Eloa

Tabula rasa - tyhjä taulu. Sitä oli tuvan hirsiseinän vastapäinen vaalea tapettiseinä. Vaan ei ole enää! Vastapainoksi kaivattiin katseenvangitsijaa ja tässä se nyt on.

Jo joskus Kuopiossa minulla oli hämärä, utuinen visio hirvitaulusta, mutta ajatukset sen suhteen ovat tässä vuosien varrella muuttuneet ja jalostuneet. Nuoruuden pelikaverini (jonka kanssa mentiin seiskalla välitunnilla naimisiin tikkareiden kera - ei tästä sen enempää :D ) Milla on alkanut maalata tauluja myyntiin tässä jokin aika taaksepäin ja hän oli mitä loistavin valinta kokoamaan ajatukset taululle. Vuodatin tietysti tapoihini kuuluen monisyisesti Millalle kaiken mahdollisen, jonka vain muistin tähän aiheeseen liittyen. Puhetulvasta hän onnistui nappaamaan oleellisimman: asetelman, värimaailman, tyylin. En itsekään oikein tiennyt mihin lopputulokseen päädytään, mutta onneksi oma ammatinvalinta on ihan toisella saralla.

Ensivaikutelma oli vaalea, mutta siinä taisi vain koneen näyttö valehdella, koska seinällä värit olivat juuri oikeat. Mietittiin, tulisiko luontoa kuvata realistisemmin, mutta tämä tuntui lopulta oikealta. Omalle mielikuvitukselle jää riittävästi tilaa tulkita teosta ilman alleviivaavaa esittämistä. Mieskin tykkäsi tästä kovasti, mikä oli vain plussaa, koska oikeastihan häneltä ei näissä asioissa kysytä mielipidettä kuin vain tavan vuoksi ;)

Käypä vilkaisemassa muitakin Millan töitä facebookissa -> Eloa!

Kalajoen loma-asuntomessut

VAROITUS! Luvassa kaikkien aikojen kuvaoksennus. 

Kävin ystäväni kanssa Kalajoen loma-asuntomessuilla inspiroitumassa ja hakemassa vielä lisäideoita remonttiimme. Ja niitähän löytyi, kas tässä: 

Olohuoneita.

Taide kohtaa kierrätyksen.

Julkisivut.

Yksityiskohtia.

Kesäkeittiöitä.

Keittiöitä.

Terassituoleja.

Saunojen kirjoa.

Makuuhuoneita vol.1

Makuuhuoneita vol.2

Makuuhuoneita vol.3

Lastenhuoneita.

Yksityiskohtia ulkona.

Vessoja.

Koukkuja.

Seinämateriaaleja.

Keittiövarustelua.

Kodinhoito- ja pesuhuoneosastoa.

Pöytiä ja penkkejä.

Yksityiskohtia.

Pesutilojen varustelua.

Paljuja ja uima-altaita.

28 kohdetta ja 22 kollaasia to be exact. Ja yksi hajonnut kamera, mutta ei siitä sen enempää... :/ 

Asuntomessuneitsyys on siis mennyttä ja ensi kerralla tiedän viisaampana ottaa mukaan a) järkkärin sijaan pokkarin ja b) ison laukun sijaan vyölaukun :D Tungoksessa on kevyempi mennä, kun ei ole niin leveä joka suuntaan. Suosittelen myös kunnon kenkiä ja riittävää tauotusta eväiden kera. Hyvä seura ja sää on myös plussaa! Itselläni oli erittäin paljon iloa seurasta, ei niinkään säästä. 

Mutta kuka, milloin ja millä rahalla kaikki nämä haaveet toteuttaa??

Korkkarit kattoon

Hei hyvää syntymäpäivää mulle (päivä meni kyllä jo)! :D

Sain mieheltä toivomani lahjan (kun se Unelmien Talo & Koti -lehden tilauskaavake oli kuitenkin jääkaapin ovessa kaksi kuukautta "VINK VINK"-tekstillä varustettuna) istutettavan ruusupuskan kera. Helatorstain pelireissun aikana facebook-sivulleni oli ilmestynyt onnitteluvideo, jossa mieheni ja lapseni leipoivat yhdessä täytekakkua minulle Egotripin säestämänä, aika hienoa! :) Juuri maistettiin tuota lusikkakakkunakin tunnettua suklaakakkua ja on se vaan joka kerta yhtä hyvää (ja yhtä täyttävää, huoh!).

