Pilvien takana aurinko

Kesä on vierähtänyt melkein huomaamatta ohitse. Sadetta ja tuulta. Koleaa ilmaa. Muutama hassu hellemekkopäivä. Aivan omituinen kesä, vaikka onhan tätä vielä vähän jäljellä.

Pihan kaunis kukkaloisto alkaa olla jo ohitse. Liljat ja akileijat vielä jaksaa ilahduttaa värikkäillä kukillaan ja näkyipä etupihalla vielä muutamia nuppujakin. En vaan yhtään muista mitä kukkaa sieltä on tulossa :) .

Meidän kesään on mahtunut muutama pieni reissu. Alkukesästä käytiin Päntäneellä Lankatalo Tapion kaupassa lankaostoksilla, Ähtärin eläinpuistoonkin tehtiin ihana päiväreissu ja napattiin esikoisen ystäväkin mukaan. Yhtenä iltana ajeltiin pikkuteitä pitkin Pietarsaareen ja käytiin Fäbodassa meren rannalla. Oli niin kylmä ettei tarettu kuin pikkasen varpaita kastella, mutta kaunista oli katsella merelle juuri auringon laskiessa. Kotimatkalla napattiin hampurilaisateriat mukaan ja syötiin ne autossa. Viime kesänä tehtiin samanlainen reissu, joten eiköhän tästä tule jokakesäinen perinne.

Miehellä oli pieni lomanpätkä jo alkukesästä ja seuraava pätkä on odotettavissa elokuussa. Toivottavasti silloin alkaa jo kesä näyttää kesältä. Pidän lämpimästä kesästä, kunhan ei ole liian lämmin. Siksi harmittaa, kun luultavasti viimeinen vapaa kesäni on tälläinen epäkesä. Mutta minkäs sitä ihminen säälle mahtaa. Pitää tyytyä siihen, mitä saadaan. Se positiivinen puoli näissä viileissä ilmoissa on, että saapahan ainakin ihan hyvällä omallatunnolla neuloa uusia villasukkia ;) .