Lahjasukkia

Alkusyksystä kudoin pikkuiset töppöset äitiyslomalle jäävälle työkaverille. Ohje (Baby Uggs) ei ollut ihan kristallinkirkas, mutta sopivasti säveltämällä syntyi vallan somat tossut. Toivottavasti pienen peikkoprinsessan varpaat pysyvät lämpiminä!



Nämä sukat vaihtuivat lankavyyhtiin (terkkuja pohjoiseen!). Vaalea harmaa on jotain antiikkista äidin kätköistä löytynyttä sukkalankaa, tummanharmaa villatakista ylijäänyttä sportti-Väiskiä, mallina oma perussukkani. Kivat sukat, täytyy varmaan kutoa samanlaiset itsellenikin jossain välissä.



Nämä sukat käärin Sinterklaas-pakettiin. Lankoina ties mitä sukkalankapussin pohjalta löytynyttä, Regiaa, Väiskiä, Hopeasäiettä, Lanitiumia... Aika monta pikkuruista nöttöstä sain noihin uppoamaan.

Seuraavaksi aion kutoa sukkia omiin jalkoihini, useampi pari on tänä talvena tulossa tiensä päähän. Olettehan muuten huomanneet, että huomenna aukeaa Jämälankavillasukkajoulukalenterin ensimmäinen luukku?

Raikuliraitoja

Pätkis tarvitsi uudet villasukat. Poika valitsi sukkalankapussista mieleisensä värit, mallaili hetken, ja ilmoitti sitten suurella varmuudella missä järjestyksessä ja minkä levyisiä raitoja hänen sukkiinsa tulee.



Viikon verran suunnilleen näitä kudoin, iltaisin, ja arvaatte varmaan, että joka aamu kysyttiin joko sukat on valmiit äiti? joko teit kantapään? koska minä saan ne sukat äiti?



Aika kivat sukat tuli, ja käyttäjälleen kovin mieluisat. Vähän jo näkyy nyppyjä, kun ovat pari viikkoa olleet päivittäisessä käytössä.

Lahjontaa

En ole koskaan kovin innokkaasti kutonut joululahjoja (koska aikataulutetut neulomukset tuppaavat stressaamaan), mutta muutaman pehmeän paketin tein viime vuonna. Anopin Sinterklaas-pakettiin kudoin Camp Out Fingerless Mitts -kämmekkäät. Lankoina Sandnes Garnin alpakkaa ja jämälankapussista löytynyttä harmaata villaa (ehkä Karismaa? ei voi muistaa).



Ohje on kiva, ja väriyhdistelmä on mielestäni onnistunut. Anoppi tykkäsi (ja kissaakin kiinnosti).



Sisko sai uudet villasukat, malli on Ullasta löytyvä Petäjä, lanka Lanitiumin merino-kashmir-nylonia.



Petäjä-sukkien pintaneule on kivaa kudottavaa, ohjetta ei tarvitse seurata, mutta joka kerroksella tapahtuu jotain.



Olen kutonut kuudet Camp Out -kämmekkäät ja Petäjä-sukkiakin kaksi paria, kaikki lahjaksi. Pitäisiköhän vihdoin kutoa nuo itsellenkin?

Joulukalenterisukat!

Joulukalenterisukat valmistuivat sopivasti jo aattona ja joulupäivänä, mutta kumma juttu, blogi ei ole itsestään ymmärtänyt päivittää moista uutista. Tässä ne nyt ovat, ensin sinikärkiset raidalliset:



Näistä tuli saman tien uudet lempisukat!



Tarkempi kirjanpito raitojen sisällöstä unohtui, mutta näihin on kanavoitu mm. Herodeksen viittaa, Hyberkybermiestä, Abbey Roadia ja pioneita. Pari viimeistä raitaa jätin kutomatta, muuten varsista olisi tullut liian pitkät minun makuuni. Toisestakin parista tuli aika kiva (ovat muuten jalassa juuri nyt):



Kudoin kaikki sukat erilaisilla puikoilla (koko toki oli sama, 2,25 mm): Knitpron koivuisilla, Karbonzin hiilikuituisilla, Hiyahiyan ja Cloverin bambuisilla. Hämmentävää kyllä, tiheys ja neulejälki on kaikissa sukissa identtinen. Eniten tykkäsin Knitpron koivupuikoista (vaikka ne ovatkin rumimmat). Bambuiset olivat ihan kivat peruspuikot, hiilikuituisten kärjen ja puikon liitoskohta ei ollut niin sileä kuin toivoisin. Lankoja on laidasta laitaan, enimmäkseen kotimaisilta värjäreiltä, joukossa muutama tehtaassakin värjätty.



Lisää kalenterisukkia löytyy Missä neuloimme kerran -blogin kuvakimarasta. Kiitokset taas Neulistille ja Vyyhdille ihan parhaasta joulukalenterista!

