Jaossa robottipää

Viime vuonna julkaistujen parhaiden spefinovellien ehdokkaaksi äänestämiseen on vajaa kuukausi aikaa. Kyllä, Atorox tulee jälleen!

Oletko lukenut jonkin erityisen hyvän, viihdyttävän, kiihdyttävän, mieleenpainuvan tai järisyttävän upean novellin, joka löytyy tästä Turun Science Fiction Seuran listauksesta? Jos näin on päässyt käymään, ehdota ihmeessä novellia listalle. Siihen menee vain muutama sekunti, sillä lomake on näppärä ja yksinkertainen.

Miksi äänelläsi on väliä? Koska kuten listauksestakin näkee, Suomessa julkaistaan pelkästään yhden vuoden aikana hurja määrä spefinovelleja. Harva ehtii lukemaan niitä kaikkia ennen kuin ehdokasasettelu menee kiinni. Paljon loistavia novelleja voi jäädä ulkopuolelle vain siksi, ettei kukaan ole ehdottanut niitä.

Mitä useamman ääni näkyy ja kuuluu, sitä uskottavampi on parhaan spefinovellin Atorox.

Novelleja ehtii vielä lukeakin: Osuuskumman puolesta esimerkkinä tästä toimikoon viime kesän Ursula, joka on ilmaiseksi kaikkien saatavilla.

Savuhuntuja

Pieni pulahdus arkeen häämöttää edessä ennen kuin Archipelaconiin käy kirjailijan tie.

Juhannus oli maaginen. Vesikuurot eivät edes haitanneet, sillä jotenkin oli satamatta aina silloin, kun siihen oli tarve (kuten grillaamisen hetkenä tai juhannuskokon äärellä tai retkellä Pirunvuorelle). Tulipa juostua nakuna kaatosateessa ja tunnelmoitua lukemisen parissa vintillä!

Savusaunan tuoksu on yhä iholla ja hiuksissa, metsän samoin. Ei ole kauniimpaa valoa kuin keskikesän illan tyynellä järvellä. Käkeä en kuullut tällä kertaa, mutta uskollisen reittilentäjän, kurpan, pehmeä pörinä toi hymyn huulille. Ja korpit, iki-ihanat korpit.

Juhannusyöksi nousi sakea sumu, joka yhtyi kokkojen savuhuntuihin. Koko maailma muuttui maidonharmaaksi.

Kesäyön usva, oudon lämmin. (c) J.S. Meresmaa

Uutta luettavaa on muuten ilmestynyt: Osuuskumman ilmainen lukemistolehti Ursula paljastaa viehkeän sisältönsä keskikesän kunniaksi. Onpa siellä taas erään Sarantin tarinakin.

Sellainen viikonloppu

Ylitin itseni, mutta vielä se ei tunnu miltään.

Taoin viikonlopun aikana Kätkemän lopulta siihen kuntoon, että sen kehtaa lähettää kustantajalle -- ja itse asiassa lähetinkin jo. Olo on tyhjä, etäisen helpottunut ja pirun väsynyt. Eilen heräsin 6.30 kirjoittamaan, tänään sentään vasta kahdeksalta. Valmista tuli iltaseitsemältä. Nyt voi sen kässärin kanssa huokaista, siirtää Mifongit hetkeksi takaliedelle porisemaan ja ottaa huolehdinnan alaisuuteen etulieden räiskyväiset.

Yhden tulevan novellikokoelman toimittamista, oman novellin editointia, toisen novellin kirjoittamista ja jossain vaiheessa Kuninkaan tahtokin varmaan vaatii viimeiset silaukset. Mikäänhän ei ole valmis ennen kuin se on julkaistu (eikä kai aina silloinkaan, joskaan omalle kohdalleni en tätä toivo). Siinä tammikuu kuluukin.

Mifongin kätkemä on raakaversioltaan melko pullea: 95 000 sanaa ja rapiat. Kieltämättä sen tarinakin on aika suuri, ja hykertelen koko pienen mustan sydämeni kyllyydestä, miten hieno reissu edessä vielä siintääkään. Helpolla ei pääse kukaan, ei edes kirjailija.

