotta se tosiaan olisi mahdollisimman luonnollista kävelyä (eikä hiihtolatua). Kulma ja pituutta. Purkkeja toistaiseksi pari maksimissaan. Purkkeihin ehdottomasto muuta ruokaa (hyvää) kuin mitä jäljellä on.

Brion 8. jälki

Ruoho oli hyvänpituista, jälki n. 50m pitkä. Ruoho kosteaa ilma sateinen. Paalutyöskentely hyvä, malttoi syödä. Nenä edelleen hieman hyppivä mutta jouhtuu mun hiihtolatu kävelystä - askeleet lähempänä toisiaan ehdottomasti. Jälki oli kaareva ja kaari loppui 90 asteen kulmaan. Meni kulman erittäin hyvin. Purkilla meni itsenäisesti ja hillitysti maahan ilman käskyä. Ensi kerralle toinen purkki keskelle jälkeä > jälki jatkuu myös purkin jälkeen.

Kolmesataa + seitsemän

"Pyöreä" 300 blogipostausta tulee täyteen kun julkaisen tämän. Huhhei. Kolmestasadasta kirjoituksesta ehkä kolmessa on oikeasti asiaa...

Brion seitsemäs jälki eilen oli järjettömän pitkällä heinikolla. Olin tallannut sen vähän huonosti (nostelin jalkoja) eli koira ei päässyt ajamaan nenä kiinni vaan joutui nostamaan sen nenänsä joka kerta askeleiden välissä. Perhana kun ohjaaja ei vaan aina osaa.

Jälki oli lyhyt ~30m. Pienesti kaareutuva mutta kovin vähän. Askelpituus oli lyhyempi kuin aiemmilla kerroilla > eli normaali. Joutui ajamaan vanhan jäljen päältä, en tiedä miten vanha. Ajoi hyvin, herpaantui hetkittäin nostelemaan päätä ja ihmettelemään. Nosti päätä jälkien välissä johtuen ruohosta mutta kun jälki meni lyhyemmän heinikon läpi ajoi tasaisemmin nenä maassa.

Seuraavaksi nurtsitreeniä kun ei tuo pitkä heinikko ole kovinkaan reilua nuorelle.

6. jälki (Bliiio)

Hevosenkengänmuotoinen jälki jonka askelmat oli liiallisen erillään toisistaan. Ruokaa joka askeleella. Pelto oli pitkässä kasvillisuudessa ~15-20cm heinikkoa, maa kostea. Jälki ~50m.

Lähti paalulta hyvin, vielä vähän levoton paalulla - pitäisi keskittyä paremmin jo siinä. Hyvällä draivilla mutta johtuen pitkistä välimatkoista nostaa päätä askelmien välissä. Seuraavalle jäljelle tiiviimmät askeleet. Osa jäljestä oli tyhjää koska ruoka oli tarttunut kengänpohjiin vaikka yritys oli kova kävellä "nätisti".

Pientä haparointia koiran puolelta, nenän nousua. Jälki oli ajoittain suhteellisen jyrkkä (huomaamatta). Olin ajatuksissani kävellyt turhan jyrkät käännökset ja kun askelpituus oli liioteltu oli Briolla selvästi hieman ongelmia seurata. Meni kuitenkin ihan jees. Loppupalkan kohdalla meni kahden käskyn jälkeen maaten (suoraan).