Kevään ja kesän soittolista

Kevääni alkoi maaliskuun alussa jolloin palasin takaisin Saksaan opiskelemaan. Kesä päättyy täälläpäin vasta syyskuun lopussa, ja silloin myös alkaa talvilukukausi. Musiikkimakuni pysyi pop/indietyylisenä ja soittolistaani kuului edelleen paljon yksittäisiä laulajia, mutta Laleh pysyi suosikkinani ja indielaulaja Auroraan rakastuin uudestaan.

Aiemmin olen koonnut Taiwanin ja Suomen (talvi 2022/23), kesän 2022, viidennen lukukauden 2021-22, neljännen lukukauden 2021, koronatalven 2020-21, koronakesän ja -syksyn 2020, ensimmäisen lukukauden 2019-2020, kesän 2019, puolen vuoden 2017-2018, kesän 2017, alkukesän 2017, talven 2016, syksyn 2016 ja kesän 2016 soittolistat. Linkit johtavat YouTubeen, mahdollisuuksien mukaan laulajien omille tileille.

Alma: Natalia (2023)

Tämä kappale on maailmankuulun ruotsalaisen Max Martinin tuottama, Hesarin mukaan kuultuaan demoversion tämä oli perunut toisen ajanvarauksen tavatakseen Alman. Painokkaasta nuotista ja vauhdikkuudesta nousivatkin minulle mieleen ruotsalaiset hittibändit ABBA ja Ace of Base. Pidän kappaleen hiukan järisyttävästäkin mukaansatempaavuudesta ja yhdestä vahvasta, toisesta korkeita nuotteja näppäilevästä sähkökitarasta. Myös kappaleen sanat ovat kiehtovat verratessaan yksinäistä henkilöä toiseen, jonka elämä kukoistaa. Kuulemma ne saivat inspiraatiota Alman ja hänen tyttöystävänsä elämäntilanteista.

"She is not afraid to die/ 

 She walks alone at night/ 

 Knowing that God is always kind"

Aurora: Across the universe (2019) (alunperin John Lennonin)
        Everything matters (2022) (ft. Pomme)

Across the universe huokuu rauhaa ja henkistä yhteyttä maailmankaikkeuteen. Auroran laulamana se säteilee valoa, ja muistuttaa minua aurinkoisista toukokuun päivistä kun olin matkalla lempiopettajani kurssille.

Everything matters on tunnelmaltaan selvästi latautuneempi - rytmi ja Auroran ääni tuovat siihen jännitettä. Pomme laulaa lopussa säkeistön ranskaksi, mikä minun korvaani tuo kappaleeseen vielä enemmän seksuaalista voimaa.

             

P!nk & Willow Sage Hart: Cover me in sunshine (2021)

Tämä simppeli laulu säteilee aurinkoa, hyvää mieltä ja toivon voimaa. Erityisen liikuttavaa on, miten P!nk ja hänen tyttärensä laulavat sen duettona toisilleen.  

"Tell me that the world has been spinning since the beginning

 And everything will be all right

 Cover me in sunshine"

Faye Wong 王菲: 人間 Rénjiān (Human World) (2015)

               但願人長久 Dànyuàn rén zhǎngjiǔ (I wish you live long) (2012) (alunperin Teresa Teng, 1983)

Rénjiān -laulun sävel on kaunis. Pianon, viulun ja kitaran säestys tuovat särmää ja elokuvallista tunnelmaa. Myös musiikkivideo on mainio näyttäessään huvittavia pätkiä C-popin kuningattaresta, Faye Wongista. 

但願你的眼睛　只看得到笑容
但願你流下每一滴淚　都讓人感動

但願你以後每一個夢不會一場空

"I wish your eyes can only see smiles

 I wish every tear you shed will touch people

 I wish later your dreams won't turn into emptiness"

Dànyuàn rén zhǎngjiǔ -kappaleen melodia on kauniin koskettava, etenkin viulun ja kalkattavan pianon välisoitto. Sanat ovat hyvin kaunokirjalliset, ja laulu on kuulemma sävelletty vanhan Song-dynastian runoilijan Su Shin runon pohjalta.

  
Sufjan Stevens: Mystery of love (2017) (uudelleen)

                Fourth of July (2015)

Mystery of love muistuttaa minua kesästä 2021, jolloin kuulin laulun ensimmäisen kerran ja katsoin myös elokuvan Call me by your name. Sävel on rauhallinen, tasainen ja siten kuitenkin täynnä jännitettä. Säkeistö säkeistöltä kuljetaan rakkaustarinan traagiseen loppuun. Ne kietoutuvat toisiinsa ja peilaavat murheen pohjatonta kaivoa, joka on elämä.

"The last time that you touched me

 Oh, will wonders ever cease

 Blessed be the mystery of love"

Fourth of July on rauhallinen ja unenomainen, mutta murheellinen. Sufjan Stevens oli kirjoittanut kappaleen äidilleen, joka jätti hänet ja menehtyi. Tämänkin laulun tunnelma kuvaa elämän monimutkaisuutta ja toivottomuutta. 

Laleh: In the Comet (2012)(uudelleen) 

In the Comet on yksi Lalehin mysteerimäisimmistä ja monitulkintaisimmista kappaleista. Siinä on unenomainen sävel, ja sanat tarjoavat useita yllättäviä käänteitä. Oman tulkintani mukaan se kertoo ihmisestä, joka etsii pakonomaisesti totuutta ja elämän tarkoitusta. Olisi hauska tietää mitä Laleh itse ajattelee.

"I know I'm mumbling crazy, honey

 But I can't sing you love songs now

 Those songs are like sleep to us

 Necessary, but it has to wait

 'Cause first I need to see what this comet is

 Primary goal: get some answers

 Search the labs after good results

 (Who do you think you are, you're not a scientist

 You just clean the floors here)"

Elize Ryd: Stjärnan i min hand (2017)

Tämä on oikeastaan joululaulu, en tiedä miksi löysin sen juuri keskikesästä. Sävelessä ja laulussa on vahvuutta ja jännitettä, pidän nykyään metallilta tuoksahtavasta joulumusiikista.

AnnenMayKantereit: Tommi (2022)

En kuuntele koskaan saksalaista musiikkia, ja tämä olikin ystäväni soittama. AnnenMayKantereit on suosittu pop rock -bändi Saksassa, kotoisin Kölnistä, ja laulajan aksentissa häivähtää kölnin murre. Olimme molemmat samaa mieltä että kappaleen hidas syvän surumielinen alku on parempi kuin loppupuolen rytmikäs kepeys. Laulu henkii raastavasta kaipuusta takaisin menneisiin päiviin Kölnissä ystävän luokse. Tiedän tulevani jonain päivinä tuntemani täsmälleen samoin.

"Tommi, ich glaub ich hab Heimweh

 Ich will mal wieder am Rhein stehen

 Einfach hineinsehen

 Zuschauen wie Schiffe vorbeiziehen"

 "Tommi, luulen että minulla on koti-ikävä

  Haluan taas seistä Reinin rannalla

  Ihan vain katsoa veteen

  Katsella kuinka laivat ajavat ohi"

Billy Joel: She is always a woman (1977)

Tämä kappale ei kiinnittänyt heti huomiotani ainoastaan keinuvan kitara- ja pianomelodiansa vuoksi, vaan sanoituksineen, jotka antavat hyvin vivahteikkaan kuvan. Ne saavat kysymään mitä onkaan tapahtunut lyyrisen minän ja laulun naisen välillä. Näin monitulkintaisia kappaleita saa hakea.  

"She can lead you to love

 She can take you or leave you

 She can ask for the truth 

 But she'll never believe you

 And she'll take what you give her

 As long as it's free

 Yeah, she steals like a thief

 But she's always a woman to me"

SYML: Where's my love (2019)

Tässä kappaleessa on kovin lohduton tunnelma, jota tehostaa sen rauhallisuus. Tästä on myös akustinen versio, jonka musiikkivideota en linkannut, sillä se on aika raastava. 