Pari päivää olen myös fiilistellyt tätä Kaija Koon uusinta sinkkua, supernaiset. Tais löytyä haastaja Paula Koivuniemen Aikuiselle naiselle, vai mitä sanotte? ;)

Mutta hei, ei välitetä sateesta vaan toisistamme, eikö vaan? <3 Ja onnea vielä kaikille muillekin sankareille, valmistuneille, ylioppilaille, lomansa aloittaneille ja muille juhlijoille! :)

Toisin kuin voisi luulla, tänään ei ole korkkarit katossa vaan vaihteeksi taas kädet liisterissä tapetoinnin kanssa.

Polttarit Levillä

Where to start... Tietoinen hiljaisolo blogin puolella on jatkunut jo tovin ja jatkuu näillä näkymin jatkossakin, koska a) remontti jatkuu kolmessa (3!!) huoneessa ja b) pesiskausi on alkanut. Lisäksi esikoisella on enää kaksi päivää virikepäivähoitoa ennen kesälomaa, joten bloggausaika on kortilla. 

Omaa aikaa on onneksi järjestynyt sen verran, että pääsin mukaan pari viikkoa sitten Leville rakkaan ystävän polttareihin ja tässä pari otosta tuolta reissulta. 

Ysäriteema oli ilmeinen

Mukana myös slaavikyykky

Fondue :P

Poronkäristystä

Morsiussauna

Aamupala ja yöpala

Kuvamateriaali tässä yhteydessä rajoittuu lähinnä muonituspuoleen, koska muut kuvat eivät ole julkaisukelpoisia meillä oli ihan oikea kokki polttariseurueessa ja ruoka sen mukaista! Sanontahan kuuluu "mitä tapahtuu Levillä, se Leville jää", joten en mene reissun yksityiskohtiin sen tarkemmin. Sen verran kuitenkin sanon, että pääsin pitkästä aikaa puhumaan norjaa (sitä oikeaa norjaa norjalaisille, eikä sitä toista versiota posliiniluuriin) ja tuli kyllä hyvä mieli. Sitä on vaikea selittää, mutta koen jonkin asteista sielunveljeyttä norjalaisia kohtaan ja täälläkin kaivettiin 17. mai:n kunniaksi lippu esille :) Tänään kuitenkin kannustetaan suomalaisia kiekossa, viimeisen kerran tälle keväälle.. (?)

Espoon rantamaraton

Koko viikko on mennyt kuin hidastetussa elokuvassa. Tekemistä on vaikka kuinka paljon, mutta kun jalkaparin kuudesta päänivelestä on kolme pois käytöstä, niin etenemistahti on aika hidasta. Aloitetaanpa kuitenkin alusta.

Olipa kerran neljä (avo)kälyä, joita yhdisti neljä veljestä. Naiset saivat päähänsä ilmoittautua yhdessä Espoon rantamaratonille (no sille puolikkaalle herrajumala, jokin itsesuojeluvaisto sentään meilläkin). Ajatus kuulosti loistavalta; tavoitteellista liikuntaa usean kuukauden ajan kukin tahollaan ja kruunuksi yhteinen määränpää, unohtamatta yhteistä juoruilua saunailtaa urheilurupeaman jälkeen. So far so good.

Kaikki meni hyvin siihen asti, kunnes lähtöviivan tuntumassa joutui tunnustamaan itselleen, että parempi ottaa nyt ihan rauhallisesti, kun Mutsien kympin jälkeen on tullut juostua ehkä korkeintaan se kymmenen kertaa. Kaikki menikin aluksi tosi hyvin; vauhti oli rauhallinen hölkkävauhti, kuulokkeista kuului rauhallinen äänikirjan kertojan ääni ja maisemat olivat pääosin rauhallisia, kauniita rantamaisemia (juomapullossa ei sentään ollut rauhoittavia, vaikka niistä ei olisi kyllä lähtöjännityksessä ollut haittaa). Neljäntoista kilometrin kohdalla polvi jäykistyi ja kipeytyi. Eihän tässä näin pitänyt käydä! Sen piti olla oikean jalan lonkka joka pettää, eikä vasemman jalan polvi! (Kyllä, oletus oli, että jokin kropassa pettää.) Rauhoitin vauhtia entisestään ja keskityin tekniikkaan sekä juomapullovyön keventämiseen. Kivut laantuivat ja matka jatkui hyvillä mielin loppuun saakka. Lopussa jalat olivat selkeästi jo kankeat ja tiesin aiempien puolimaratonien kokemusten jälkeen olla kävelemättä tankkauspisteiden kohdalla. Nimittäin heti maalin jälkeen pistettyäni kävelyksi vasen polvi sanoi sopimuksensa irti ja nilkutus alkoi. Oikea lonkkakin oli sitä mieltä, että sitä oli kohdeltu kaltoin. Nilkutettuani loppupäivän sain iltaan mennessä myös kipeän nilkan. Että rikki meni vain joka toinen nivel, ei huono! (Ei sentään hiertyneet nännit verille, kuten joillakin miehillä, AUTS!)

