Pehmeää ja pääosin yksiväristä

Ouh, minä olen vähän nyrjähtänyt. Tai ehkä aika paljonkin. Tai en minä, vaan periaatteeni pitäytyä peruspuuvilloissa. Minulla on metritolkulla veloureja. Kas, tällaisia:

 OR25 Finnwearin paita, koko M, joten tästä ei kovin isoa ompelusta saa, mutta sitäkin upeamman kyllä.

 RU30 Tämän pitäisi olla sellaista perusruskeaa. Pitkä hihaton aikuisten mekko, joten riittää vähän isompaankin ompelukseen.

 PU55 Joulunpunaista velouria yhden aikuisten pitkähihaisen verran. MYYTYTästä tuli Sergein jumppapuku.

 PU56 Aavistuksen verran edellistä punaista tummempaa raitavelouria. 

PU57 Viininpunaista velouria. Tämä on ihan Marimekon tuotantoa. En tiennyt, että MM:kin tuottaa tällaisia. Iiiiisokokoinen naisten mekko/ tunika, jonka purin osiin, koska olin jo tekemässä tästä mekkoa, mutta enpä sitten tehnytkään. Väri on todellisuudessa tasainen, ei mikään loimusametti. Nämä ovat vain äärimmäisen vaikeita kuvattavia. (Sama koskee myös seuraavaa kuvaa.)

 SI41 Kirpparin ilmaisrekissä oli valtaisan kokoinen aamutakki. Ahneuksissani otin sen. "On niin paljon hyvää materiaalia." (Ihan tosi hyvä perustelu. Aivan kuin minulla ei olisi näitä hyviä materiaaleja jo ihan kylliksi!)

Armahtakaa minut ja tilatkaa näistä jotain, niin pääsen itsesyytöksistä. 

Ps. Näiden kuvaamisen jälkeen vain vahvistui päätös siitä, että ensi kuussa en osta ensimmäistäkään kangasta.

Kukkia Algernonille

Villiinnyin pari päivää sitten ja ostin elämäni ensimmäiset leikkokukat. Nyt ompelupöydän kulmaa koristaa vaaleanpunaiset tulppaanit.

Valitsin pakastimen päältä kameran linssin eteen kukkakankaita. Kun olin saanut kaikki kuvattua, huomasin, että yksi kangas ainakin nököttää vielä pinossa, mutta se saa luvan ryhmäytyä muiden kankaiden kanssa. Vaikkapa kaksiväristen.

 OR24 Yksipuoleinen frotee. Tästä voisi hyvällä suunnittelulla saada alle metriselle ihmislapselle saunatakin.

 RU29 Pieni pala paksuhkoa puuvillaa, joka riittää lähinnä somisteeksi. Tai voisi tästä minimaalisen mekon tai vähän isomman hameen onnistua tekemään. Tälle kuosille on nimikin, mutta enpä saa sitä nyt päähäni.

 VI42 Puuvillainen puoliessu. Tämäkään ei isoon ompelukseen riitä, mutta ei näin koriaa kangasta paljon tarvitakaan antamaan makian säväyksen.

 KE32 Oijoi, tässä saisi kyllä olla vähän syvemmät sävyt. Lakanan vahvuista tiivistä puuvillaa reilu metri. Kukkia on rinnakkain kaksi ja kuvan oikeassa reunassa näkyvän soiron verran päälle. Päällekkäin kukkia on puolitoista. Muuten aivan loistava pala, mutta tässä on tahroja siellä ja täällä ja vähän tuollakin. Hulpiossa lukee "Viola Fin-Helen Printed by E. Helenius Oy".

 SI39 Ohkaista puuvillasatiinia yhden 34-kokoisen hihattoman mekon verran. Mitenkähän minä kuvittelin, että tämä voisi mahtua minun päälle? Mekossa on pystysaumoja keskimäärin 15 sentin välein, joten tästä pitäisi tehdä jotain sellaista, jossa eivät saumat haittaa, vaan ovat ennemminkin edukseen. Kuten vaikkapa pikkutytön liivimekossa tai hameessa.