Jämälankavillasukkajoulukalenteri on täällä taas!

Meillä on taas seurattu silmä kovana Missä neuloimme kerran -blogin mainiota joulukalenteria ja jännitetty värivihjeitä. Viimevuotiset sukat ovat niin kivat, että tänä vuonna päätin tehdä saman tien kahdet kalenterisukat. Toisissa on kärjissä palmikkopiposta yli jäänyttä sinistä alpakkasukkalankaa (tuleepa samalla testattua onko se lämpimämpää kuin tavallinen villa), toiseen pariin ostin kerän harmaata, ja teen sillä vielä yhden kerroksen raidan kalenteriraitojen väliin.



A-sukat hienosti B-sukkien vihjeen päällä (olisi ehkä kannattanut juoda toinenkin kuppi kahvia).



B-sukat A-sukkien vihjeellä. Sukkiin on jo tullut muutama raita lisää, mitäköhän huomenna on luvassa?

Tyyliniekka

Jos itselläni on jokseenkin tiukkoja mielipiteitä väreistä, niin eipä ole tuo omenakaan kovin kauas puusta pudonnut. Pienoismalli tilasi itselleen pipon, jossa piti olla sinistä ja valkoista sekä keltainen tupsu. Yhdessä sitten valittiin langat, ja tupsulangat saatiin avuliaalta ravelrytoverilta (kiitos, M!). Tuli kyllä aika kiva pipo!



Seuraavaksi poika toivoi samanlaisia kämmekkäitä kuin isillä. No, samaa lankaa ei enää ollut, mutta Frog treen alpakkaa löytyi passeli jämäkerä. Malli mukailee Camp Out mittsejä.



Sukkia poika toivoi juuri tästä langasta (Mind the gap, täältä sitä saa) jo viime talvena, mutta joutui odottamaan syksyyn (koska tuo lapsi kasvaa ihan silmissä, myös maata pitkin). Vähän jouduin jatkamaan muinaisella Opalilla, mutta kivat sukat noista tuli.



Äitinsä poika.

Hunajatassut

Kun keskeneräinen villatakki oli jumissa kissamummelin päiväunien lämmittäjänä, aloitin välipalaksi sukat. Näistä tuli aika kivat!

Malli on oma varpaista aloitettava perussukkani, langat Yarngrimoirea ja Regiaa sport-vahvuisina. Täytyy sanoa, että näitä sukkia kutoessani uskoni saksalaiseen sukkalankateollisuuteen järkkyi. Regia on kokemukseni mukaan ollut kelpo peruslanka, joka kestää, kestää ja kestää, mutta nyt en ole enää niin varma. Langassa oli siellä täällä omituisia kuitutauhkoja, ja paikoin kummallisen paksuja kohtia ja jopa pari solmuakin. Eikö saksalaisiin sukkalankainsinööreihin voi enää luottaa?



Aaltokuvio sekä keltaisen ja harmaan yhdistelmä jäi pahemman kerran vaivaamaan mieltä. Jos vaikka vielä yhdet sukat?

Palmikkopolvisukat

Sain toisenkin haasteneuleen valmiiksi! Malli on Little Cable Knee Highs, mutta pakko tunnustaa, laiskana en edes avannut ohjetta vaan kudoin suoraan kuvasta. Tein omat varpaista aloitettavat perussukkani, ja lisäsin takasauman kohdalle pienen palmikon. Hyvin onnistui näinkin!



Harvoin olen tuntenut itseni yhtä pitkäsääriseksi kuin näitä sukkia kutoessani, tuntui että varsi ei valmistu ikinä.



Lanka on Lanitium ex machinan perussukkalankaa värissä Sterling, puikot 2,25 mm.

London calling

Sukkien suhteen värimakuni on yllättävän liberaali. Vai mitä sanotte näistä?



Langan nimi on Mind the Gap, ja raitojen värit ovat peräisin Lontoon metrokartasta. Mikään noista väreistä ei mielestäni yksinään ole nätti, mutta kokonaisuus toimii. Aika hauskat sukat!



Joku täydellisyyteen tähtäävä olisi ehkä kutonut symmetriset sukat, mutta minusta nuo epätahtiin asettuvat raidat ovat kivemmat.

Jämälankavillasukkajoulukalenterisukat!

Ne ovat valmiit! Niistä tuli kivat! Kiitos Neulisti ja Vyyhti! En muista milloin viimeksi olisin ollut näin innoissani joulukalenterista (veikkaan, että 70-luvulla), ja viimeisen raidan jälkeen olikin hiukan orpo olo, kun ei aamulla tarvinnutkaan ensimmäiseksi tarkistaa päivän raidan väriä.



