Blogistanian Finlandia ja Globalia 2016

Blogistanian Finlandia ja Globalia 2016 äänetyksiä on avattu  TÄÄLLÄ.

Jokken listat ovat:

Blogistanian Finlandia 2016

1. Juha Itkonen: Palatkaa perhoset   3 p

2. Peter Sandström: Laudatur 2 p

3. Niina Repo: Kompeksi 1 p.

Luin runsaat kymmenen kotimaista uutuuskirjaa, ja tämä on subjektiivinen järjestys.

Blogistanian Globalia 2016

1. Jan Guillou: Sininen tähti 3 p

2. Jonas Hassan Khemiri: Kaikki se, mitä en muista 2 p

3. W.G. Sebald: Merkintöjä Korsikasta  1 p.

Luin myös noin kymmenen käännettyä uutuuskirjaa, ja vuoden jälkeen järjestys tuntui tällaiselta

Paras ja muuten ainoa uutuussarjakuva oli Tenavien kokooma, oli hyvä kirja, ei ole kategoriaa tähän

1. Tenavat parhaat sarjat 1960 - 1969   3 p

Muutin logokuvaa, sillä en osallistu Tieto enkä lasten enkä nuorten sarjaan.

Reformi-klubi

Reformi-klubi eli englanniksi Reform Club on Phileas Foggin klubi Jules Vernen teoksessa Maailman ympäri 80 päivässä. Maailman ympäri matka alkaa ja päättyy sinne.

Klubi on oikeasti olemassa ja on perustettu vuonna 1836, lähde täällä. Klubi on Lontoossa Pall Mallin ja Carlton Gardensin kulmassa. Pall Mallilla on muitakin klubeja. Reformi-klubi avasi "naisille oven" vuonna 1981. Rakenmnus on minusta kolmikerroksinen.

Jatkossa kuvailen Reformi-klubia vuodelta 1872 Jules Vernen mukaan.

Jules Verne oli itse ranskalainen, mutta  kirjan päähenkilö Phileas Fogg oli englantilainen poikamies, jonka elämästä ei juuri kukaan tuntunut tietävän mitään. Fogg vietti aikaa kotonaan kymmenen tuntia, Kerholle hän lähti kello 11:30 ja vietti siellä aikaa iltaan saakka, muttei (vaikka olisi voinut) yöpynyt siellä.

Reformi-klubia kuvataan teoksen alussa, parkettilattiat ovat vahattuja, salin ympärillä on parveke, jonka päällä on sinilasinen kupu, jota kannattelee kaksikymmentä punaista joonialaista porfyyripilaria.

Kerhon jäsenet syövät Klubilla. Kerholla on siis keittiö ja erilaisia varastotiloja, esimerkiksi kalasumppuja ja huone maidoille. Jäät tehdään Amerikasta tuodusta vedestä. Tarjoilijat tai hovimestarit ovat miehiä, heillä on pitkät mustat hännystakit. Ateria tarjotaan posliiniastioissa, pöytäliinat ovat saksilaisia.

"Phileas Fogg astui suoraa päätä ruokasaliin. Sen yhdeksästä ikkunasta näki kauniiseen puutarhaan, jossa syksy oli jo puun lehdet pukenut kultaan. Hän istahti entiselle sijallensa, tutun pöydän ääreen, joka katettuna oli häntä odottamassa. Hänen ruokanaan oli voileipä, keitettyä kalaa mehuisan readingkastikkeen kanssa, verenpunaista paahtopaistia sienten kera, raparperi-karviaismarja vanukasta, chesterjuustoa ja kuulua Reformi-klubin omaa teetä."

En tiennyt, mitä Reading-kastike on, mutta se on kalan kanssa tarjottaua kastiketta. Kalakauppias James Cocks Readingista alkoi valmiustaa ja myydä kastiketta 1789. Ilmeisesti kastikkeen valmistus lopetettiin 1962. Juomat tuodaan lasikarahveissa. Juomista mainitaan sherry, portviini, ja kanelilla maustettua punaviiniä, eräässä käännöksessä puhutaan vaahtoviineistä

Klubiin pitää olla suosittelijoita, Phileas Foggilla on Baringsin pankkiiriveljekset. Foggista ei tiedetä juuri mitään, ja hän on naimaton, mutta on varoissaan, eikä siis tee työtä, kuten eivät muutkaan englantilaiset herrasmiehet tuolloin.