"Does she know that we bleed the same?"

Aurora: Exhale inhale (2022)

Tässä kappaleessa on unelias mutta jännitteinen tunnelma, se henkii lähestyvää kaaosta ja tuhoa. Sisään- ja uloshengitys on tarkoitettu ahdistuksen hallintaan, mutta eräs YouTuben kommentoija oli pannut merkille, kuinka Aurora laulaa ne väärinpäin, mikä puolestaan pahentaa oloa. Laulu on hätähuuto toiminnalle ennen kuin on liian myöhäistä.

"We are stood and somehow calm

 Within the madness of the storm

 With no solution for the scared 

 Tasting pollution in the air

 My dear, come near

 Do you feel my hand, it is there"

Petra Marklund: Händerna mot himlen (2012)

Tämän laulun löytämiseen liittyy tarina: olimme Tukholmassa ystäväni kanssa ja satuimme löytämään pubin jossa soitettiin livemusiikkia. Pohdimme pitkään ulkona menisimmekö kuuntelemaan ja lopulta astuttuamme sisään muusikko tervehti meitä lavalta ja sanoi nähneensä meidät ikkunasta. :D Muutenkin hän oli kovin ystävällinen ja juonsi välillä vain meitä varten englanniksi. Joka tapauksessa Händerna mot himlen kiinnitti huomioni mukaansatempaavalla riehakkaalla ja kuitenkin syvällisellä popsävelellään sekä mielenkiintoisilla sanoillaan, jotka eivät kerro ihan tavanomaisesta rakkaustarinasta. Päinvastoin, ne juhlistavat irtipäästämistä ja hetkestä nauttimista. 

"Tror du att du och jag kommer att ses igen? 

 Tror du att du och jag har en framtid tillsammans? 

 Tror du att du och jag kommer att leva länge än? 

 Det tror inte jag"

 

Alphaville: Forever Young (1984)

Tämä oli toinen Tukholman pubin muusikon esittämä kaihoisa kappale, pohtien kysymystä pysyä ikuisesti nuorena. 

Hector: Mandoliinimies (1972)

Olimme Ahvenanmaan ja Tallinnan lautalla karaokessa - ja molemmilla kerroilla tämä klassikko laulettiin! Osasin edelleen sanat ulkoa jostain vuosien takaiselta partioleiriltä, ja laulun yksinkertainen, lohduton sävel sopi muutenkin mielialaani.

Robbie Williams: You know me (2009)

Tämä tuli kaupassa radiosta! Pidin kappaleen elokuvallisesta ja aurinkoisesta välisoitosta. Musiikkivideo on kyllä hyvin hämmentävä.

Coldplay: Scientist (2011)

Muistan tämän kappaleen vuosien takaa kun kuuntelin Coldplayta. Scientist on surumielistä peruspopia, mutta sanat ovat hienot. Musiikkivideon idea aukeaa kuitenkin lopussa, ja se on lohduton.

"Nobody said it was easy

 No one ever said it would be so hard

 I'm going back to start"

Aurora: Life on Mars (2016) (alun perin David Bowien)

Pidän tämän laulun monitulkintaisuudesta ja uneliaasta sävelestä. Auroran ääni on ihanan vahva ja värisevä.

Laleh: Vargtimme (2023)

Vargtimme, suden hetki, muistuttaa minua Lalehin entisestä tyylistä, se on vahva, vapisuttava, hiukan mystinen, kiihkeän intohimoinen. Lalehin mukaan tämä ei kerro pelkästään suhteesta irtipäästämisestä vaan ylipäätänsä uudelleen aloittamisesta, kuinka löytää takaisin yhteys muihin ihmisiin ja muistaa ettei ole yksin. Kuvaavaa onkin, kuinka lyyrinen minä laulun alussa sulkee oven, lopussa avaa sen.

"Jag drömde att jag vaknar ensam

 Och vi har ett hav emellan varandra

 Och jag flög omkring vind för våg

 Var skulle jag landa nu? 

 Vem skulle jag vara då?

 Om jag börjar om?"

Aurora: A Potion for Love (2022)

        A Dangerous Thing (2022)

A Potion for Love on rauhallinen ja hempeä, mutta siinä piilee raastavaa kaipuuta, joka purkautuu kertosäkeessä.

"I don't feel love anymore

 And how it hurts when you walk out of the door

 Forgetting why we fell in love hurts me the most"

A Dangerous Thing saa sydämen tykyttämään ja kertosäkeen rytmikäs sävel tuo särmää. Jokin Auroran äänessä on viettelevää, kuin lepattava liekki... ja kuitenkin laulu kertoo toksisesta suhteesta.

"I keep on losing feathers

 I keep forgetting

 There's no love in the end"

Mitä musiikkia te kuuntelitte kesällä? 

Taiwanin ja Suomen soittolista

Taiwanissa löysin ensimmäistä kertaa kunnolla kiinankielisen popin, joten kuuden kuukauden soittolista elokuun lopusta helmikuun loppuun koostuu pääasiassa näistä kappaleista. Helmikuussa Suomeen palatessani en enää kuunnellutkaan muuta, joten laulut muistuttavat nyt sekä Taiwanista että kuukaudesta Suomessa. Laitan listaan vain mielikappaleeni. Monet kiinalaiset hitit ovat elokuvista, niin myös suurin osa näistäkin. 

Aiemmin olen koonnut kesän 2022, viidennen lukukauden 2021-22, neljännen lukukauden 2021, koronatalven 2020-21, koronakesän ja -syksyn 2020, ensimmäisen lukukauden 2019-2020, kesän 2019, puolen vuoden 2017-2018, kesän 2017, alkukesän 2017, talven 2016, syksyn 2016 ja kesän 2016 soittolistat. Linkit johtavat YouTubeen, mahdollisuuksien mukaan laulajien omille tileille. Linkkaan myös myös englanninkieliset käännökset kiinankielisiin kappaleisiin.

***

Britney Spears: Everytime (2004)

Oikeastaan löysin tämän takavuosien hitin lempilaulajani Lalehin podcastista, jossa hän puhui halustaan olla lauluntekijänä ja tuottajana riippumaton muista, etenkin miehistä, ja soitti heti perään tämän kappaleen. Tämä jäi mieleeni erityisen vahvana. En ole edelleenkään varma mikä Britney Spearsin tarkoitus laulun takana oli. Minusta siinä on tihenevä tunnelma, ja musiikkivideo (ei linkin takana) ahdistaa. Lalehin takia se vain muistuttaa minua siitä kuinka tärkeää on varoa toksisia ihmisiä eikä koskaan menettää täyttä itsenäisyyttä. 

Laleh & Darin: Vi är på riktigt (2022)

Olen ajatellut viime aikoina (=vuosina) paljon sitä mikä on rakkaus ja romanttiset suhteet, mitä odotuksia ihmisillä on niille ja millainen rooli medialla on ideaalien luomisessa. Vi är på riktigt julkaistiin juuri sen jälkeen kun olin taas kerran puhunut yhden ystäväni kanssa asiasta. Oikeastaan se vain vahvisti tunnettani että kirjat, elokuvat ja musiikki luovat kuvaa onnellisista kaikenvoittavista rakkaustarinoista. Tämäkin laulu kannustaa uskomaan tosirakkauteen. Kriittisestä katseesta huolimatta inspiroidun kuitenkin sanomasta, ja sävel on vetävä. Video laulajien pomppimisesta on myös aika suloinen. Pidän kuitenkin vielä enemmän akustisesta versiosta, joka on haikean heleä ja aidomman oloinen. Lisäksi Lalehin ja Darinin äänet sointuvat kauniisti toisiinsa kertosäkeessä.

"Men med dig vill jag bara prata från hjärtat"

Darin: En säng av rosor (2020)

Edellisen kappaleen kautta löysin Darinin ja tämän laulun. En säng av rosor on perinteinen kaihoisa popkappale rakastetun perään ja saa värisemään. 

Tsai Chin 蔡琴: Quēkǒu 缺口 (2000?)