Iloinen julkaisupäätöskin kolahti postilaatikkooni: ensi kesän Ursulassa nähdään näillä näkymin Elisabeth Sarantin uutta tuotantoa!

Sokerilla ja kanelilla kuorrutetun riisipuuron voimin syntyy
tämäkin eeppinen fantasiateos. (c) J.S. Meresmaa

Ursula K. Le Guinin päivä

Yksi maailman merkittävimmistä kirjailijoista täyttää tänään 85 vuotta. Kyseessä on tietenkin Ursula K. Le Guin, joka juuri pokasi yhdysvaltalaisen National Book Foundationin elämäntyöpalkinnon. Onnea siis moninkertaisesti!

Minulle Le Guin on hyvin tärkeä kirjailija: Maameren tarinat olivat lempikirjojani alakouluikäisenä ja voisinkin sanoa, että ne johdattivat minut fantasian ehtymättömille lähteille. Hänen kirjojensa lukeminen ei jäänyt toki vain lapsuuteen. Aikuisena minuun iski erityisesti Pimeälipas ja muita kertomuksia, joka on käännösvalikoima suomennoksia Le Guinin novellikokoelmasta Wind's Twelve Quarters (1975).

Le Guinia kiinnostavat muun muassa yksilö ja yhteisö, sukupuolen ilmenemismuoto, rotukysymykset sekä ihmisen ja ympäristön vuorovaikutus. Mielenkiintoinen artikkeli hänen ajatuksistaan sukupuolesta löytyy Brain Pickings -lehdestä.

(c) J.S. Meresmaa

Ursulalla on Suomessa kaima, Osuuskumma-kustannuksen julkaisema ilmainen romanttinen spefilehti. Koska Ursula K. Le Guin on monelle osuuskummajaiselle kirjailija, jonka vaikutusta omaan luku- ja kirjoitushistoriaan ei voi sivuuttaa, me teimme ePub-version ihka ensimmäisestä Ursula-lehdestämme, joka ilmestyi kesällä 2012. Olkaa hyvä, sen voi noutaa tästä linkistä!

Aivan uusi Ursula K. Le Guin -suomennoskin on ilmestynyt Vaskikirjoilta: Neljä anteeksiantoa. Se sisältää nimensä mukaisesti neljä tarinaa, jotka täydentävät suomennettujen hainilaiskirjojen sarjan.

***

Mitkä ovat sinun suosikkejasi Ursula K. Le Guinin tuotannosta?

Voi tätä hoppua, hoppua, hoppua

Kunpa voisin sanoa, että viikon blogihiljaisuus johtuu siitä, että olen nauttimassa Suomen suvesta jossain, missä ei ole nettiyhteyttä. Hah ja pah, töitä minä puurran. Päivätyössä on kiireisin aika nyt, esimerkiksi tänään tuli tehtyä yksitoistatuntinen päivä. Antologiaan tarjolla olevat novellit odottavat kommentointia, oma novelli lojuu keskeneräisenä ja kämppä näyttää siltä kuin siellä olisi päästetty vapaaksi kolme unettomuudesta kärsivää hilleriä.

Vaan eipä hätää! Juhannus lähestyy ja sitä myötä kolme vapaapäivää, jotka aion viettää nettiyhteydettömästi. Ja mielellään poissa kotoa, jotta siivoamispaine ei pääse kiusaamaan. Läppärin nappaan kuitenkin kainaloon, sillä ensi viikonlopun aikana on lähestulkoon ainoa hetki saada kirjoitettua jotain.

Lukemista olisi kuitenkin tarjolla innokkaimmille jo nyt, sillä tuorein numero romanttisesta lukemistolehdestä Ursulasta on julkaistu! Kyseessä on chick lit -numero ja sen pääsee lataamaan itselleen täältä. Muuan neiti Sarantikin on sinne kynäillyt...

***

Mifongin perintö on luettu Päiväunien salainen elämä -blogissa ja  The Late Night Book Clubissa (jälkimmäisessä yksityiskohtaista pohdintaa muun muassa juonikuvioista, joten spoilerivaara olemassa! Hauska myös huomata, että päähenkilöiden ikäero on nostettu esiin.)

