Khaled Hosseini - Leijapoika

Hei pitkästä aikaa! Toivottavasti teillä on lähtenyt vuosi 2017 hyvin käyntiin. Minulla on lähtenyt ehkä liiankin hyvin enkä ole malttanut istua paikoilleni ja kirjoittaa edes yhtä postausta. Kirjoja on kyllä tullut luettua. Yksi näistä on Khaled Hosseinin Leijapoika (The Kite Runner).

Leijapoika sijoittuu Afganistanin Kabuliin ja kertoo kahdesta afganistanilaisesta pojasta, Amirista ja Hassanista, ja heidän ystävyydestään. Amir on ylempään luokkaan syntynyt poika ja hänen ystävänsä Hassan on alempaan kastiin syntynyt hazara-palvelija.

Kirjan alussa pojat viettävät melko huoletonta elämää ja kirjailija esittelee taitavasti kauniin nollatilanteen, jossa ei vielä ole tapahtunut mitään järkyttävää. Poikien onnen rikkoo kuitenkin eräs uuden vuoden aatto. Pojat ovat afganistanilaisen tavan mukaan lennättämässä leijoja muiden Kabulin lasten kanssa. Amirille käy niinkin hyvä tuuri, että hän voittaa perinteisen leijanlennätysturnauksen. Perinteen mukaan voittaja saa enemmän arvostusta, jos hän vielä pystyy nappaamaan viimeisenä pudonneen leijan. Hazara-palvelija Hassan on tietenkin Amirille niinkin uskollinen, että päättää hakea leijan tälle. Leijanmetsästysreissulla Hassan joutuu kuitenkin hyväksikäytön uhriksi, ja Amir näkee rikoksen tekemättä asialle mitään.

Tapahtuneen jälkeen Amir ryhtyy kohtelemaan Hassania kuin ilmaa. Hän häpeää pelkuruuttaan ja tekee kaikkensa, jotta ei joutuisi olemaan Hassanin kanssa minkäänlaisessa kanssakäymisessä. Amir meneekin niin pitkälle, että lopulta ajaa Hassanin käytännössä kotoaan.

Tästä kuluu muutamia vuosia. Kabuliin on syttynyt sota ja jo aikuinen Amir pakenee isänsä kanssa Kabulista Amerikkaan. Amerikassa Amir elää länsimaalaisittain suhteellisen hyvää elämää. Vuosien takainen vääryys ei kuitenkaan ole hävinnyt Amirin mielestä, ja kun hänelle tarjotaan tilaisuutta korjata virheensä, hän tarttuu tilaisuuteen. Hän tarttuu tilaisuuteen, vaikka joutuukin palaamaan vaaralliseen Kabuliin.

Leijapoika oli mielestäni hienosti rakennettu kirja. Kirjassa esitellään islamilaista kulttuuria kauniisti ääripäästä ääripäähän. Kirjassa kerrotaan islamin monista kauniista piirteistä, joista ei paljoa esimerkiksi Suomessa puhuta. Tämän rinnalla esitellään myös ääri-islamilaisuutta, josta viimevuosina taas on puhuttu lakkaamatta. Mielestäni yhdistelmä on onnistunut ja saa kirjasta mielenkiintoisen.

Kirjan päähenkilöt oli myös aseteltu samalla tavalla. Amir on pelkurimainen ja itsekäs kuin taas Hassan on Amirin täysi vastakohta. Hassan antaisi vaikka henkensä Amirin puolesta, jos Amir sellaista pyytäisi. Koin Amirin ja Hassanin ikään kuin muodostavan yhdessä yhden täydellisen kokonaisuuden: ilman Hassania Amir ei häpeisi pelkuruuttaan, ja Hassan olisi liian sinisilmäinen ilman Amiria.

Kirja on onnistunut teos. Suosittelen! 4/5