Tsai Chin on yksi legendaarisista taiwanilaisesta laulajista. Tämän kappaleen nimi tarkoittaa aukkoa. Minut vaikutti kappaleen runolliset sanat, paikoittain vahva melodia ja Tsai Chinin rikas ääni. 

F.I.R. 飛兒樂團: Lydia (2004)

F.I.R. on 2000-luvun alun taiwanilaisia poprockbandeja, ja tämä heidän hittibiisinsä. Sanat ovat suunnattu Lydialle, joka on juuri tullut jätetyksi. Pidän etenkin vetävän rokahtavasta melodiasta ja kiihkeähköstä laulusta. Kappaleessa on mielenkiintoisia elementtejä kuten espanjankielinen aloitus. 

A-Mei 張惠妹: Tīng hǎi 聽海 Listen to the Sea (1997)

Tämäkin on perinteinen surumielinen poplaulu rakkauden menetyksestä, mutta ensimmäinen laulu jota kuunnellessa tajusin ymmärtäväni jotain ilman tekstityksiä! Nimittäin "聽海哭的聲音" eli "kuuntele meren itkun ääntä". Pienistä menestyksistä saa iloita ;)

Stephanie Sun 孫燕姿: Yùjiàn 遇見 Encounter (2003)

Tämä kappale todella jäi sydämeeni, sillä se kertoo rakkauden odottamisesta. (Annankin heti palttua kriittiselle katselleeni!) Encounter on elokuvasta Turn Left, Turn Right. Olin myös yllättynyt miten Tidalista löytämäni kappaleet olivat kaikki tosi tunnettuja ja kuulin niitä sitten ympäri Taiwania milloin missäkin. Tämäkin kappale soi kerran taksissa radiossa ja kerran tuttuni postasi sitaatin kappaleesta! Tässä on myös yksinkertaiset sanat, joten ymmärsin sanoman todella helposti.

"我看著路，夢的入口有點窄 / 我遇見你是最美麗的意外"

"I'm watching the road, the entrance to the dream is a bit narrow/ 

 Meeting you is the most beautiful accident"

Li Jian 李健: Bèi jiā'ěr hú pàn 貝加爾湖畔Baikal Lake (2011)

Tämä kappale kuulostaa aivan venäläiseltä kansansävelmältä. Melodia on hyvin kaihoisa haitareineen ja huuliharppuineen, välillä värisyttää selkäpiitä, ja sanat muistelevat muuttunutta rakkautta. Laulajan (samalla sanoittaja ja säveltäjä) ääni kuulostaa minusta samalla pohdiskelevalta ja lempeältä. Myös tämä live-versio salpaa hengityksen.

Sodagreen 蘇打綠: Xiǎo qínggē 小情歌 (2006)

Tämän laulun nimi tarkoittaa pientä rakkauslaulua. Laulajalla on ainutlaatuinen pehmeä ääni ja sanat ovat runolliset. Pyysin kerran katusoittajaa soittamaan tämän, ja hän oli hiukan pahoillaan, kun en vielä osannut laulaa mukana.

"逃不了 最後誰也都倉老 / 寫下我時間和琴聲交錯的城堡

"One cannot escape, finally everybody turns old / I write down my castle of intertwined time and music"

F.I.R. 飛兒樂團: Wǒmen de ài 我們的愛 Our Love (2004)

               Yuèyáwān 月牙灣 Crescent Bay (2007)

Näistä Our Love on kiihkeämpi ja mukaansatempaavampi. Se muistuttaa minua viimeisistä päivistäni Taiwanissa. Crescent Bay on leppoisampi. Fun fact, Taiwanista löytyy useampi kuunsirpin mukaan nimetty lahti. 

"只是永遠我都放不開 / 最後的溫暖"

"I will never be able to let go/

 Of the last warmth"

Hebe Tian 田馥甄: Xiǎo Xìngyùn 小幸運  A Little Happiness (2015)

Tämä on yksi minulle tärkeimmistä kappaleista, jonka sävel saa aina haltioitumaan. Elokuvasta Our times hitiksi noussut laulu kertoo juurikin menetetystä rakkaudesta. Tämän kuulin muuten kerran kadulla katusoittajan soittamana. 

"遇見你的注定 她會有多幸運"

"The destiny who is going to encounter you, she will have more luck"

JJ Lin 林俊傑: Kěxī méi rúguǒ 可惜沒如果 If only

Tämä laulu kertoo jossittelusta! Sävel on aika tummanpuhuva ja katuva, mutta ei masentava.  

Stephanie Sun 孫燕姿: Tiān hēihēi 天黑黑 Cloudy Day/The Sky is Dark/The Dark Day (2000/2015)

Tämä laulu on rauhallinen mutta aina paikoittain näyttää piilevän voimansa. Se kertoo lapsuuden yksinkertaisuudesta ja aikuiseksi kasvamisesta. Sain googlaamalla selville kappaleessa mainitun isoäidin laulaman laulun (samalla kappaleen nimi) olevan taiwanin/hokkienin kielinen lastenlaulu! Musiikkivideo on kuvattu Taipein läheisessä Yangmingshanin kansallispuistossa.

"我走在每天必須面對的分岔路 / 我懷念過去單純美好的小幸福"

"I walk the diverging roads I have to face every day /
 And I miss those small long-gone simple and beautiful things of happiness"

Jarkko Ahola: Taivas korkealla (2022)

Viime vuosina olen joka joulu aina löytänyt uuden lempikappaleen. Jarkko Aholan ollessa metallilaulaja löytyy Taivas korkealla -kappaleesta painokasta vahvuutta ja murhellisuutta. 

WeiBird 韋禮安: Rúguǒ kěyǐ 如果可以 Red Scarf (2022)

Tämä on elokuvasta Till we meet again ja kertoo toiveesta päästä taas menneisiin päiviin ja rakkauteen. Sävelessä on jotain elokuvallisen mukaansatempaavuutta. Laulu muistuttaa minua viimeisistä päivistä Taiwanissa.

"如果可以我想和你回到那天相遇 讓時間停止那一場雨"

"If I could, I would return with you to that day's encounter/ 

 Let time stop at that rain"

Rene Liu 劉若英: Hòulái 後來 Later (2012)

Tämä on rauhallisen kaunis kappale myöskin vuosien takaisesta rakkaudesta. Rene Liun versio taitaa olla cover Hins Cheungin alkuperäisestä laulusta. Kertosäkeen simppeliin säveleen pääsee hyvin mukaan. 

"後來我縂算學會了 如何去愛 / 可惜你早一點去 消失在人海"

"Later I finally learned how to love / 

Unfortunately you were long gone, disappeared into the crowd"

Faye Wong 王菲: Rú yuàn 如願 As Wished (2022)

Ihan aluksi sanottakoon että tämä kappale on Kiinan valtion rahoittamasta kansallispäivänä julkaistusta elokuvasta. Luulin ensin laulun kertovan romanttisesta suhteesta, kunnes tajusin sanojen viittaavan edellisen sukupolven jäljessä kulkemiseen. Ne ovat runolliset ja kauniit, vaikkakin hyvin, sanotaanko, lojaalit. En enää ihmettele miten kansallismielinen elokuva on saanut mukaansa näin taidokkaan laulajan ja teemakappaleekseen näin upean teoksen. Se on sääli, sillä tämä laulu on saanut minut pauloihinsa. Faye Wong laulaa kauniisti ja painokkaasti. Sävelessä on jännite, joka pikkuhiljaa roihahtaa kiihkoon. Tässä aistii ajan virran ja väkevän intohimon.

"我也將見你未見的世界 / 寫你未寫的詩篇 / 天邊的月 心中的年 / 你永在我身邊"

"I will also meet the future you were not able to meet/

 Write the poems you were not able to write/

 The moon on the horizon, the thought in my mind/

 You will always stay by my side"

Karin Mok 莫文蔚: Mànmàn xǐhuàn nǐ 慢慢喜歡你 Growing Fond of You (2018)

Tämä laulu on vähän "juustoinen" ja antaa jotenkin konservatiivisen vaikutelman parisuhteesta, mutta yksinkertaisuudessaan jotenkin rauhoittava. Ja on mukava saada representaatiota myös hitaasti etenevistä rakkaustarinoista.

