20 ja 21: Romantiikkaa ja lastenkirjoja

Yritän sitkeästä flunssasta ja pääsiäisestä huolimatta pysyä jota kuinkin Huhtikuun haasteen tahdissa. Pikkuisen on jo haasteväsymystä ilmassa, mutta hamaan loppuun asti mennään, kun on kerran leikkiin lähdetty. ;-) 

http://goo.gl/Ja7bz

Romanttinen suosikkini

Muokkasin tämän kohdan Favourite romance book itselleni mukavammaksi ja sopivammaksi. Valitsin siis romanttisen suosikin, koska en nykyisin lue varsinaisesti romanttisia kirjoja.

Romanttisista kirjoista käytiin muuten kiinnostavaa keskustelua Kirjavan kammarin sivuilla. Sinne kannattaa ehdottomasti kurkata.

Tähänkin kategoriaan löytyisi – yllätys yllätys – varsin pitkä lista kirjoja, mutta tyydyn nyt yhteen. Olisin voinut valita hyvinkin jonkun uudemman, äskettäin luetun kirjan, mutta koska uusista kirjoista tulee kirjoitettua muutenkin, niin pitäydytään klassikossa.

Tämä kirja tuli mulle tutuksi jo nuorena ja luin sen uudelleen muutama vuosi sitten.  Ja vaikka olen jo maininnut kirjan myös mielikirjoissani, niin tulkoon kirja esille myös tässä. Kyse on Charlotte Brontën Kotiopettajattaren romaanista. Jane Eyren ja kartanonherra Rochesterin rakkaustarinassa on jotain iätöntä. Ja kirjahan on kaikkineen ah, niin romanttinen.

21: Suosikkikirjoja lapsuudesta

Olen lukenut paljon lastenkirjoja, mutta piti aika pitkään miettiä, mikä olisi lapsuusaikojen suosikkikirja. Monet lastenkirjallisuuden klassikot (esim. Nalle Puh) olen nimittäin löytänyt vasta aikuisiällä oltuani töissä kirjastossa ja lasteni kautta. Kerronkin nyt, sikäli kun muistan, mitä kirjoja lapsuudessani luin. Yhtä tiettyä suosikkia en kyllä pysty joukosta esiin nostamaan.

http://goo.gl/Bcbl2

Ala-asteikäisenä luin ahkerasti ensin oman pienen koulukirjastomme ja myöhemmin Kunnankirjaston kirjoja. Jo ensimmäisellä luokalla luin Aili Konttista; etenkin Inkeri palasi Ruotsista teki minuun vaikutuksen. Kirja on muuten palkittu 1940-luvulla Topelius-palkinnolla, ja Konttinen on ollut aikansa suosituimpia lasten- ja nuortenkirjailijoita. Pitäisi kyllä etsiä käsiinsä tuo kirja ja katsoa, mitä mieltä aikuinen minäni siitä on. Pahoin pelkään, etten siitä enää pitäisi...

Luin ala-asteen aikana suurimman osan Anni Swanin kirjoista. Niistä Iris rukka oli ehdoton suosikkini ja sen tarina on jäänyt parhaiten mieleen. 

Luin myös kirjasarjoja. Niistä tärkeimmät olivat Anni Polvan Tiinat, Enid Blytonin Viisikot, Carolyn Keenen Neiti Etsivät ja Merri Vikin Lotat jo aiemmin blogissani mainittujen L.M. Montgomeryn, Louisa M. Alcottin ja Rauha S. Virtasen kirjasarjojen lisäksi.

 

Ja tokihan ja tietenkin luin myös Astrid Lindgrenin kirjoja. Etenkin Pepit, Eemelit ja Melukylän lapset kiehtoivat. Näiden kirjojen pohjalta tehtyjä tv-sarjoja kävimme sitten siskon ja velipoikien kanssa naapurissa katsomassa, kun kotonamme ei vielä ollut televisiota. 

http://goo.gl/uzmZa

http://img1.fantasticfiction.co.uk/images/n7/n35839.jpg

Mielikirjojani, osa II

Ja tässäpä toinen lista mielikirjoistani. Ja kuten ensimmäisessä osassa totesin, ovat kirjat satunnaisessa järjestyksessä.

Arundhati Roy: Joutavuuksien jumala

Tämä Intiaan sijoituva, valloittava kirja ilmestyi suomeksi ensimmäisen kerran vuonna 1997. Itse luin sen elokuussa 1999 (tai silloin sen ainakin sain hyvältä ystävältä ja muistaakseni luin kirjan tuolloin). Kirja on palkittu Booker-palkinnolla, enkä yhtään ihmettele miksi. Kaunis ja ihana kirja. Tämä kuuluu ehdottomasti kirjoihin, jotka pitäisi joskus lukea uudelleen.

Göran Tunström: Jouluoratorio / Juloratoriet

Kirja on ilmestynyt ensimmäisen kerran jo 1983, mutta itse taisin lukea sen ensimmäisen kerran (suomeksi) 1990-luvulla, jolloin muutenkin luin aika paljon Tunströmiä. Yhdellä Ruotsinmatkalla ostin kirjasta ruotsinkielisen pokkaripainoksen, jonka senkin olen lukenut. Kirja on mielestäni yhtä hyvä molemmilla kielillä, vaikka en varmaan ymmärtänytkään ruotsinkielisen version kaikkia nyansseja...

Louisa M. Alcott. Pikku naisia

Pikku naisia on lapsuusaikojen tärkeä lukukokemus, johon olen palannut myös aikuisena, viimeksi kolmisen vuotta sitten. Toki olen lukenut koko sarjan, mutta tähän sarjaan pätee sama kuin Montgomeryn Anna-sarjaan eli sarjan ensimmäinen kirja on tärkein. Tavallaan palaaminen lapsuus- ja nuoruusaikojen kirjoihin on nostalginen matka menneisyyteen, mutta niin Alcottin kuin Montgomeryn kirjoissa on myös sellaisia tasoja, jotka puhuttelevat myös keski-ikään ehtinyttä lukijaa.

Charlotte Brontë: Kotiopettajattaren romaani

Myös Kotiopettajattaren romaani on tärkeä kirja vuosikymmenten takaa. Olin varmaan yläaste- tai lukioiässä, kun luin kirjan ensimmäisen kirjan. Romanttinen tarina, dramaattiset käänteet ja salaperäisyys koskettivat tuolloin nuorta lukijaansa. Kuitenkin tämäkin kirja on säilyttänyt tuoreutensa ja pidin siitä myös muutama vuosi sitten, kun lopulta luin sen uudelleen. Minulle tämä kirja on kaikkien lukuromaanien äiti.

Ron McLarty: Polkupyörällä ajamisen taito

Kirja polkupyörällään Yhdysvaltojen halki matkaavasta Smithystä ilmestyi suomeksi vuonna 2006. Taisin lukea itse sen seuraavana vuonna. Vaellusromaaniksikin kutsuttu, lämminhenkinen  puheenvuoro miehestä, joka heittäytyy ja lopulta löytää itsensä. Ei ehkä kuulu sarjaan ne-kirjat-jotka-ottaisin-mukaani-autiolle-saarelle, mutta on kuitenkin sen verran hyvä kirja,että ansaitsee paikkansa mielikirjojeni joukossa.