Myös Mifongin ajasta on ilmestynyt blogiarvioita. Maija Kirjojen keskellä -blogista luki kirjan mökkitöiden lomassa. Morren maailmassa todettiin, että lukuja huomasi ahmivansa pikkutunneille asti. Kirsi Kirsin kirjanurkasta jäi kärsimättömänä odottamaan jatkoa.

Kyllä näiden varassa kelpaa ensi syksynä naputella neljättä! Mifongin mahti, sarjan kolmas osa, on parhaillaan kustannustoimittajalla luettavana. Sen kohtalo on vielä auki.

***

Suomen suurin fantasia- ja scifitapahtuma Finncon on aivan nurkan takana. Heinäkuun ensimmäisenä viikonloppuna Helsingin Kaapelitehtaalla pohditaan vastavoimia, jaetaan kirjallisuuspalkintoja, kuunnellaan kirjailijoita ja kirjoittamisaiheisia paneeleita, ostetaan, vaihdetaan ja myydään kirjoja, ihaillaan taidetta, tavataan vanhoja tuttuja ja tutustutaan uusiin. Esiintymiset-sivulta löytyy oma ohjelmani. Osuuskumman pöydän luota minut löytää muulloinkin. Tämä on minulle vuoden "The"-tapahtuma. Helsingin kirjamessut kalpenevat mennen tullen, sillä Finnconista puuttuu uuvuttava messumeininki eikä ohjelma keskity kirjaesittelyihin. Tapahtumaan on ilmainen sisäänpääsy. Suosittelen erityisesti spefin ystäville!

Nyt takaisin novellisorvin ääreen. Muuten ei tule loppua, loppua, loppua...

Koottuja

Muutamia arvioita on tupsahdellut töistäni, ja Kariston kevään katalogikin on ilmestynyt. Mifongin aika löytyy tiedoston sivulta 35 (joka on esitteen sivu 33).

Mifongin perintö on luettu Rouva Blanka ja Neiti Niilo -nimisessä blogissa.

Steampunk! -- Koneita ja korsetteja on arvioitu blogeissa Kaiken voi lukea, Kirjasfääri ja Kirsin kirjanurkka.

Ursulan novellit on arvioitu Normandiani-blogissa.

***

Mifongin mahdin, eli sarjan kolmannen osan, kirjoittamisen välissä olen hahmotellut ensi vuoden julkaisuja ja projekteja ja tajunnut, että olen niiden osalta oikeastaan täyteen buukattu! Tämä oli jokseenkin shokki (tai nykyään se kai pitäisi kirjoittaa sokki, niin että s-kirjaimen päällä on se väkänen, jota en näppäimistöstä löydä. Vierastan.). Toisaalta hirvittää, mutta toisaalta tuntuu mukavalta ajatella, että puuhaa riittää. Se tarkoittaa sitä, että valmistakin syntyy.

On ehkä hyvä havahtua myös siihen, että nyt pitää opetella sanomaan "ei", jotta stressi ei iske päälle. Ja pitää huoli siitä, että kovin moni deadline ei osu päällekkäin.

Seuraavaksi suunnitellaankin vuoden 2014 julkaisuja. Hurjaa!

Kuulumisia kirjoituslomalta

Arvaahan sen, miten käy kun pääsee kauan odotetulle lomalle: viheliäinen yskä iskee ja välilevy alkaa vihoitella venyttelyrupeaman jälkeen. Klassista. Lomassa on kuitenkin se hyvä puoli, että se antaa mahdollisuuden nukkua pitkiä yöunia ja keskittää voimat siihen, mikä on tärkeää.

Olenkin melko tyytyväinen ensimmäiseen viikkooni. Päivittäinen takkatulen sytyttäminen ja liekkien seuraaminen käyvät rituaalista, jolla siirtyä kirjoittamisen tilaan. Artikkeli, joka minulta tilattiin, on saanut hyväksynnän, ja yksi novelli tuli kirjoitettua kuntoon, jossa sen kehtasi lähettää tuomiolle. Eilisen ja tämän päivän olen alkanut ujuttautua mifonkien maailmaan ja tarinankertojan viiksiä (huom. sellaisia puuman viiksiä, ei mitään Movember-kasvatteja) kutkuttaa jo mukavasti, kun kolmannen osan, Mifongin mahdin, loppuunkirjoittaminen häämöttää.