Faye Wong 王菲: Cōngcōng nànián 匆匆那年 Fleet of Time (2015)

Tämä on samannimisestä elokuvasta. Mainitsinko jo että Faye Wong on yksi suosikkini kiinalaisista laulajista? Tällä laululla on hyvin surumielinen ja kaihoisa sävel. Myös sanat ovat kauniit.

Wen Yin Liang 梁文音: Nà nǚhái duì wǒ shuō 那女孩對我說 That girl said to me (2005)

Mietinkin laulaako tässä todella nainen naisesta, mutta tämä versio paljastui sitten coveriksi Yida Huangin alkuperäiskappaleesta. Toinen kansainvälinen opiskelija suositteli tätä kohtalaisten helppojen sanoitusten vuoksi, ja tykkäsin niin mukaansatempaavasta sävelestä kuin teemasta.

Fish Leong 梁靜茹: Rúguǒ yǒu yītiān 如果有一天 If someday (2000)

Malesialaisen laulajan Fish Leongin kappaleet ovat mielestäni usein aika simppeleitä. Tämä kappale pääsi listalleni sen takia että se sattui pyörimään päässä oikeaan aikaan. 

***

Mitä te olette kuunnelleet viime aikoina? Kuunteletteko englanninkielisen musiikin lisäksi ikinä muita vieraskielisiä lauluja? Tai käytättekö musiikkia kielen oppimiseen?

Kesän soittolista 2022

Kesällä 2022 (huhtikuu-elokuu) en kuunnellut juurikaan uutta musiikkia. Kuuntelin tapani mukaan Lalehia ja pitkästä aikaa viime vuosien suosikkilaulujani. Haloo Helsinkiä! kuuntelin hetken jälleen ja lisäksi löysin pari uutta rauhallisempaa metallibändien kappaletta.

Aiemmin olen koonnut viidennen lukukauden 2021-22, neljännen lukukauden 2021, koronatalven 2020-21, koronakesän ja -syksyn 2020, ensimmäisen lukukauden 2019-2020, kesän 2019, puolen vuoden 2017-2018, kesän 2017, alkukesän 2017, talven 2016, syksyn 2016 ja kesän 2016 soittolistat. Linkit johtavat YouTubeen, mahdollisuuksien mukaan artistien omille tileille.

***

Laleh: Vattenlilja (2022)

Lalehin rakkauslaulut voi sitten Me and Simon -levyn (2009) suurin piirtein laskea sormin, joten keväällä ilmestyneen Vatten-albumin Vattenlilja oli yllätys. Tosin laulu voisi ehkä viitata muuten vain tärkeään ihmiseen. Tykkäsin kappaleen hempeän viisumaisesta mutta mukaansatempaavasta sävelestä, vaikka välillä sanat tuntuivatkin liian pullamössöltä. 

Haloo Helsinki!: Tää rakkaus ei lopu koskaan (2016)

Löysin hetkeksi Haloo Helsingin! uudestaan ja kuuntelin entisiä lempilaulujani, jotka olen jo esitellyt aiemmilla soittolistoillani etenkin vuosina 2016-2017. Nyt kiinnyin erityisesti tähän Hulluuden highwayn (2016) hiukan vähemmän tunnettuun kappaleeseen. Tää rakkaus ei lopu koskaan on päätähuimaava sekoitus kaihomielisyyttä ja energistä elämänvoimaa, joka pursuaa joka raosta. Ja tietysti sanat ovat bändille tyypilliset taidokkaan fiksut ja syvälliset. Niiden käänne muistuttaa siitä, kuinka lopulta tärkeintä on elää. 

"Mä tiedän et tää maailma muuttuu vielä paremmaksi

 Vaikka tuntuu että aina kusipäille käykin flaksi

 Mä menen läpi pimeyden vaik meri heiluttaa mua

 Ja kun mä valon löydän niin ajattelen sua"

Lain.: Dreißig Sekunden

       Anker (2022)

Lainia kuulin livenä Saksassa song slamissa, jossa paikalliset artistit kilpailivat toisiaan vastaan. Hän on julkaissut vasta pari kappalettaan, mutta onneksi Anker löytyy YouTubesta. Pidin laulujen rauhallisen kauniista tyylistä, joka kuulostaa pimeässä tuikkivilta valoilta. Myös akustinen kitara voittaa minut aina puoleensa. Anker muistuttaa siitä, kuinka jokainen on oman itsensä ankkuri, ei kukaan muu. Dreißig Sekunden oli hyvin tunnelmallinen lavalla; löysin Instagramissa julkaistun pienen pätkän. Laulu kertoo pienistä hetkistä, joiden toivoisi kestävän pidempään. 

"Also zieh ich los und suche in nem Andern nach dem Anker für mein Seelenheil

 Dabei weiß ich doch, wo ich's finden kann

 Nur bei mir allein"

Sonata Arctica: The Misery (2002)

                Full Moon (2014)

Sonata Arctican ja oikeastaan myös Miseryn löysin jo viime vuonna, mutta jostain syystä en silloin kirjoittanut siitä. Sonata Arctican rauhallisemmat kappaleet uhkuvat kiihkeää intohimoa, pohjatonta surua ja raastavaa katkeruutta. Siksi on välillä vaikeaa kuunnella kappaleita ilman että musertavat tunteet ottavat vallan. The Misery on sanoiltaan hyvin monitulkintainen, jossain nettisivulla pohdittiin sen jopa olevan kynän näkökulmasta. Itse ajattelen sen kertovan katkerasta rakkaudesta, jonka lyyrinen minä purkaa taiteeksi. Jotenkin samastun tähän, sillä joskus on lohduttavaa purkaa ahdistavat tunteet runoiksi. Silloin tuntuu että niillä on ollut edes jokin tarkoitus. Full Moon kertoo ihmissuden himosta. Tämä on selvästi vauhdikkaampi ja rokkaavampi.

Tarvitseeko enää mainita että olen ihastunut Tony Kakon monipuoliseen ääneen?

"I am the playwright and you are my crown

 Make me cry for your love like you've done many times"

Kotipelto & Liimatainen: My Selene (cover) (2012)

                         Behind blue eyes (cover) (2012)

                         Karjalan kunnailla (2012)

Metallibändejä rakastava ystäväni vinkkasi minulle akustisia cover-kappaleita sisältävän albumin Blackoustic. Timo Kotipelto ja Jani Liimatainen ovat kuuluneet metallibändeihin. My Selene on itseasiassa alunperin Sonata Arctican (ja Liimataisen käsialaa), mutta pidin enemmän tämän version kauniista mutta vahvasta sävelestä ja ääneen pääsevästä karheasta kitarasta. Laulu kertoo kreikkalaisen myytin Endymioksen epätoivoisesta rakkaudesta kuunjumalatar Seleneen. Behind blue eyes on alun perin The Whon ja muistan isäni soittaneen tätä usein kitaralla. 

"In the end, there's no soul who'd bleed for me"

Noloa myöntää, mutta en aiemmin tuntenut Karjalan kunnailla kuin nimeltä. Tunnistinpa nyt laulun kuullessani sen Lappeenrannassa iltasoittona. Tämäkin versio on uskomattoman herkkä ja tavoittaa sanojen kanssa sydäntäraastavan kaipuun kauas kotikonnuille, jotka on iäksi menetetty. Olkoonkin että tämä on kirjoitettu nationalistisen uusromantiikan aikaan sata vuotta sitten. Kappale saa purskahtamaan itkuun joka kerta sitä yksin kuunnellessa. Ehkä koska mieleen tulee lukuiset ihmiset jotka eivät enää koskaan pääse palaamaan rakkaaseen kotiinsa.