Kantapään kudoin oman reseptini mukaan, ja raitojakin vähän eri tavalla kuin ohjeet neuvoivat. Tekisi mieli aloittaa uusi raitasukkapari samantien!

Pehmeitä paketteja

Tänä vuonna innostuin kutomaan tavallista enemmän lahjaksi. Joulukuun alussa valmistui Sinterklaas-pakettiin pari lapasia miehen enolle. Lanka on taannoin villatakista yli jäänyttä jesaria, malli peruslapanen omasta päästä höystettynä tuommoisella vohvelimaisella pintaneuleella. Ihan kivat tuli, ja sopivan kokoisetkin:



Isälleni kudoin sukat Regian angorasekoitelangasta, toivon mukaan lämmittävät palelevia varpaita. Malli on mainio Petäjä – hieno yhdistelmä helppoa, mutta sopivasti hereillä pitävää pintaneuletta ja kaunista neulepintaa. Silmukoita loin 72 ohjeen 66:n sijaan, muuten taisin seurata ohjetta. Näistä tuli kivat, taidanpa jonain päivänä kutoa nuo sukat itsellenikin.



Sisko toivoi Ysolda Teaguen Rose red -myssyä, ja valitsi varastostani langaksi Wollmeisea värissä Sabrina. Hiukkasen oli mutkia matkassa tämän neuleen kanssa, neuletiheys ja kokoasiat tekivät kiusaa, ja käytännössä kudoin myssyn kahteen kertaan. Onneksi malli on helppo ja nopea kutoa, niin eivät hermot menneet ihan riekaleiksi.



Vanhempani saivat lahjaksi vuosia (Seitsemän? Kahdeksan? Ei voi muistaa.) sitten aloittamani tilkkupeiton. Paloja tuli kudottua yksi silloin ja toinen tällöin, joten ne kaikki olivat hiukan eri kokoisia. Virkkasin valmiit palaset tyynesti yhteen, heitin peiton muutamaksi minuutiksi kuivaajaan ja hops, kummasti tasoittuivat kokoerot. Lanka on Létt-Lopia, värejä taitaa olla kymmenkunta. Olen kauhean tyytyväinen kun sain tuon vihdoin viimein pois nurkista pyörimästä.



Päätin aikoinaan, etten aloita uutta peittoa ennenkuin tuo ikuisuusprojekti on valmis. Tässähän voisi pikku hiljaa alkaa pohtia mistä langasta sitä seuraavan peiton kutoisi!

Jämälankavillasukkajoulukalenterisukat loppusuoralla

Sukat edistyvät samaa tahtia kasvavan joulutohinan kanssa, eihän näistä puutu enää kuin muutama hassu kerros!



Näistä löytyy silmien, kotitalon, lakanoitten, pipon, astiaston ja keittiön maton värit, samoin haaveiden matkakohde.



Vähän olen säveltänyt omiani, yhden leveän raidan sijasta olenkin kutonut monta kapeampaa. Kohdassa, jossa piti valita lempikasvis, en osannut päättää, joten kudoin peräkkäin fenkolia, parsakaalia, punajuurta ja naurista. Epäilin saavani satikutia moisesta kurittomuudesta, mutta voin kuulemma sovittaa tekoseni kutomalla lisää raitasukkia. Aika vähällä pääsin:)

Sukkia, joulukalenterilla ja ilman

Joulukalenterisukat edistyvät! B-sukissa on aamupalan värinen raita, mutta koska jemmoistani ei löytynyt kahvin eikä ruisleivän väristä lankaa, kudoin harmaata. Seuraavaksi piti valita kulkuneuvon väri, joten valitsin vihreää polkupyöräni ja ratikan mukaan, pari kerrosta symboloi bussia. Silmäni kaipaa tuonne väliin kapeita raitoja rytmittämään sukkia, joten otin hiukan taiteellisia vapauksia.



A-sukissa on työtuolin ja sohvan väriset raidat, sinistä ja harmaata - harmaata on enemmän, koska sohva on isompi. Tämän päivän väriksi piti valita pipon väri, joten kudoin kahta eri sinistä, kahden sinisen pipon mukaan, joita olen viime päivinä eniten käyttänyt.



Muutama sukkapari on valmistunut jo aiemmin syksyllä, vadelmaiset raitasukat Markkalangasta, ja toiset pöllölapasista ylijääneestä Vedosta. Mallin olen nähnyt joskus jossain neulekirjassa, mutta en millään muista missä. Voi olla että kyseinen malli näyttää oikeasti ihan joltain muulta, hatarien muistikuvien varassa kun mentiin. Mutta kivat sukat tuli molemmista!