Mifongin ajan traileritekstit tein, joten kirjatraileri sai ison sysäyksen eteenpäin.

Myös yksi uusi teksti on julkaistu: Ursulan talvinumero on ilmestynyt romanttisine tarinoineen. Käykää ihmeessä lukemassa!

Nyt menen hieman tuulettumaan sosiaalisesti, jotta mielikuvituskaverit eivät pääse vallan niskan päälle. Tulenkantajien kirjakaupalla on kirjablogistien ilta, jonne kaikki ovat tervetulleita!

Ajatuksia Finnconin aattona

Päivätyö on pitänyt minut hirmuisen kiireisenä ja tuntuu, ettei iltaisinkaan oikein osaa rauhoittua. Finnconia ajatellen tämä on siinä mielessä hyvä asia, etten ehdi jännittää esiintymisiä. Kääntöpuolena piilee vaara, että vedän viikonlopun samalla tahdilla ja sunnuntai-iltana virta loppuu kertalaakista. Yöunista en onneksi ole joutunut tinkimään...

Sanomattakin lienee siis selvää, etten ole viime aikoina kauheasti kirjoitellut. Yksi novellikertomus (en tiedä vielä kumpi se on) on kyllä työn alla ja loppusijoituspaikka (eli julkaisu) on varsin varmaa. Tämä on toinen kerta, kun kirjoitan "tilauksesta". On ollut hyvin mielenkiintoista ja opettavaa aloittaa kirjoitusprosessi sen pohjalta mitä etsitään sen sijaan, että saisi jumalaisen hienon idean, näyn tai oivalluksen ja lähtisi kirjoittamaan pelkästä luomisen autuudesta. Ajattelen tätä eräänlaisena ammattitaidon hiomisena: mielestäni kirjailijan pitäisi pystyä tuottamaan kelpoa tekstiä ja vähintään mukiinmenevän -- ellei hyvän -- tarinan ilman inspiraation odottelua tai sisäsyntyistä pakkoa. On varsin jännä tunne, kun jo kirjoittamisen alussa tietää, että tässä on onnistuttava. Useinhan novelleja ja kertomuksia kirjoittelee pöytälaatikkoon. Niistä voi sitten valikoida parhaimpia ja tarjota eteenpäin, mutta tällaisessa tapauksessa tilanne on erilainen: hyvää on synnyttävä. Haaste kiehtoo!

Ja siitä pääsen asiaan: seuraava julkaisuni on aivan oven takana! Romanttinen spefilehti Ursula, josta viime postauksessa mainitsinkin, sisältää myös allekirjoittaneen novellin -- sen ensimmäisen, joka on kirjoitettu suoraan julkaisuun. En ole kiireideni vuoksi ehtinyt tällä kovinkaan paljon hekumoida, mutta sen tiedän, että kansikuva on aivan upea, kuvitus on laadukasta ja mukana on useita nimekkäitä kirjoittajia! Viihteen ystävänä tuskin maltan odottaa.

Iloinen yllätys oli myös lukija-arvio Mifongin perinnöstä Booking it some more -blogissa. On aina hauska kuulla miten eri tavalla lukijat kokevat kirjan eri puolet. Erityisesti minua hauskuutti Booksyn kuvaus kirjan ensimmäisestä aloitusyrityksestä. En ollut tullut ajatelleeksikaan, että alun voisi kuvitella kirjaimelliseksi ja todenmukaiseksi maailmansynnyn kuvaukseksi. Uusia näkökulmia, uusia näkökulmia!

Marken maailma on myös lukenut ja arvioinut Mifongin perinnön. Hienoa!

Finncon 2012 lähestyy

Ensi viikonloppuna järjestetään Tampereen yliopistolla vuoden genretapahtuma: tieteis- ja fantasiakirjallisuuteen painottuva Finncon, joka kokoaa kirjailijat, lukijat, tutkijat ja muut aihepiiristä kiinnostuneet yhteen. Ohjelma on läkähdyttävän upea. Tuntikausia paneeleita, keskusteluita, luentoja, työpajoja -- kaikki tämä ihan ilmaiseksi!