Stratovarius: If the story is over (2013)

Tämä on uskomaton kappale, ihastuin tähän heti ensi kuulemalta. Kappale on kaihoisa, mutta siinä kytee kiihkeää voimaa ja kohtalon tuntua. Tämä sopisi mielestäni johonkin musikaaliin. 

"All empty words and all rhymes will fade

 As the light of last candle flickers away

 If the story is over, this chapter my last 

 Let it be my best one, let it be my own"

Deep Blue Something: Breakfast at Tiffany's (1995)

Tämän olen kuullut radiosta ja nyt löysin sen - supermarketin soittolistalta. :D Tässä oli mukaansatempaava sävel ja tietysti elokuvaan viittaava nimi jäi mieleen.

Billie Eilish & Khalid: lovely (2018)

Olin kuullut tämän joskus varmaan muiden soittolistoilla, mutta nyt kuuntelin sitä itsekin. Kappaleella on surumielinen, musertavakin sävel, johon sekoittuu ehkä ripaus katkeruuttakin.

Sting: Shape of my heart (1993)

Isäni soittaa tätä usein, joten kitaran riffi (onko tämä oikea termi?) on tullut tutuksi. Tämä on kauniin tunnelmallinen ja surumielinen. Olen kuunnellut tätä lähinnä siksi että se muistuttaa minua kodista.

Viidennen lukukauden soittolista

Taas on uuden soittolistan aika! "Soittolistoihini" kerään lauluja, jotka ovat merkinneet minulle paljon tietyn ajanjakson aikana. Päätin tällä kertaa luetella kappaleet aikajärjestyksessä, enkä niiden esittäjien mukaan. Linkit johtavat YouTubeen, mahdollisuuksien mukaan artistien omille tileille, vaikka olenkin kuunnellut niitä myös Spotifyssa ja Tidalissa.

Viidennellä lukukaudella en tutustunutkaan kauhean moneen uuteen kappaleeseen enkä ainakaan elokuvien tai tv-sarjojen kautta. Löysin yhden uuden suosikin, 70-80-luvun Carpenters -duon, jota kuuntelin harvinaisen paljon varsinkin joulun jälkeen. Huomaan siirtyneeni etenkin 1900-luvun loppupuolen pop/folk/rockklassikoihin, mutta esimerkiksi Laleh pysyy edelleen suosikkinani. <3

Aiemmin olen koonnut neljännen lukukauden 2021-22, koronatalven 2020-21, koronakesän ja -syksyn 2020, ensimmäisen lukukauden 2019-2020, kesän 2019, puolen vuoden 2017-2018, kesän 2017, alkukesän 2017, talven 2016, syksyn 2016 ja kesän 2016 soittolistat.

***

Carpenters: Superstar (1971)
            Rainy days and Mondays (1971)

Muistaakseni löysin Carpentersit syksyllä YouTuben suosittelemana ja vähitellen aloin löytämään enemmän heidän kappaleitaan. Pidän niiden vetävistä ja melankolisista sävelmistä sekä tietysti Karenin äänestä. Hän on hurmaava esiintyhä mutta hänen oma elämäntarinansa on hyvin traaginen. Superstar- ja Rainy days and Mondays -kappaleiden sanoilla ei ole suurta merkitystä minulle, mutta ne luovat syksyistä, surumielistä tunnelmaa. Superstar muistelee kaihoisasti menetettyä rakastettua ja Rainy days and Mondays alakuloisia päiviä jotka tulevat ja menevät.

"What I've got they used to call the blues

 Nothin' is really wrong

 Feeling like I don't belong"

  

K-Ci & JoJo: All My Life (1998)

En tunne yhtään R&B-musiikkia, mutta tämän löysin Love, Victor -sarjan toisen kauden viimeisen jakson juhlakohtauksesta, ja nyt se muistuttaa sarjasta. Laulu on kivan hitaan rytmikäs ja tunnelmallinen.

Pauline & Aleksi: Life hits me hard (2021)

Paulinen & Aleksin löysin jo vuotta aiemmin, mutta he julkaisivat lopulta albumin, The Prayer. Albumilla pidin eniten tästä kappaleesta, joka kuulostaa hyvältä myös duettona. Kitaramelodiat ovat värisyttäviä yhdessä yksinkertaisen mutta alati vahventuvan laulun kanssa ja luovat jännitettä. 

Laleh: Minnet av ett hav (2021)

Minnet av ett hav on yksi suosikkejani Lalehin uusimmista kappaleista. Sen sanat ja vahva, elämää suurempi melodia värisyttävät ja saavat lähes joka kerta itkemään. Sävel muistuttaa minua välillä aaltojen jyskystä laivaa vasten tai sitten aurinkoisista tuulettomista päivistä aavalla merellä. Laulu onkin kirjoitettu Utvandrarna -tv-sarjaa varten. Itse tulkitsen sanojen kertovan meren yli selviämisestä, kiitollisuudesta ja sattumanvaraisuudesta kohtalon sijaan. 

"Och vi säger det var meningen

 Men kan man kalla det så?

 När det finns dom som aldrig kom fram

 Ja, vi säger det var meningen

 Ja, vi kallade det så

 Alla vi som står här på land

 Här lever minnet av ett hav

 I oss som blev kvar

 Som får stå på land"

 

Carpenters: Yesterday Once More (1973)

Yesterday once more on nostalginen kappale laulujen herättämistä muistoista menneisiin hetkiin. On ihanaa kuinka joku on pukenut tämän tunteen laulun muotoon, ja sävelkin hehkuu nostalgiaa ja kadotettuja eilisen päiviä.

Tähän lauluun liittyy tarina: olin ystäväni kanssa jouluna laivalla matkalla Suomeen ja istuimme kuuntelemassa muusikkoa, joka otti vastaan laulutoiveita. Pyysin muusikkoa soittamaan tämän laulun ystäväni tietämättä, koska se on hänen lempikappaleitaan. Ystäväni ilahtui kyllä kovasti mutta itki koko laulun ajan, koska se toi hänelle muistot mieleen. :(

"All my best memories

 Come back clearly to me

 Some can even make me cry

 Just like before

 It's yesterday once more"

Elise Ryd & Toni Kakko: Christmas is here/ Julen är här (2014)

Viime vuonna tutustuin hiukan metallimusiikkiin ja myös joululaulujen metallihkoihin versioihin. Ne saavat ihan uutta potkua! Varsinkin Christmas is here on vetävä ja intohimoinen. Toni Kakon laulua rakastan muutenkin, ja se sopii hyvin Elise Rydin kanssa. Molemmat ovat lisäksi laulaneet ruotsinkielisenkin version, aika hienoa kuinka sanat ovat sopineet molemmilla kielillä.

Perry Como: Killing me softly with her song (1973)

Tämän Lori Liebermanin laulun teki alunperin tunnetuksi Roberta Flack, mutta nyt löysin ensimmäiseksi Perry Comon coverin. Olin kyllä kuullut kappaleen joskus aiemminkin. Laulussa on ihana rauhallisen ja tasaisen surumielinen tunnelma ja se kertoo yksipuoleisesta, menetetystä rakkaudesta.

P!nk ft. Lily Allen: True Love (2012)

Tämän laulun löysin ystävän kautta. Energinen popmusiikki ei soittolistojen perusteella vaikuta olevan lähellä sydäntäni, mutta pidän tästä juuri sen energisyydestä ja oikukkaista sanoista. Tämä laulu saa hyvälle tuulelle!

Oasis: Don't look back in anger (1996)

Ystäväni kuuntelutti minulla tätäkin kappaletta, ja tunnistin tästä vain yhden säkeen sen melodian perusteella: "And so Sally can wait...". Don't look back in anger on menevää rokkia, jonka sanat ovat hyvin monimutkaiset, mutta ajattelen sen ainakin osittain varoittavan olemasta pitkävihainen tai katkeroitumasta. 