 KE33 Harvahkoa puuvillaa. Kukkavanoja on kolme rinnakkain. Kangas, jolle en oikein keksi käyttötarkoitusta. Ehkä tästä voisi tehdä lierihattuja.

 MU16 Verho, joka ei sovi oikein kukkakategoriaan. Mutta on tässä noita kasveja kuitenkin, joten sen huimin saa olla tässä. Verho on leveydeltään 115 cm, josta voisi päätellä, että tämä on vanhaa kangasta. Kuvassa näkyy lähes koko kuvio leveyssuunnassa - kurkun pää ja porkkanan varret ulottuvat aivan kankaan reunaan. Verho on 150 cm korkea ja siihen on liitetty yläreunaan vielä 14 cm:n jatkopala (eli kokonaispituus on siis 164 cm).

Arvatkaapa miksi tämä ei päätynyt minun keittiön ikkunaan tai pöytäliinaksi? MYYTY

Ps. Kukkia Algernonille on scifiromaani, joka kertoo kehitysvammaisesta nuoresta miehestä. Mies työskentelee muistaakseni leipomossa ja pitää työstään. Hänet otetaan koekaniiniksi tutkimukseen, jossa pyritään lisäämään älykkyyttä. Mainio teos, jos haluaa pohtia, mitä älykkyys oikeastaan on. 

Kerralla koko satsi

 Kankaita on kertynyt. Kuvaaminen ei ole helpottnut yhtään, vaikka kurssi on käytynä. Aina on yhtä vaikeaa saada oikeat värit näkyviin. Voitte arvata, että blogin pitäminen ei ole aina hauskaa, kun kuvaamiseen menee tuhottomasti aikaa eikä onnistu ajanhaaskauksesta huolimatta ja sitten pitää vielä kirjoittaa kankaista jotain. On hetkiä, jolloin ajattelen, että myyn kaikki kankaat pois ja lopetan koko homman. Nyt on sellainen hetki.

Tässä kuvattuna koko roska. Kirjoitan, kunhan huvitus palaa. Nyt on palanut vain käämit.

Edit 25.4.14:  Sulakkeet on vaihdettu ja käämien käry haihtunut, mutta olen ollut kiireisenä. Viikonloppuna sain monta uutta kangasta, niistä kuvia joskus.

SI35 Yksinäinen verho vahvaa puuvillaa, tahroilla ja painovirheillä höystettynä. (Jälkimmäiset ovat langanvahvuisia valkoisia kiemuroita turkoosilla pohjalla.) Tämä on aivan oivallista takkikangasta. Melkein uskallan luvata tästä aikuisten takin (ilman huppua) s-koossa.

RU26 Mikä tämän liinan pohjaväri mielestäsi on? Oranssi? Ruskea? Terrakotta? No, minulla ei ole terrakotalle omaa tunnustaan, niin saa mennä nyt ruskeana. Vahvaa puuvillaa. Kangas on suorastaan uutuudenjäykkää, mistä voi päätellä, että liina ei ole päässyt vuosikymmeniin pöytää koristamaan. Tiedän, että samanlaisesta ja -kokoisesta (, mutta eri värisestä) pöytäliinasta on tehty hihaton mekko s-kokoiselle naiselle. Siihen tämä ainakin riittää, ja moneen muuhun pienempään ompelukseen.

SI36 Vohvelikangas! Tämä ei ole vohvelikangasta, mutta pinta on samaan tapaan eläväinen kuin vohvelikankaassa. Jos joku tietää yleisnimen tällaisille kankaille, saa sanoa. Minä mielelläni käyttäisin oikeita termejä kankaita kuvaillessani. 

Niin, puuvillaa kai tämäkin on. Näitä on kaksi kapeaa ja lyhyttä verhoa.