Tarkempaa tietoa löytyy täältä.

Allekirjoittanut löytyy paikalta seuraavanlaisesti:

• Perjantaina olen juhlistamassa Suomen tieteis- ja fantasiakirjoittajien uunituoretta julkaisua Tiamatin värit Tampereen yliopistolla klo 16 ja myöhemmin iltatilaisuudessa Vihtorin kirjastolla hotelli Tammerissa. (Vapaa pääsy!)
• Lauantaina osallistun Fantasia Nyt -paneeliin Anneli Kannon ja Magdalena Hain kanssa. Kirjailija Anne Leinonen haastattelee meitä kotimaisen fantasian nykytilasta, romantiikasta ja naishahmoista klo 16-17.
• Sunnuntaina repäisen! Esiinnyn ensin Esikoiskirjailijapaneelissa klo 11-12 jännittävässä seurassa (Emmi Itäranta, Jenny Kangasvuo ja Jan Salminen, vetäjänä Saara Henriksson) ja heti sen perään (klo 12-13) vaihdan kielen enemmän tai vähemmän onnistuneesti englanniksi YA Revolution -paneelissa Tom Crosshillin, Johan Anglemarkin ja Taina Rainion seurassa. Ellen ole kivettynyt jännityksestä sitä ennen.

Muutoinkin palloilen tapahtumassa. Osuuskumma-kustannuksella on oma esittäytymishetkensä tapahtumassa sunnuntaina klo 14-15. Paikan päältä löytyy ohjelman lisäksi myyntipöytiä, kirpputori ja taidekuja.

Jos siis haluat tavata kirjailijoita, faneja, oppia lisää mielenkiintoisilla luennoilla, haistella tieteiskirjallisuuden tuulia tai tehdä löytöjä myyntipöydiltä, suosittelen ehdottomasti tulemaan paikalle! Ellei muuta, niin kannattaa ainakin käydä nappaamassa mukaansa Osuuskumman uusin julkaisu -- viihteellinen lukemistolehti Ursula -- joka sopii kesälomaan ja rentoutumiseen paremmin kuin piippu Sherlockin suupieleen.

Finnconissa tavataan!

Lopputalven lumipallo

Aina se yllättää, vaikka sitä osaa odottaa. Nimittäin kevätkiireet.

Toissapäivänä kuulin kustantamosta, että Mifongin perintö on pian menossa taittoon. Kansitekstit sain luettavaksi ja hyrisin tyytyväisyyttäni. Homma etenee. Hitaasti, mutta vääjäämättä, kuten on tapana sanoa.

Sain palautetta novellistani, joka on tulossa kesäksi julkaistavaan Ursula-lehteen, joten sen työstäminen jatkuu. Tiedossa on myös kuvitustöitä uusrahvaanomaisessa hengessä. Ja tahti kiristyy, sillä ensi kuussa alkaa päivätyö ja eräs matka lähestyy ja sitä ennen on saatava valmiiksi paljon, koska vapaa-aika vähenee räjähdysmäisesti.

Sitten ilmestyykin jo Mifongin perintö, on kirjamessut (jos sinne valitaan esiintyjäksi -- kustantamohan voi vain suositella ja messuorganisaatio päättää) ja julkistamistilaisuus, johon on paikkakin varattu ja kutsua luonnosteltu.

Eikä siinä sittenkään kaikki.

Aion nimittäin toteuttaa esikoisestani kirja-trailerin, koska ajatus kuulostaa niin hauskalta. Laadin jo kuvakäsikirjoituksen ja kirjoitin sen auki. Kuvamateriaalia puuttuu vielä, samoin lavastusesineistöä, jota täytyisi käydä metsästämässä kirpputoreilta. (Jos jollain on lainata punaista samettiviittaa ja keskiaikaishenkistä tikaria, laittakaa sähköpostia!) Trailerimusiikki sentään on jälkityöstöä vaille valmis.

Mutta ensin pitäisi selättää flunssa, joka tuli, näki ja voitti, ja aikoo ilmeisesti ottaa uusintakierroksen.