Suojelija

 Harvemmin töistäni on saatavissa minkäänlaista kannanottoa suuntaan tai toiseen. Useimmiten maalaan, mitä mieleen tulee - annan intuition viedä ja ehkä vasta jälkeen päin on nähtävissä - jos on - jokin tarkoitus tai syy....

Tämä taulu syntyi samalla tavalla. Vahnan tukkoonmaalaamani ja keskenjääneen työn päälle laitoin kerroksen gessoa ja siellä oli jääkarhuemo suojelevasti oman pienen pentunsa yllä.

Henkilökohtaisesti kuva kertoo ehkä siitä ihanasta, ja samalla hieman kivuliaasta kasvusta, jonka jokainen vanhempi käy läpi lapsen kasvaessa. Kun napanuora venyy, ja sen tulee antaa venyä, kun lapsi kasvaa etkä voi - eikä pidäkään - häntä kaikilta vastoinkäymisiltä suojata. Kun lapsi kasvaa, pitää lapsen antaa mennä, kokeilla omia siipiään, pettyä ja mennä vähän rikkikin - jotta voisi kasvaa vahvaksi ja itsenäiseksi.

Kuvan voi myös halutessaan nähdä Telluksen hätähuutona. Yhtä karuimmista viesteistä ihmiskunnan tuhovoimasta kertoo likaisen harmaa jääkarhu joka kulkee voipuneena entisellä elinalueellaan... Ennen valkoinen toimi suoja värinä - nyt se on kuin huutomerkki.

Suojelija: äiti lapsensa, karhuemo pentunsa, ihmiskunta maapallon. Jos lähdetään liikkeelle vaikka siitä, että siivuotaan omat jäljet?

Feeling blue

"Feeling blue", 30 x 30 cm sekatekniikkatyö 

 Here is my mixedmedia painting "Feeling blue". I join with it on Paint Party Friday.
****
Eilen postailin maalauspohja pohdintoja, josta virisi mukava ajatusten vaihto FB:n ryhmässä Suomalaiset mixed media ja art journaling-harrastajat. Kaiken kaikkiaan mukava ryhmä.

Tänään pistän tänne blogiin postaten  tämän "Feeling blue" sekatekniikka/mixedmedia työni, jonka olen toki jo aikaa sitten julkaissut niin instagramissa kuin FB-ryhmässäkin.

Tämän työn olen maalannut akryylimaaleilla. Itse käytän Amsterdam merkkisiä akryylimaaleja. 
Nämä ovat valikoituneet käyttööni useasta syystä. Näitä on helposti saatavissa, ovat tasalaatuisia (mm. värisävyt ovat liki muuttumattomat erästä toiseen), sekoittaminen on helppoa jne. Aivan edullisimpia ne eivät ole, mutta mielestäni hinta-laatusuhde on kohdillaan. Olen toki maalannut jo sen verran pitkään, että jo aikaa sitten ajanut ohi vaiheen, jossa hankintaan värilajitelmia. Itse pidän eniten 120 g tuubista, hintaa on enemmän, mutta tuubista saan maalia juuri tarvitsemani määrän, tuubissa maali ei kuivu ja tuubit on helppo säilyttää (esim. Ortexin kannellisessa laatikossa).

Ensimmäinen vaihe on vapaa ja intuitiivinen, iloinen ja vaiston varainen. Leikkimistä väreillä ja muodoilla. Usein tässä kohtaa jälki on melko suurta ja summittaista.  Sen jälkeen alkaa työn pyörittely ja tuijottelu. Saatan useamman päivän siirrellä kuvaa ympäri olohuonetta,koko perheen iloksi. Tutkia sitä eri suunnista ja pohtia, mitä siellä on tai mikä sieltä tulee. Ja sitten siellä yhtäkkiä on jotakin - itselleni tällä hetkellä suureksi iloksi - eläinhahmot ovat pompsahtaneet näkyviin. (Eläinhahmot ovat pehmeitä, empaattisia ja täynnä tunnetta. Eivät syyllistä tai ahdista.)