Näitä haavoja on siis paranneltu tämä viikko ja hiljalleen nivelet ovat palaamassa ruotuun. Oli muuten kohtuullisen sääliviä katseita junassa kanssamatkustajilla, kun raahauduin laukkujeni kanssa ympäriinsä (ostin junan automaatista valitsematta sen kummemmin paikkaa, ja pam, lasten leikkiosastohan se sieltä tuli arvonnasta! No thanks, vaihdan mieluummin paikkaa joka aseman jälkeen normaalivaunussa, sillä sitä lasten iloista leikinhelinää saa kuunnella kotonakin.)

Niin ihana kuin kälyjä (ja muitakin ystäviä ja sukulaisia) olikin tavata, niin koitetaanko keksiä ensi kerralla jotain vähemmän itsetuhoista, jooko? Ja miten tästä tuli nyt tällainen valitusvirsi, vaikka piti kehua noita hienoja maisemia ja mahtavaa keliä ja nostaa hattua niille masokisteille maratoonareille, jotka jaksavat treenata kurinalaisesti ja ovat mieleltään niin vahvoja, että selviävät vielä kolmenkymmenen kilometrin jälkeen maaliin asti? 

Ehkä pitäisi ensi kerralla vain tajuta juosta vähän ennen sitä itse tapahtumaakin.

PS: Liinakin oli siellä :) Se sama, joka ideoi tuon ainekirjoitushaasteen :)Tää tarvii vielä pari hymiötä lisää :) :)

Kauneusilta Oulun Make Up Storessa

Onneksi näiden meikkien valintaan ja käyttöön saa ammattilaisen apua!

Tusina innokkaita naisia valtasi Oulun Make Up Storen* tilat keskiviikkoiltana toiveissaan välitön kasvojenkohotus ja valtaisa itseluottamus käytännönläheiset meikkivinkit ja rentouttava ilta hyvässä seurassa. Ilta alkoi kuohuviinilasillisen parissa Maaritin kertoessa samalla Make Up Storen konseptista, tuotteista ja meikkauspalveluista.

Maarit toivotti meidät tervetulleiksi ja Amman kanssa pääsimme onnettariksi tuotepalkinnon ja meikkauksen arvontaan.

Valikoima oli laajempi kuin arvasinkaan, joten harkitsin jo hetken pankkikortin piilottamista, mutta jatkoin kuitenkin esittelyn seuraamista yrittäen samalla hillitä itseni. Monia kiinnosti meikkauspalvelu, jossa tunnin meikkauksen ja ohjeistuksen jälkeen asiakas saa hinnan (60€) arvosta valitsemiaan tuotteita mukaansa. Silloinhan neuvonta ja meikkaus on siis ilmaista? Onko se edes mahdollista? Aika hieno lahjaidea itselle. Toinen hyvä vaihtoehto oli demomeikin tyyppinen puolen tunnin ehostus esim. töiden jälkeen ennen tärkeää iltaa tai treffejä (treffikumppani ei kuulemma sisälly hintaan, mutta jos meikkauksen haluaa tehdä näyteikkunassa vilkkaassa keskustassa, niin treffiseura lienee taattu).

Aurinkopuuterin paikka on tuossa "lommojen" kohdalla, poskipunan niiden yläpuolella.

Demomeikkiin valittiin koekaniini arpomalla ja tällä kertaa arpa suosi Hannaa, joka pääsi taitavan Niinan käsittelyyn. Meikkauksen edetessä saimme kullankalliita vinkkejä siitä, miten esimerkiksi poskipunaa tai aurinkopuuteria tulee levittää ja mikä tärkeintä, kuinka niitä ei tule käyttää. Mm. nenän varjostaminen aurinkopuuterilla on niin haastavaa hommaa, että harvoin ammattilaisetkaan sitä tekevät, koska lopputuloksesta saattaa helposti tulla "likainen". Suditaan siis varovasti ;)

Ennen ja jälkeen.