Tiedän, kummassakaan parissa ei ole yhtään sinistä eikä harmaata. Sukkien värien suhteen olen suorastaan hämmentävän avarakatseinen! Odottakaapa vain seuraavaksi valmistuvaa paria:)

Jämälankavillasukkajoulukalenteri jatkuu

Koukuttavat joulukalenterisukat edistyvät! A-sukan raidoiksi piti valita ensin laukun ja sitten pyyhkeeen väri, eli minun tapauksessani Väiskiä, turkoosihkoa laguunia ja valkoista.



B-sukan raidoissa piti valita ensin etunimen kirjaimella alkava väri, mutta en halunnut kahta samankeltaista raitaa peräkkäin, nappasin toisen etunimen alkukirjaimen, ja tikuttelin kuusi kerrosta sinistä. Seuraava raita piti valita sen mukaan, mitä jäätelöä teki mieli, ja langaksi valikoitui vadelmasorbetinpinkki Markkalanka.

On kyllä hauska seurata miten erilaisia sukkia ihmiset kutovat, vaikka kaikilla on periaatteessa sama ohje.

Jämälankavillasukkakalenteri, toinen ja kolmas luukku

Kalenterisukat edistyyvät! Toisen päivän väri olisi ollut lompakon väri, mutta eihän mulla ruskeaakaan lankaa ole. Korvasin sen Ritviksen lahjoittamalla (kiitos muru!) nätillä Lanitium ex machinan harmaalla sukkalangalla - kuinkahan monta "laitoin harmaata kun ei ollut oikeaa väriä" -raitaa sukkiini mahtaa tulla? Kolmannen päivän vihje oli satunnainen väri, ja jämälankapussista ensimmäisenä käteen osui Väiskiä sävyssä antiikki.

On tämä kyllä lystiä! En millään malttaisi odottaa kokonaista päivää seuraavaa vihjettä!

Jämälankavillasukkajoulukalenteri*

...löytyy Missä neuloimme kerran -blogista. Kyllähän tämmöiseen joulunodotukseen täytyy lähteä mukaan!



Tämmöinen kasa sukkalankaa, enemmän tai vähemmän jämiä, löytyi lankalaatikoista. Väinämöistä, Lanitium ex machinaa, Mokkasukkaa, Markkalankaa, Opalia ja Wollmeisea. Jännä nähdä millaiset sukat näistä syntyy kalenterin ohjeilla.



Ensimmäisen luukku on avattu! Olisi pitänyt olla mustaa, koska puhelimen kuoret ovat sen väriset, mutta eihän mun varastoistani nyt mustaa löydy. Kärjessä on muinaista Opalia, ja ensimmäinen raita on harmaata Mokkasukkaa. Loin alkuun vähän enemmän silmukoita kuin ohjeessa, koska jalkani on pari numeroa mallisukkaa isompi.


*Kyllä suomen kielen yhdyssanat ovat sitten hienoja:)

Kuitupitoiset kokoontumisajot

Viime viikonlopun vietin Päivölässä Kuitupitoisissa, hyvässä seurassa. On aina syytä tyytyväisyyteen, kun saa nauraa niin, että ripsivärit ovat pitkin poskia.
Näissä tapaamisissa on perinteisesti ollut tarjolla ihkulankaa, niin nytkin:



Mopo ei päässyt kovin pahasti karkaamaan, ja ostin vain yhden vyyhdin lapaslankaa kirppispöydästä, ja sukkalangat, jotka pääsivät puikoille saman tien, mutta oijoi, katsokaa mitä ihana ystävä antoi syntymäpäivälahjaksi:



Viisi vyyhtiä Väiskiä nimikkovärissäni - näistä tulee lähitulevaisuudessa Still light. Kiitos T!

Ja ne ostamani sukkalangat... en tiedä mitä ajattelin värejä valitessani - syytän skumppahuuruja ja riehakasta tunnelmaa. Sukat käyttäytyivät huonosti alusta alkaen, raidat eivät olleet kivoja, meinasi tulla liian isot, solmujakin oli. No, ehkäpä Joulupukki keksinee näille sopivan loppusijoituspaikan.



Tämän syksyn tapaamisen ehdoton ykkösasuste oli tiara. Kaikkia kruunuja en valitettavasti saanut kuvattua, mutta tässä pieni otos tarjonnasta. Salillinen tiarapäisiä naisia oli kyllä varsin hilpeä näky!



Ja tässä bloggaaja pohdiskelee kämppistensä kanssa Väiskin uuden värikartan kirjoneulemahdollisuuksista (ne todettiin runsaiksi). Kuvasta kiitos Eevalle!


Ja lopuksi vielä jotain valmistakin, myssy itsekehrätystä Corgi Hill Farmin polwarthista. Malli on omaan päähän sopivaksi muokattu Naked Star hat. Kuvan otti Tuulia, kiitos!


Hauskaa oli, mutta jösses että ottaa koville toipua näistä vähäunisista viikonlopuista - mutta toisaalta, näillä nauruilla nostettiin taas elinikäennustetta usealla vuodella:)