Miehet pelavat uunin tai takan edessä korttia vistiä (whist). Se on sangen helppo peli helpompi kuin bridge.

Klubiin on tilattu sanomalehdet. Siellä on myös kaksi kirjastoa, toinen kaunokirjallisuudelle ja toinen muille.

Mika Kivelä: Elukkavaunu

Mika Kivelä: Elukkavaunu, 2016 Kirjokansi, sivumäärä 170.

'Räkäkännirunoilija' Mika Kivelä on tunnettu roiseista, mutta inhimillisistä runoteoksistaan. Inhimillisistä, sikäli, että ihmisellä ei aina mene hyvin.

Inhimillistä toimintaa on myös Mika Kivelän Elukkavaunussa, joka on herran ensimmäinen romaani.

Elukkavaunun minäkertoja 35-vuotias krapulainen mies herää sidottuna sängyssään sateen ropinaan, ja Kwai-joen sillan teemaa kuuluu vihellettynä keittiöstä. Mies on kytketty käsiraudoin sänkyyn ... avain pitää "paskantaa ulos" ja pian ropisee muukin kuin peltikatto. Monesta kuulostaa kuvottavalta ja varmasti onkin, mutta kun takapuoli paukkuu sinappia seinään, niin tämä oli aika hauskasti todettu, ja tähän liittyy myöhemminkin koomisuutta, ja etovuutta, myös laatta lentää...

Kun rahaa ei ole, sitä tienataan varsin erikoisella tavalla....

Tässä kirjassa on kaikki tai joillekin ei mitään,tai vaikka molempia, minusta välillä oltiin aika kliseisiä, välillä leikkasi aika terävästi.

Turussa seikkaillaan tai paremminkin sekoillaan. Tarinaan kytkeytyvät Härkä Härkönen ja Näätä.

Kirjan päätepiste on sellainen, että tuskin tälle tulee jatkoa

Luin kirjan nopeasti, varasin sen kirjastosta,  teen tiettäväksi, että tämäkin on ulkona kaikkien tutustuttavana.

****
Mika Kivelä on turkulainen runoilija, jonka runoteoksista
Räkäkännirakkautta
Dumdum
Haudattu
olen blogannut

2/100 #satasuomalaista täällä.

F.E Sillanpää: Hiltu ja Ragnar

F.E Sillanpää: Hiltu ja Ragnar, 1923, teoksessa Hurskas kurjuus ja kansalaissodan kirjoitukset, Suuri suomalainen kirjakerho, 1988, kirjan kuvien oikeudet Ulla Rananen 1988. Kansi on kirjan, olen korvannut  Hurskas kurjuus ja kansalaissodankirjoitukset -tekstin Hiltu ja Ragnar -tekstillä. Pitkä novelli on sivuilla 309 -381.

F.E. Sillanpään Hiltu ja Ragnar liittyy hänen teokseensa Hurskas kurjuus, jossa Juha Toivolan vaimo Riina kuolee syöpään, ja vanhin tytär Hiltu lähetetään Pyynikille rehtorskan luo ja kuten Hurskaassa kurjuudessa ilmenee Hiltu hukuttautuu kesällä 1906 Pyhäjärveen.

Hiltu ja Ragnar on pitkä novelli tai pienoisromaani, ja sen alussa ilmenee Hiltun (tai Sillanpää käyttää termiä Hildun) palveluksen päättyneen "järven kuutamoisiin laineisiin".

