Nuku, nuku nurmilintu

Muistatteko tämän mekon, jossa on aineksia optiseen harhaan?

Asiakas halusi siitä vauvan makuupussiin uuden päällisen. Minä lupasin. Kerroin, että päällinen tulee olemaan jonkinlainen tilkkutyö, sillä mekossa on paljon saumoja, joten kovin isoa yhteinäistä palaa siitä ei saa. Sitä en arvannut, kuinka pieniin paloihin lopulta päädyin.

Sain päähäni lähteä rakentamaan päällistä ympyrästä, jonka ympärille tulisi kiiloja ikään kuin auringon säteiksi. Ideana sinänsä ihan hyvä, mutta toteutus oli tuskallista. Toisaalta kiilat olivat ainoa mahdollisuus saada mekon pienimmätkin palat hyödynnettyä. Työstä jäi yli muutama kämmenen kokoinen lipare, joten tarkalle se meni.

Tikkasin palat korostuksen vuoksi valkealla. Lopputulos on mielestäni oikein onnistunut.

Samaan syssyyn ompelin parille pienelle lintubongarille mössat.

Arvelen, että kangas voisi olla Tampellaa, mutta vannomaan en mene. Upeaakin upeampi kuosi. 

Päälaelle laitoin tavanomaisesta poiketen napit. Toiseen punaisen ja toiseen valkean. Joskus vain tekee mieli vähän irrotella. (Hih!)

Väri-ilottelua

 Mua vaivaa kauhea lorvikatarri. Vai olisiko se tämän helteen syy, että ei saa mitään aikaan? Muutama kuva ompeluksista, jotka ovat valmistuneet kaikesta huolimatta, mutta jääneet laittamatta tänne.

Mössa on varsinainen kestosuosikki. Yhden tytön väsymys oli kuulemma hetkessä poispyyhkäisty, kun posti oli tuonut hänelle herkullisen värisen mössan.

Pitkästä aikaa päällystin vauvan makuupussin. Kangas oli asiakkaan. Tikkasin kukkien reunat ja mustan keskiön. Melkoinen homma, mutta mukava sellainen.

Lisäksi asiakas halusi vauvalle tyynyliinan ja pussilakanan. Koska kangasta oli reilusti, tein vielä kaksi aikuisten tyynyliinaakin.
Kukkien tikkaukset näkyvät kivasti pussin sisäpuolella.

Lämpöisiä unia!

 Viime viikkoina olen keskittynyt peittomaailmaan. Siksiköhän minun olisi tehnyt mieli pötkähtää pienille "noposille" (=nokosille) ainakin kerran päivässä? Vai sisäinen karhuko minua vaatii siirtymään jo talviunille? Niin tai näin, muutama pieni ihminen on saanut peiton tai pussin.

 Tämä peitto on alkusyksyn tuotantoa. Peitto on tehty lakanapuuvillasta ja välissä on levyvanua.

Neito sai myös uudelleen päällystetyn makuupussin. Musta näyttää tyylikkäältä, vaikka ensin minua hieman arvelutti, mahtaako musta olla liian julma väri vauvalle. Ei ole. Pelkästään tyylikäs.

Nuppupeitto numero 2. Taas piti hullaannuksissaan ommella keskellä yötä ja miettiä, häiriintyykö naapurit. Nämä tilkkutyöt vievät minua kuin pässiä narusta. Kolmanteen peittoon on jo tilkut melkein leikattu. Ja aika monta on vielä suunnitteilla. Alkavalla viikolla yritän saada Nuppupeitto-keräyksen pystyyn. Vielä on muutama asia selvittämättä.

Uinuos lapseni vaan

Äitiyspakkauksen makuupussi on osoittautunut vallan mainioksi. Se taipuu moneen: lämmikkeeksi rattaisiin, peitoksi, makuupussiksi, köllöttelyalustaksi jne. Makuupussiin on myös helppo ommella uusi päällinen, jos alkuperäinen kuosi ei miellytä.

Vihreän pussin valkoisine palloineen tein tilaustyönä. Armi (=pehmopapukaija) ei kuulunut kauppoihin, vaan se tuijottaa edelleen kiiluvilla silmillään minun touhujani lipaston päältä.

Huomaa, että osa palloista on tikattu. Näin päällikangas pysyy paremmin kuosissaan.

Ps. Varastossa on useita pusseja, jotka voin päällystää haluamallasi kankaalla.