PU44 Aikuisten puuvillainen essu. Koottu useasta suikaleesta. MYYTY

MU15 Pepitaruutuista ohutta puuvillaa. Kesämekkoainesta, sanon mä. Lapselle. Mekon helmaan (tai alushameen helmaan) pitsiä tai brodyyriä. Ois sellaista maalaisromanttista. MYYTY

RU27 Tyynynpäällinen sekoitekangasta. Vahvaa, mutta taipuvaista. Pitäiskö tästä tehdä kassi? MYYTY

SI37 PPP = Pyöreä puuvillasatiininen pöytäliina. Värit todellisuudessa upeammat kuin kuvassa. Mittailin tästä jo itselleni mekkoa, mutta se jäi pelkän mittailun asteelle.

VI37 Verhopari, joiden vuoksi sain melkoisia sydämentykytyksiä. Olin etsimässä kirpparilta aivan muuta ja sitten nämä osuivat silmiini. Verhot oli teipattu maalarinteipillä pieneksi paketiksi ja teippiin oli vapisevalla käsialalla kirjoitettu verhojen koko ja hinta - naurettavan pieni hinta. Minun käteni vapisivat, kun avasin paketin. Pelkäsin, että kääröstä paljastuisi sutta ja sekundaa. Mutta ei. Kaksi aivan priimaa puuvillaista verhoa, joiden värimaalilma on kuin minulle tehty. Kuvassa on vain haalea aavistus todellisuudesta. (Te saatte katsella huonoa kuvaa, jotta kukaan teistä ei innostuisi varaamaan kangasta. Minä nimittäin haluaisin tästä itselleni takkimekon. ) MYYTY

RU28 Purettu tyynynpäällinen eli siis kaksi tyynynpäällisen kokoista palaa vahvaa puuvillaa. Tästäkin mallailin mekkoa lapselle. Minun pitäisi varmaan perustaa mekkotehdas (, mutta jollain toisella nimellä, koska Mekkotehdas-kirja on jo olemassa). Tekisin muutaman päivän liukuhihnalla vain ja ainoastaan lapsille mekkoja. Mekkokankaita kun on vaikka kuinka. MYYTY

SI38 Puuvillasatiiniset housut, joita kokeilin jo itselleni, mutta joihin olisi pitänyt lisätä vyötärölle mittaa, jotta olisi saanut napin kiinni. Joutavat siis muuntua vaikka takiksi lapselle. Tässäkin kuvassa värit ovat hieman vinksallaan. Sinapinkeltaisen kuuluisi olla himmeämpi ja turkoosin hieman railakkaampi.

Essu-paita-tunika-liivi-mikä-lie sai jo uuden kodin. MYYTY

Eemeliiiiii!

 Minulla on maailman huonoin nimimuisti. Piti googlettaa, kuka on se ihanaääninen nainen, joka lukee Eemeliä. Inkeri Walleniushan hän on. Wallenius on lukenut myös Peppi Pitkätossun seikkailuja. Oi, jos minulla olisi samanlainen ääni!

Noh, ei ole minulle Inkerin ääntä annettu, mutta sain sen sijaan Eemeli-verhon. Ei, en ilmaiseksi saanut, vaan kirpparilla sopurahaan ostin. Ja on tämä ihana. Oi, että se on ihana!

 Tiedän, että Eemeli-kangasta on myös vihreäpohjaisena. Vihreä olisi tietenkin ollut vielä enemmän minun makuuni, mutta en minä tätäkään väheksy. Toistaiseksi en raski luopua tästä, joten voitte pyyhkiä suupielet siellä ruudun toisella puolen. (Korostan sanaa toistaiseksi, koska posti toi muhkean laskun, joten voi olla, että isoa rahaa vastaan muutan mieleni. Saa yrittää ostella.) MYYTY

KE26 Aivan herkullinen mekko, joka ei mahtunut minun päälle. Hieman muokattuna tästä saisi mekon 150-senttiselle tai pienemmälle. Huomaa, että helma on tehty vinoon langansuuntaan.
Tämä kuosi on kuin suunniteltu pääsiäisjuhliin ja kevät-/ kesärientoihin.
MYYTY

 OR20 Tunika, jonka olen tuonut Wienistä ja jonka alkuperämaata en tiedä. Wienin reunamilla oli putiikki, jossa myytiin vanhoja vaatteita, joita kauppias hankki ympäri maailman. Materiaali on paksuhkoa joustofroteeta. Siksipä suosittelenkin tätä housuihin tai shortseihin. Tunikan etuosa on ommeltu kolmesta kappaleesta, joten parhaiten tämä taipuu lasten vaatteeksi.