Carpenters:  I need to be in love (1976)

             Goodbye to Love (1972)

             Only Yesterday (1975)

             Top of the World (1972)

             The End of the World (1973)

Carpentersien I need to be in love ja Goodbye to Love iskivät minuun myös sanojen puolesta lujaa, sillä ne kertovat rakkauden kaipuusta ja sen unohtamisesta. Tuntui kuin Carpentersit olisivat laulaneet omista ajatuksistani jo viisikymmentä vuotta sitten. Ensimmäinen kertoo rakkauden odottamisesta mutta huomauttaa myös liian korkeista odotuksista elämää ja rakkautta kohtaan. Se oli kuulemma myös Karenin lempikappaleita. Toinen kääntää selkänsä rakkaudelle ja sen kaipuulle, ainakin hetkeksi. 

"I know I need to be in love

 I know I've wasted too much time

 I know I ask perfection of a quite imperfect world

 And fool enough to think that's what I'll find"

Only Yesterdayssa tykkään etenkin rytmikkäästä ja kauniista sävelestä sekä metaforisesta säkeestä: "You were the dawn breaking the night/ The promise of morning light". Seuraava on myös piristävä:

"Tomorrow may be even brighter than today

 Since I threw my sadness away

 Only yesterday" 

Top of the World puolestaan on piristävän aurinkoinen sekä rytmiltään että sanoiltaan. The End of the World taas on kaihoisa ja alakuloinen laulaessaan sydänsuruista. Samalla se kuitenkin muistuttaa, että maailma jatkaa pyörimistään kaikesta huolimatta.

"Why does the sun go on shining?

 Why does the sea rush to shore?

 Don't they know it's the end of the world

 It ended when you said goodbye"

Laleh: Hallå vänta (2022)

       Socker och vatten (2022)

Sanon aina kuinka kaipaan Lalehin vanhoja kappaleita ja laulutyyliä, sillä hän ei mielestäni laula enää niin intohimoisesti tai kokeile omintakaisia säveliä. Kuitenkin jossain vaiheessa rakastun aina jollain lailla hänen uusiinkin lauluihinsa, niiden vahvoihin melodioihin ja viisaisiin sanoihin. Vaikkeivat vuoden 2020 single Det kommer bli bra ja vuoden 2021 Leopard edelleenkään minua täysin vakuuta, löytävät nekin nyt Vatten-levyn julkaistua (25.3.2022) välillä tiensä kuulokkeisiini. 

Hallå vänta kiehtoi minua jo heti ensisilmäykselläni levynkanteen, sillä yksi lempikappaleistani Lalehilta on nimeltään Vänta. Hallå vänta ei kylläkään muistuta tuosta laulusta, mutta ihastuin siihen silti heti, ehkä koska se on hiukan ainutlaatuisempi tyyliltään. Sävel on rauhallisen rytmikäs ja hiukan alakuloinen. Myös saksofoni on kiva lisä. Sanat kertovat toivosta ja maailmanparantamisesta, mutta muistuttavat myös kuinka itseään ei tarvitse unohtaa. Laleh kertoi eräässä haastattelussa, kuinka laulu toisaalta toistaa hänen isänsä idealistisia haaveita, toisaalta hänen äitinsä maanläheisempää ja järkevämpää suhtautumista.

"Hallå vänta

 Ge det lite tid

 För världen den är vacker

 Har du glömt att det är din?"

Socker och vattenille lämpenin seuraavaksi, se on sopiva aloituskappale levylle melankolisessa vauhdikkuudessaan. Laulu antaa voimaa muistuttaessaan siitä, kuinka aina on mahdollista muuttua ja aloittaa alusta.

"Men jag är, jag är mest socker och vatten

 Och jag kan bli bättre, gör om och gör rätt igen

 Allting är möjligt för socker och vatten"

Backstreet Boys: I want it that way (1999)

Olen kuullut tämän joskus aiemminkin varmaan musiikintunnilla, mutta nyt löysin sen uudelleen tästä Brooklyn 99:n hupaisasta kohtauksesta. Pidin ensin etenkin a cappella -versiosta, mutta pian aloin kyllä kuunnella alkuperäistä versiotakin. Lähinnä minua kiehtoi laulussa sen vetävä, vahva melodia ja kuinka se sopii hyvin a cappellaksi.

***

Löytyikö listalta vanhoja tuttuja? Mitä te olette kuunnelleet viime aikoina? 

Neljännen lukukauden soittolista

Neljännen lukukauden soittolista ulottuu aina alkukeväästä, jolloin olin juuri saapunut taas Saksaan, syksyn lokakuulle asti talvilukukauden alkuun. 

Tänä aikana löysin yllättävän paljon uusia kappaleita. Ensin varsinkin elokuvista ja sarjoista, sitten ystäviltä! (Harvoin nimittäin löydän kappaleita muiden ihmisten suosittelemana, mutta nyt se näytti olevan normi.) Lisäksi huomasin kuuntelevani yhä useammin vanhempaa musiikkia, mikä onkin nyt muodissa. Vaikka kuuntelenkin nykyään enimmäkseen Spotifyta, linkit johtavat YouTubeen, mahdollisuuksien mukaan laulajien omille kanaville. 

Aiemmin olen koonnut koronatalven 2020-21, koronakesän ja -syksyn 2020, ensimmäisen lukukauden 2019-2020, kesän 2019, puolen vuoden 2017-2018, kesän 2017, alkukesän 2017, talven 2016, syksyn 2016 ja kesän 2016 soittolistat. Kaikki herättävät muistoja! Joitakin kappaleita ja laulajia kuuntelen välillä edelleen, jotkut säilyvät muistoissani, jotkut unohtuvat.

Neljännen lukukauteni soittolista, olkaapa hyvä:

Vanity Fair: Early in the morning (1969)

Löysin tämän vanhan 60-luvun klassikon Love and other disasters -elokuvasta maaliskuussa, ja se on jotenkin niin menevä ja piristävä! Laitoin sen välillä aamuisin soimaan ennen etäkursseja herätäkseni kunnolla. Pitäisi ottaa tämä uudelleen käyttöön! Harvemmin tulee muuten kuunneltua 60-luvun musiikkia vaikka Beatlesin ja The Mamas and The Papas tunnenkin. Tätä laulua kuunnellessa tulee aina hyvä olo, ja sanat ovat kivan epämääräiset.

LOVA: Lonely Ones (2020)

Emma Steinbakken: Stay With Me (2020)

Nämä kaksi kappaletta puolestaan löysin Netflixin Jouluksi kotiin -sarjan toiselta kaudelta, jossa soitetaan etupäässä norjalaisia popkappaleita. Lonely Onesin surullinen yksinkertainen sävel ja yksinäisille osoitetut, osuvat sanat vaikuttivat minuun.

"This is for lonely ones

 The ones who go to bed and think they got no one"

Stay with Me on myös tosi kaunis, surumielinen, aika tyypillinen popkappale. Luin juuri että Emma Steinbakken on vasta 18-vuotias!

"Always complicating every little thing"

Ellie Goulding (alunperin The Waterboysin): How long will I love you (2013)

Löysin tämän kappaleen varmaankin About time -elokuvasta. Tässäkin tykkäsin etupäässä kauniista sävelestä ja tunnelmasta. Sanassa on surumieliset, romanttiset sanat. Ellie Gouldingin musiikkivideo on muuten jännä ja mainostaa Nokia Lumiaa. 

Cat Stevens: Wild world (1970)

Wild world -klassikossa on kivan rento kitaran rytmi ja kaihoisuuteen taipuva sävel. Pystyn liittämään tämän jotenkin folkia soittaviin hippeihin. Pidän siitä kuinka hellämieliset sanat voivat viitata joko parisuhteen eroon tai sitten tyttären hyvästelyyn. Kerroin isälleni viimeksi mainitusta tulkinnastani, ja hän puolestaan kertoi kuunnelleensa tätä äitini kanssa nuorina heidän asuessaan toisistaan erossa eri puolen maailmaa!