Rehtorska eli rouva Palmerus on rikas leskirouva, joka suojelee 20-vuotiasta polyteekkari poikaansa Ragnaria.Äiti ja poika puhuvat ruotsia keskenään. Rehtorska on vaihtanut piikaa monesti. Kun Hiltu, epävarma juuri ripiltä päässyt pelokas tyttö, tulee palvelukseen, Ragnar, joka on suojeltu lapsi, iskee silmänsä Hiltuun. Ragnar onnistuu manipuloimaan äitinsä matkalle, ja hänellä on kolme kuutamoista yötä aikaa Hiltun kanssa. Ensimmäinen menee hapuillessa, molempien tunteet ailahtelevat. Hiltu pelkää Ragnaria, hän on tunnustanut rakastavansa Hiltua, jonka naiseus on puhkeamassa. Pelon lisäksi asia kiehtoo. Ragnar lähtee aamulla pois talosta ja tapaa opiskelukaverinsa Murtomäen, jonka kanssa siemailee punssia. Hän tulee kotiin syömään, mutta ei lähesty Hiltua, joka sitä kaipaa ja kammoksuu:
"Syötyään hän meni ulos päässään tuo ihmeellinen valkoinen tupsulakki, jota hän ei kotona koskaan käyttänyt". Lakki on Teekkarilakki, joka oli saanut nykyisen muotonsa ennen kirjan tapahtuma-aikaa eli vuotta 1906. Ragnar opiskeli Polyteknillisessä opistossa Helsingin Hietalahden vieressä. Hiltu värisee ajatuksissaan "Ragnarhan on minun kultani ja minä olen Ragnarin heila". Ragnar jatkaa opiskelutoveriensa kanssa viinin juontia. Toisena kuutamoyönä, kun vieraat ovat lähteneet, Ragnar on vietellyt värisevän Hiltun ennen lopullista päätepistettä, Murtomäen ikkunaan koputus estää nuorten aikeet. Ragnar päättää toimia kolmantena kuutamoyönä. Hiltussa on tapahtunut muutos, joka kummastuttaa Ragnaria. Myöhemmin Ragnar havaitsee Hiltun hukuttautuneen Pyhäjärveen.

Motiivi on nykymittapuun mukaan ehkä vähäinen, mutta Hiltu tuntee olevansa sairas ja saastainen. Hänellä on oireita ja luulee äitinsä taudin häneen tarttuneen.

F. E. Sillanpään Ragnar ja Hiltu on herkkä tarina, jossa tunnelma on kerrottu taiten. Hiltun ja Ragnarin motiivit tulevat hyvin ilmi. Lisäksi nykylukijalle ilmenee yhteiskunnan luokkajako ja ajankuva.


Kirjassa esiintyy myös Hiltun isoveli Kalle, joka lähti kotitorpastaan, vaurioitettuaan pikkuveljensä Villen selkärangan. Hän on vossikka, eli vuokra-ajuri eli kyyditsee rattailla (reellä?) ihmisiä. Hän radikalisoituu, mikä ilmenee Hurskaassa kurjuudessa.


Tästä on blogannut myös Paula, hän on tiivistänyt kirjan teeman ja tunnelman hyvin osuvasti täällä.
*****
Frans Emil Sillanpää (1888 - 1964) voitti Nobelin kirjallisuuden palkinnon vuonna 1939. SKS:n biografiakeskuksen webbisivujen mukaan "Sillanpää varmisti Siljan tarinalla asemansa eurooppalaisena kertojana, ja sen myötä hän myös ponnahti vuotuisten Nobel-veikkausten eturiviin". Eli tämän mukaan FES-taata olisi ollut tyrkyllä palkinnon saajaksi vuodesta 1933 saakka. Silja -hahmo on luullakseni teoksessa Nuorena nukkunut vuodelta 1931.

Sillanpää syntyi siis Hämeenkyrössä, kävi koulunsa Tampereella, opiskeli Helsingissä.

Hurskas kurjuus, joka ilmestyi vuonna 1919, oli Sillanpään kolmas romaani.

F.E. Sillanpään pääteoksina pidetään 1930-luvun alussa ilmestyneitä Nuorena nukkunut. (1931), Miehen tie (1932), ja Ihmiset suviyössä (1934), ne on minulta  lukematta, sen sijaan olen lukenut elämänkerrallisen teoksen Poika eli elämäänsä.

1/100 #satasuomalaista täällä.