Luonnonkaunis kälyni sädehtii ehostuksen jäljiltä!  Lankomiehelle muuten tiedoksi, että rakkaallasi on metsälammen väriset silmät, jos et tiennyt oikeaa sävyvivahdetta jo ennestään ;)

Pientä purtavaa.

Lähes jokainen taisi lähteä pienen Make Up Store -pussukan (osa myös meikkauslahjakortin ja tuotepaketin) kanssa kotiin. Omaan pussiini hankin unettomien öiden jälkien korjaamiseen mm.  vanilla-sävyisen silmänrajauskynän sekä cover all mix -peitevärisetin. 

Meikkilaukut menevät iltalaukuista, meikkilehtinen meikkausopuksesta ja hajuvesipullo runokirjasta.

Erityiskiitos vielä onnistuneesta illasta Maaritille ja Niinalle, jotka olivat aidosti kiinnostuneita itse kunkin ongelmista meikkauksen suhteen. He auttoivat meitä tuotteiden ja sävyjen valinnassa sekä myös siinä, kuinka käyttää meikkejä onnistuneesti. Ilta oli pitkä ja yö lyhyt, mutta silmät tänään ehostuksen jälkeen raikkaammat kuin vielä eilen ;)

Hiekkapesiksen MM-kisat

Kalajoella järjestetään vuosittain pesäpallokauden lopuksi hiekkapesiksen MM-kisat. Meidän juniorivuosista asti yhtä pitänyt joukkueemme on osallistunut turnaukseen jo vuosia, mutta itse pääsin vasta tänä vuonna ensimmäistä kertaa mukaan. Turnaus pelataan hiekalla, tenavakentällä ja tenavapallolla mies-, nais- tai sekajoukkuein 7 ulkopelaajan + jokerien voimin.

Panokset olivat kovat, joten peliin oli laitettava ns. kaikki. Vai mitä sanotte? Kuva ei ole (valitettavasti) omasta takapuolestani, vaan kuuluu eräälle ystävälleni.

Pelinjohtopuolesta vastasi luotettavaksi vuosien varrella osoittautunut ja kaikkien meidän vanhat ja uudet temput tunteva Pena, joka myös pisti itsensä likoon.

Sateenkaaren värit valtasivat superin naisten lisäksi myös meidän kasvomme ja kyntemme. Olimme valmiita päivän koitokseen.

Yy, kaa, koo: TEEPEE!

Kapteenin tehtäviin kuului hutunkeitto ja selkärangasta löytyivät vanhat kikat, joilla voitot meille 3-1 hutunkeitosta.

Iso-Hoo tuulettaa villisti Elastisen ja muiden juhliessa mukana. Nyt pelataan!

Jouduin/pääsin etukentälle, joka on itselleni vähän oudompi pelipaikka. Oli aivan mahtava pelata pitkästä aikaa hyvien ystävien kanssa. Hiekka oli vähintäänkin haastava alusta, kun pallo ei siinä oikein kulje, eivätkä kyllä kulkeneet omat jalatkaan.

Arvaako kukaan millä merkillä pelattiin? ;)

Vastustajan jokeri otti vähän lepoa hiekalla, jolloin kissanaisemme hyökkäsivät uhrin kimppuun tehden hänelle värikkään pedikyyrin miehen tietämättä. Joukkuekaverit arvostivat huolenpitoamme :D

Olemmeko sitten tulossa vanhoiksi, vai mikä lie syynä, kun pääsimme voittojen makuun vasta viimeisessä pelissä. Turnaukseen jälkeen ensimmäinen ajatus kaikilla oli, että ensi vuonna uudestaan (ja valmistaudutaan vähän paremmin, jotta ollaan iskussa heti ensimmäisestä vihellyksestä asti).

Ilta juhlittiin ystävien kanssa saunoen, meikaten, kuohuviiniä maistellen, kuulumisia vaihtaen ja tanssien.

Loppuilta greisibailattiin Kristan kanssa ;) Kiitos rakkaat naiset, olette aivan parhaita! Tiikerit ja pantterit kiittää ja kuittaa tältä vuodelta.