Selena: Dreaming of You (1995)

Tämän löysin Love, Victor -sarjasta, jossa Victorin latinalaisamerikkalaistaustaiset vanhemmat lauloivat sitä suloisesti duettona muistellessaan yhteistä nuoruuttaan. Laulu on kyllä täynnä 90-luvun trooppeja (ainakin How I Met Your Motherin määritelmän perusteella) kuten kuiskivia taustaääniä, enkä erityisesti välitä hunajaa tihkuvista sanoista tai edes koko laulun yltiöromanttisesta tyylistä. Mutta jotenkin se jäi koukuttavasti päähäni ja muistuttaa sarjasta. Dreaming of You on se kaikkien norsunpinkkien rakkauslaulujen klassikko ja muistuttaa varmasti enemmän tai vähemmän nostalgisesti 90-luvusta. Tätä oli kiva kuunnella rakkaudenkaipuisena yksin yöllä luuppina.

Laleh: Ängeln i rummet (2011) (alun perin Eva Dahlgrenin)

       Sway (2013)

       Change (2021)

       Behåll ditt huvud (2016)

       En stund på jorden (2013)

Laleh on ollut lempilaulajani ja suurin idolini siitä asti kun aloin kuuntelemaan häntä alkukesästä 2017. Ehkä joku huomaakin (luultavasti ei), että olen jo kirjoittanut Ängeln i Rummetista ja En stund på jordenista ennenkin. Normaalisti en kirjoita kahta kertaa samasta laulusta vaikka sitä kuinka kuuntelisin, mutta nyt tein poikkeuksen, sillä molemmat laulut saivat uusia merkityksiä elämässäni. 

Ängeln in rummet. Kuuntelin tätä kappaletta jo muutama vuosi sitten, kunnes se alkoi silloisen elämäntilanteen vuoksi hiukan satuttaa. Nyt löysin sen taas uudelleen, ja silloiset muistijäljet ovat kaikonneet. Ängeln i rummet aivan säteilee lämpöä ja rakkautta. Myös laulun riehakas tempo on piristävä, ja Lalehin kiihkeä laulutyyli vetää puoleensa. Tämä laulu samaan aikaan itkettää ja hymyilyttää.

"Det bor en ängel i mitt rum

 Hon har sitt bo ovanför mitt huvud

 Hon gör, hon gör mig lugn

 Och hon viskar till mig

 Allt det jag säger dig"

Swayssa on kiva nopeatempoinen rytmi, erikoinen tyyli ja metaforiset sanat, jotka kehottavat kai itsevarmuuteen mutta myös menemään virrassa mukana murehtimatta liikaa. Tämä muistuttaa hiukan kohtalokkaalta tyyliltään Lalehin Dark Shadowia ja Speaking of Truthia. En kuitenkaan ihan muista miksi tykkäsin tästä alkukesästä.

"So what do the trees know, oh, letting their leaves go

 So, what do the trees see, oh no, that is beyond me"

Change on Lalehin uusin, kesäkuussa julkaistu kappale. Ja vaikka hänen uusin tyylinsä ei ole (vielä?) täysin vakuuttanut minua, kiinnyin todella Changeen. Ensinnäkin siinä on koukuttava, vauhdikas melodia ja rytmi, jotka jäävät päähän. Mutta pidän erityisesti vaikuttavista sanoista, jotka kehottavat tekosyiden sijaan aktiiviseen toimintaan maailman puolesta ja muutokseen. Vielä ei ole liian myöhäistä muuttua.

"I cry to the ocean, it said

 You know better than that

 You got excuses but they're all in the past

 I cried to heaven just to deal with the pain

 But the heaven can't help you, honey

 If you don't wanna change - you gotta change"

Behåll ditt huvud on samaan aikaan todella menevä ja todella kaihoisa. Kuuntelin tätä varsinkin ollessani elokuussa Tukholmassa ja halusin välttämättä kulkea jälleen Kungsträdgårdenin ohi. Sanat huokuvat elämää kaaoksen keskellä ja kontrollin kaipuuta. Rakastan Lalehin vähän epämääräisiä lyriikkoja, jotka jättävät miettimään puhummeko oikeastaan samasta asiasta.

"Nu ser jag alla stenar jag vänt på

 Trampar där vi en gång gick

 Körsbärsblummor i Kungsträdgården

 Allting kanske kommer bli bra

 Om jag ordnar upp alla stenar

 Vi lämnar massor av spår"

En pysty laittamaan Lalehin kappaleita paremmuusjärjestykseen, mutta En stund på jorden on Väntan ohella noussut yhdeksi minulle tärkeimmistä kappaleista. Varsinkin tämä GayGalan esitys on jotenkin mahtavuudessaan henkeä salpaava. Rakastan kappaleen viuluja ja elävää, maailmaa suurempaa säveltä. En stund på jorden tiivistää jotenkin Lalehin kaikkien laulujen sanoman yhteen kappaleeseen: se kertoo yksinkertaisuudessaan kiitollisuudesta elämälle, kaikesta huolimatta. 

"Jag vann över bergen, jag delade på havet

 Jag var starkaste av oss, men det svagaste ändå

 Jag fick hålla dig i handen, när du fick lämna dina drömmar

 och försonas sen med tiden

 Jag fick se dig tacka livet, trots allt"

The Shins: Simple Song (2012)

Band of Horses: Funeral (2006)

Hayley Taylor: No more wishing (2010)

Seuraavat kolme kappaletta löysin puolestaan How I Met Your Motherista. Itseasiassa tämä oli ensimmäinen kerta kun kuuntelin jotain valmista soittolistaa, Spotifysta löytyy nimittäin kaikenkattava (?) lista sarjassa soitetuista kappaleista, jota en edes ehtinyt koskaan kuuntelemaan loppuun. Tykkäsin kyllä muistakin kappaleista mutta näitä kuuntelin lopulta eniten. 

Simple Songissa on rokkiin vivahtava upea sävel. Se on samalla aavistuksen surumielinen ja voimaa antava. Myös sanat ovat mielenkiintoiset ja hyvin kirjoitetut. Tämäkin on yksi jollain tapaa elämää suuremmista kappaleista. Simple Songia on kiva kuunnella autossa tai junassa maisemien vilahtaessa ohi!

"Remember walking a mile to your house, a glow in the dark"

Funeral on toinen automatkalle huudatukseen sopiva kappale. Tässäkin on rokahtava, melankolinen mutta vahva sävel. Kuulin tätä joskus soitettavan ilmastomielenilmauksessa, joten tämä säe muistuttaa jotenkin maailmanlopusta.

"At every occasion I will be ready for the funeral"

No more wishing on kauniin haikea laulu rakkaudesta. Tosin sanat tihkuvat romantiikkaa ja jäin miettimään vaatiikohan laulun puhuja ehkä vähän liikaakin suhteeltaan. 

 

Marlon Roudette: New Age (2012)

New Age muistuttaa kesäkuun Bodenjärven matkastamme, jolloin kaverini soitti tämän ja sain jonkin heikon muistijäljen. Laulussa on kaunis pianosäestys ja melodia sekä mielenkiintoiset sanat. Pidän sen aiheesta, irti päästämisen vaikeudesta ja uudesta alusta.

"Are you loving the pain, loving the pain?

 And with every day, every day I try to move on

 Whatever it was, whatever it was

 There's nothing now

 You changed, New Age"

Hollow Coves: Blessings (2021)

Tämä on kaverini nukkumaanmeno-soittolistalla ja rauhoittaa aina. Sävel ja sanat ovat kauniit kertoessaan siunauksesta ja kiitollisuudesta elämälle. 

Alphaville: Big in Japan (1984)

Ane Brun: Big in Japan (2008)

Löysin molemmat versiot tästä klassikosta, enkä kerrankin tiennyt kummasta pidän enemmän. Alphavillen alkuperäinen versio on kivan rokahtava ja nopeatempoisen energinen, joskin ihmettelen eksotiikkaa imitoivia rumpuja alussa ja lopussa. Taustamusiikki on myöskin kiva ja laulutyyli jotenkin hiukan surumielisen kohtalokas.