PU43 Aivan huikea villakangasklassikko. Materiaali on aika ohkaista, joten ohuella vuorilla höystettynä tästä tulisi tyylikkäitä hameita tai mekkoja. Jos taas vuoriksi ja tueksi laittaisi vaikka (villa)vatiinia, kankaasta saisi takin. Muistatteko kaavat, joista kirjoitin muutama postaus aiemmin? Näen tämän kankaan jo silmissäni tuollaisena 130-senttisen puolipitkänä takkina. MYYTY

Ruskan värit

Minä elättelen toivoa, että syksy ei ole vielä alkanut, vaan kesä jatkuu. Viime yönä ja tänään on ollut kyllä syksyistä kirpeyttä ilmassa, mutta en ole huomaavinani niitä. 

Parasta syksyssä on hehkuvat värit. Vaikkapa tällaiset:

 KE23 Tyynyliina, jonka kukkarykelmistä ajattelin ommella isompia pussukoita. Riittäisi tämä kyllä pikkutytön mekkoonkin.
Edit:  Tyynyliina muuntui aikuisten topiksi.

 VI29 Tampellan Riitettä kolme lyhyttä verhoa. Haalistumaa on enemmän ja vähemmän. Tästä olen suunnitellut jo yhden lapsen tikatun takin tekeväni, mutta se on vielä suunnitteluasteella. Riite olisi upea myös vaikka vauvan makuupussin päällisenä. Ja kaikenlaisena vaatteena. MYYTY

 VI30 Lähitorilla oli kirppari tässä taannoin. Kiertelin ja kaartelin ja olin jo lähdössä tyhjin käsin pois, kun ajattelin vielä käväistä katsomassa yhtä nurkkaa uudemman kerran. Ja aijai! Nuorella naisella oli myynnissä puhvihihainen 60-lukua henkivä mekko. Ostin sen ilolla. Kotona vasta sovitin ja totesin, että melkeinhän tämä päälle sopii. Mekkoon pitäisi tehdä aivan liikaa muutoksia, jotta voisin pitää sitä, joten se joutaa nyt jollekin toiselle johonkin toiseen tarkoitukseen. Kangas on upea ja siinä on kiva pinta.
MYYTY

 VI31 Tämä ihanuus löytyi nettikirpparilta. Valitettavasti kuva on huono ja kangasta vain aikuisen liivipaidan (Onko tuo edes mikään oikea sana?) verran. Keltainen pitäisi olla lähinnä auringon värinen. Niin, ja tämä on rakastamaani puuvillasatiinia.
Edit: Tästä tuli pieni mekko, joka on myynnissä Puodin puolella. Mekko MYYTY.

 RU24 Finlaysonin vinoraitaa yhden pitkähkön verhon verran. Ei kaivanne enempää esittelyä. Minulla on tätä vielä hieman vihreänäkin. MYYTY

Tässä takki Finlaysonin vihreäraidallisesta. Mitenkähän en ole tätä takkia laittanut blogiini? No, mutta tätä kangasta on siis vielä yhden noin 80-senttisen takin verran.

 KE24 Aijai! Aivan tulee nostalginen olo tätä katsoessa. Tämä on Marimekon Villikaali-kuosi vuodelta 1967. Löysin tästä kankaasta tehdyn kotitakin muutamia vuosia sitten - silloin, kun aloittelin ompeluharrastusta. Takissa oli paljon tahroja ja sain oiken tarkan suunnittelun jälkeen tehtyä siitä pari lasten mekkoa sekä Armin (= iso pehmopapukaija). Tätä on vauvan pussilakanan toisen puolen verran. 

 KE25 Tyynyliina, jonka hulpiossa lukee Florence. Olisin ottanut tämän muuten käyttöön, mutta tämä on niin onnettoman kapea, että tyynystä tulisi yksi valtaisa makkara, jos sen tunkisi tämän sisään. Mihin muuhun tätä voisi käyttää? No, vaikka niiksi pussukoiksi tai tulisi tästä pienelle neidille mekkokin - ehkä. MYYTY

RU25 Tämä on se kangas, joka pelastettiin äidin leikkelyksistä. Huh! Nimeltään kangas on Piparkukka ja muodoltaan niin kummallinen, että en edes yritä kuvailla sitä. Vahvaa puuvillaa, joten soveltuu vaikka takiksi. Aikuisten takkiin tämä ei tosin riitä. MYYTY

Ps. Puolet näistä kankaista on siskojen tekemiä löytöjä, joten iso kiitos heille!

Katsokaa sirkuskulkuetta!

 ... saapuvaa, kummaa saattuetta!, sanotaan jossain laulussa. Minä löysin palan kummaa saattuetta kirpparilta.

SI32 Paksua, jämäkkää puuvillaa 77x120-kokoinen pala. Ilmapallot ovat suurinpiirtein tulitikkuaskin kokoisia. Kankaan reunsaa lukee Protected by Triple Shield "Copr". Kun tekstin googlettaa, löytyy muutamia nettiputiikkeja, joissa myydään saman firman kankaita vintagena. Minulle on edelleen epäselvää, mistä vintageraja alkaa, mutta noissa kaupoissa 80-luvun tuotteetkin oli vintagea. Ehkä tämäkin on sitä. Ei sen väliä, mutta kangas oli kivan värikäs. Ja jotenkin sirkusmeininki sopii kevääseen. MYYTY

RU23 Pyöreä pöytäliina ja salaman haalistamat värit. Nuo lehdet on oikeasti sellaisia perusruskeita. Keltaisemmat lehdet on sitten aika vahvasti oranssiin taipuvat. Mittayksikkönä toimikoon tällä kertaa maitopurkki. Pienempien kukkien oranssit keskustat peittyvät melkein maitopurkin pohjan alle. Kukat ovat siis aika isoja - pienemmätkin 20 senttiä halkaisijaltaan eli maitopurkin pitkän sivun verran. Puuvillaa. Erinomaista vaikkapa takiksi. MYYTY

Ylitsepääsemätön kiusaus

Olen joskus vannonut, että en osta muuta kuin peruspuuvillakankaita. Tänään jouduin ylitsepääsemättömän kiusauksen eteen. Joku oli tuonut kirpparille suuren määrän joustofroteita ja velouria. Hillitsin kuitenkin itseni niin, että ostin vain kahta joustofroteeta.

 RU22 Ruskea joustofrotee. Tästä on jo varattu yhdet housut ja pipo, joten voi olla, että tätä ei muuhun jää. Jos joku haluaa tällaista lisää, ilmoittautukoon pian, sillä kirpparille muistaakseni jäi tätä vielä. MYYTY

KE20 Tasaraitainen joustofrotee. Tätä on paljon. Tulee vaikka mekot äidille ja tyttärelle. Tai t-paidat kuudelle lapselle - nopeasti arvioituna. Tai useammat housut. Värit on todellisuudessa hieman kirkkaammat ja syvemmät. Keltainenkin sellaista auringonkeltaista. MYYTY

Liinavaatteista vaatteiksi

Kävin viikonloppuna naapurikunnassa. Pikakolusin paikallisen kirpparin. Saldo: kaksi tyynyliinaa. Alunperin niitä oli kolme, mutta ilostutin ystävääni lahjoittamalla hänelle yhden.

 VI21 Vihreäraidallinen tyynyliina. Peruspuuvillaa. Rakkautta ensisilmäyksellä. Mun armahainen vihreä! MYYTY

 SI25 Toinen tyyynyliina samaa sarjaa kuin edellinen. Upea trikolori. Tiesitkö, että alunperin trikolori on viitannut Ranskan lipun väreihin eli siniseen, punaiseen ja valkoiseen? MYYTY

 RU21 Tämä ja seuraava löytyivät kotikulman kirpparilta. Aika monta mekkoa, hametta ja takkia olen jo suunnitellut tästä kelta-oranssi-kukallisesta. Tämä kuuluu niihin kankaisiin, joiden käytön on ehtinyt miettiä jo ennen kuin kangas on kannettu kotiin.