Ane Brun tuo kuitenkin lauluun ihan oman ulottuvuutensa: hänen versionsa on rauhallisempi ja kauniimpi pelkkä kitaran näppäily taustalla. Tämä tekee laulusta lohduttomamman ja kauniin haikean. Tämä tyyli antaa minusta enemmän sanoille.  

"I had no illusion that I'd ever find

 A glimpse of summer's heatwaves in your eyes"

Sufjan Stevens: Mystery of Love (2017)

Call me by your name -elokuva ei minua niin erityisesti vakuuttanut, mutta jo sitä ennen rakastuin tähän lauluun. Tässä on jotain samaa kuin Vesalan Sinun minä jään -kappaleessa. Yksinkertainen, rauhallinen ukulelen (?) sävel ja runollisen surumieliset sanat ovat sykähdyttäviä kertoessaan rakkauden ihmeestä sanomatta mitään suoraan. Samalla niissä piilee jännite, kuin aavistus siitä, että jotain lohdutonta olisi aikeissa tapahtua. 

"The last time that you touched me

 Oh, will wonders ever cease?

 Blessed be the mystery of love."

F.R. David: Words (don't come easy) (1983)

Tämänkin kappaleen kuulin Call me by your namessa. Vaikka sanat kiertävät ihan liikaa kehää ja ovat aika yksinkertaiset, on tämä klassikko tarttuva ja samastuttava. Kunnon kasikytluvun nostalgia-kappale.

Jackie Chan & Kim Hee Seon: Endless love (2005)

Tätä laulua ystäväni suositteli, ja vaikka en ymmärräkään (ikuista rakkautta tihkuvia) sanoja, on sävel todella kaunis. Laulu on hongkong-kiinalaisesta elokuvasta The Myth ja mielenkiintoista on, kuinka siinä lauletaan vuorotellen kiinaa ja koreaa!

Sonata Arctica: Shy (2003)

                The Misery (2003)

                Last drop falls (2005)

Löysin metallimusiikin vasta tänä kesänä ystäväni myötä, ja vaikka se ei ihan vakuuttanut minua, niin Sonata Arctican rauhallisempiin lauluihin kiinnyin todella. Nämä kappaleet ovat samalla niin upean surumielisen melodisia ja samalla kuitenkin kiihkeitä. Ja sanat! Ne ovat niin runolliset ja oivaltavat. 

Shyhyn rakastuin ensi silmäyksellä, koska löydän niin harvoin yksipuoleisesta rakkaudesta kertovia kappaleita. Shyn tunnelma on jotenkin arvoituksellinen ja Toni Kakko laulaa jollakin tavalla... viettelevästi? En tiedä ihastuuko kukaan muu pelkkään ääneen, mutta tämä on käynyt minulla aiemminkin :D (Taron Egertonin laulama Tiny Dancer, krhm!) Vaikka laulun minän voi tulkita myös creepyllä tavalla stalkkeriksi, pyrin ajattelemaan hänet vain epätoivoisesti rakastuneeksi.

"Can't have you, can't leave you there 'cause I must sometimes see you

 And I don't understand how do you keep me in chains

 And every waking hour I feel you taking power

 From me and I can't leave repeating the scenery over again"

   

The Misery on niin kiihkeän lohduton kertoessaan intohimoisesta rakkaudesta. Tosin luin myös toisen tulkinnan, jonka mukaan laulun minä olisi itse asiassa kynä, jolla laulut kirjoitetaan!

"I am your playwright and you are my crown

 Make me cry like you've done so many times"

Last drop falls on puolestaan kaikkein lohduttomimmin kiihkeä... Tässä laulussa kuvastuu pohjaton katkeruus ja kuitenkin intohimoinen rakkaus, joka ei pysty päästämään irti. Tony Kakko laulaa tässäkin niin ilmeikkäästi ja kiihkeästi <3 Ja sanat! Vaikken olekaan kokenut samaa kuin laulun minä, pystyn ymmärtämään täsmälleen miltä hänestä tuntuu. Rakastan myös kaunista taustasäveltä. Huora-sana tosin vähän särähti omaan korvaani ja pohdin sen käyttöä paljon pääsemättä lopputulokseen. 

"The moment I will step aside, you're ready for another ride

 Walking in the cool night without underwear

 You have red light burning in your soul, I've seen the glow

 In every dream I have I say "I'm not in love with you"

 But every day I say I do" 

Apulanta: Valot pimeyksien reunoilla (2015)

Tämä laulu voitti Hesarin Vuosituhannen biisin tittelin ja koska muistin isäni pitävän tästä erityisesti, päätin laulaa sen hänelle syntymäpäivälahjaksi. Samalla rakastuin sitten itsekin sanoihin. Ne ovat niin kauniin kuvailevat ja oivaltavan viisaat antaessaan ohjeita elämälle, muistuttaessaan tuikkivista valoista pimeyksien reunoilla. Ja sitten taas: älä usko lauluihin. Toni Wirtanen on kuulemma kirjoittanut sanat ensimmäiselle lapselleen tämän syntyessä. 

"Älä usko lauluihin, ne tekee susta haaveilijan

 Ne voi saada sut kaivelemaan asioita

 joita mielesi koittaa sua suojella

 Niil on taipumus sotkee kaikki ajatukset 

 ja jättää kaaoksen"

The Bangles: Eternal Flame (1989)

Tämän klassikon löysin vasta nyt! Yhdistän sen sanojen ja tyylin perusteella Dreaming of You -kappaleeseen. Eternal Flame on kuitenkin jotenkin kaihoisuudessaan kiihkeämpi, rakastan sen intensiivistä säveltä. Tätä hoilasin joskus kesällä kämppikseni kanssa portaikossa. 

"Say my name, sun shines through the rain

 A whole life so lonely

 And then come and ease the pain"

AURORA: Stjernestøv (2020)

        Runaway (2015)

Kuuntelin taas pitkästä aikaa AURORAA! Stjernestøv on hänen ainoita norjankielisiä kappaleitaan. Se on rauhallisen taianomainen ja sopii kehtolauluksi, vaikka kertookin kotiin paluusta. 

Runaway on surullisen tunnelmallinen kappale, mutta siitäkin löytyy vahvuutta. Sen sanat muistuttavat jotenkin irrallisuudesta ja oman paikan etsimisestä. 

"And I was dancing in the rain

 I felt alive and I can't complain

 But now take me home, home where I belong

 I got no other place to go"

Hu Xia: Na xie nian (那些年)(2011)

Tähän lauluun olen rakastunut pikkuhiljaa. "Nuo vuodet" on taiwanilaisesta elokuvasta You are the apple of my eye, jota aloin katsoa lähinnä tämän laulun perusteella. (Täytyy kyllä sanoa että pidän kappaleesta enemmän!) Laulussa on kauniit sanat ja rakastan sävelen kaihoisaa elokuvallisuutta, joka syventää nostalgista tunnelmaa. Tämä on pyörinyt päässäni edelleen viime aikoina ja yhdistän sen syyspäiviini.

          

Cumulus: Höstvisa (1977) (alun perin Erna Tauron, 1965)

Löysin Höstvisan vasta tänä syksynä ja tajusin sen olevan Tove Janssonin kirjoittama. Minulle itse laulu on tärkeämpi kuin sen esitykset. Tämä laulu peilautuu edellisen tavoin omaa syksyyni ja tunnen siihen syvää yhteyttä. Rakastan surumielistä säveltä mutta sitäkin enemmän sen kauniita sanoja, jotka kertovat yksinäisyydestä ja rakkauden kaipuusta peilaten kesän loppuun ja pimeyden syvenemiseen. Laulu myös kehottaa rakastamaan silloin kun on vielä aikaa, ennen kuin hämärä saa vallan. Tosin rakkaus voi myös saada kaiken taas kukoistamaan. 

"En sommar går förbi, den är alltid lika kort,

 den är drömmen om det kunde vinna. 

 Du kommer kanske nån gång, förr'n skymmningen blir blå,

 innan ängarna är torra och tomma. 

 Kanske hittar vi varandra, kanske hittar vi då på

 något sätt att få allting att blomma"