 VI22 Kiusaako sinua se, että keltaista palkkia ei ole kuin pieni soiro yläreunassa? Voi, kun olisin toivonut, että sitä olisi ollut enemmän, vaikka kokonainen palkki tai kaksi. Ja että koko kangasta olisi ollut enemmän. Palkit jatkuvat tyynyliinan toisella puolella peilikuvana. Oikeastaan tämä on tyynynpäällinen, sillä kangas on paksumpaa kuin normaalissa tyynyliinassa.

Niin, että mitäkö näistä tulisi, mihin kangas riittäisi? Yhdestä tyynyliinasta saa pienen (koko alle 80) takin ilman huppua. Essumekko tyynyliinasta tulee isommallekin ja hame myös.

Voilà, s'il vous plaît

 Puuh ja huuh! Elimistö antaa kivuliaita muistutuksia siitä, että pitäisi hankkia pöytä, jossa piirtää kaavoja ja leikata kankaita.

Niin, en ole aivan laiskana maannut, vaikka blogissa on hiljaista ollutkin. Olen saanut valmiiksi yhden sellaisen jutun, josta ei saa vielä puhua ääneen eikä sitä saa näyttää, koska se on lahja ja siksi salaisuus. 

Joskus olen miettinyt, että olisi kiva kirjoittaa sellaisia ennen-jälkeen-postauksia tai kuvata töiden edistymistä vaihe vaiheelta. Olen liian laiska ja hoppuinen sellaiseen. Kun aloitan ompeluksen, se pitää saada mahdollisimman nopeasti valmiiksi. Ei siinä kuvia jouda välillä räpsimään. Mutta nyt työnalla olevasta paidasta on pari välivaihekuvaa.
Voilà! Tästä se lähti:

 Oli Marimekon Albatrossi-kangas, keskellä reikä ja pari tahraa kaupan päällisinä. Leikkasin toisesta päästä lasten peittoon suikaleen ja siitä onnettomasta suikaleesta tuli liian kapea. Heitin kankaan nurkkaan ja viikon päästä laskostelin palat takaisin pinoon. Aikojen päästä kankaasta tilattiin A-linjainen paita.

 Piirsin kaavat toisesta A-linjaisesta paidasta. Kykin lattialla yhden päivän, piirsin, mittasin, leikkasin, sovitin, teippasin, vertailin toiseen kaavaan. Seuraavan päivän pyörittelin kangasta ja kaavoja. Sommittelin ja pähkäilin. Piti onnistua kiertämään reikä, välttämään tahrat ja saamaan kuvioihin jotain logiikkaa. Viimein leikkasin - lattialla tietenkin. Matto vain kasaan ja sakset esiin. (Kuvan yläreunassa näkyy kankaita, jotka pursuaa pöydän alta. Oikealla on sohva, joka on vuorautunut keskeneräisten ja suunnitteluvaiheessa olevien töiden alle.)

 Tässä paita on loppusuoralla. Napit puuttuu, helma on kääntämättä ja viimeistelyt tekemättä (, kuten roikkuvasta langanpätkästä voi huomata). Mustat läiskät kuvan yläkulmassa on lampaan jalat. Minulla on lammas seinällä. 

Toivottavasti saan paidasta kuvan omistajansa päällä, sitten kun työ on valmis. 

RU20 Löysin kirpparilta eilen kaksi verhoa. Pohjaväri on tummanruskea. Laittaisin verhojen koonkin tähän, mutta onnistuin kadottamaan mittanauhan. Raaka arvio: leveys 140 ja pituus 170. Kuvassa verho on koko leveydessään. Siitä voitte hieman hahmottaa kukkien kokoa. Kangas on paksua puuvillaa. Soveltuisi esimerkiksi takiksi tai vaikka päiväpeitteeksi. MYYTY

Ps. Sain aamulla makeat naurut uutisotsikosta "Linnut vetelehtivät vesistöissä". Mitäpä sitä kiirehtimään, kun on niin lämmintä.