Jonkilaisena edellytyksenä on se, että hahmo näyttäytyy mukaellen muotoja tai värejä. Sen jälkeen piirrän eläin hahmon esiin. Stabilo All kynä on vanha tuttu ja tässä vaiheessa ihan paras, mikäli tumma vahva musta viiva on mieleen. Toinen vaihtoehto, jota tässä olen käyttänyt yhdessä Stabilo All kynän kanssa on Inktensen kynät, joilla saa mukaan sävyn vaihtelua - aivan oiva varjojen ja muutoin muodon luomiseen. Tässä taulussa kissa on saanut lisää väriä - samoin lankeavat varjot olen värittänyt inktensen kynillä. Inktensen musteen olen aktivoinut vedellä tai toisinaan kirkkaalla gessolla.

Viimeinen vaihe on itselle se kaikkein antoisin. Siinä käytän Uniball singno valkoista geelikynää, valkoista Poscatussia ja Graphik Line painter maalikynää. Viimeisenä kaikkein pienimpiin yksityiskohtiin käytän Micron kyniä. Näitä käytän siihen, että piirtelen yksityiskohtia - duudlailen, kuvioin ja raidoitan. 

Otson pieni ja hento ote

 Luulin hänet jo postanneeni, mutta en sitten kuitenkaan. 

Otso lähti Lahteen ystävien luokse. 

Linopainantatekniikkaa ja leimailua gelliäkin. 

Minä olen kuin suutari joka ei pysy lestissään. :) 

KOSKAAN.

En vaan voi olla sotkematta tekniikoita toisiinsa.

En vaan voi.

Sitten kun sotken, 

tulee kuvista enemmän itseni näköisiä.

Ehjempiä ja kokonaisempia.

Rento kuunsylissä

Ken kuuhun kurottaa

ken sen syliin saa nukahtaa

saattaa siellä

tähtien tiellä

nukkua sata vuotta 

unta Ruususen

Vähän muhevammin tällä kertaa....

 Joskus tekee hyvää tulla oman mukavuusalueen ulkopuolelle ja tehdä jotain ihan muuta.
Tämä työ syntyi tarpeeseen ja suurella tunteella. Kuvissa työ on vielä vähän märkä ja mm. pearlmedium ei ole kuivunut eikä kauneimmillaan. Innostuin ehkä liikaa sekä lisämään tavaraa että väriä.

Pohjaan liimasin ensin papereita, pitsiä ja kangasta. Sitten liimasin härpäkkeitä metalllisita koristeista puuleikkauksiin ja gesso pintaan. Sitten värejä: Inktensejä, akryylimusteita ja pearl mediumia. Stabilo all kynää ja vettä..

Kesän ihania yllätyksiä

Sain muutama viikko sitten työkaverilta viestin, jossa hän kysyi tekisinkö hänelle taulun, jossa olisi tietty ajatelema mukana. Työnkoon ja hinnan hän määritteli, mutta muutoin sain vapaat kädet. Mikäs sen mukavampaa. Tässä työni valmiina kokoon 30 x 30 cm kanvastaulu. Mixedmediaa - kollaasipohjalle neocorol II,akryylimaalia, sabluunoita, värin pesua, leimoja (jotka tosin eivät lopullisessa työssä edes näy), Stabilo All, vesiväri, Uniball White ja Posca valkoinen...

 Tilaaja pitää työstä ja tämän julkaisuhetkellä olen sen jo hänelle toimittanut....

Tällaisia ylläreitä lisää <3

Muistoksi yhteisistä hetkistä...

 Elämään kuuluvat kohtaamiset ja erot. Joskus saat tehdä useammankin vuoden töitä samojen ihmisten kanssa ja sitten tiet eroavat. Tämä taulu (tai jyhkeähkö) kortti lähtee työkaverin matkassa, ja toivottavasti muistuttaa häntä yhteisistä hetkistä -- itkuista ja nauruista.

CSI#152

CSi #152
Evidence
* polka dots
* ribbon and bows (aroun the homehouse)
*pearls (middle of the flowers)
*paint
* triangles
*watercolord backroud
*stars
* birthday accent

Testimoney:
Document a favourite gift, which I have ever given 
Ja tällaisen taulun sain aikaan:

Vähän hätäinen toteus, ko meni viimetinkaan....

Taulutrio

Home Sweet Home

Parasta on pyykkipäivä

 Nämä kolmetaulua ovat odottaneet tulemistaan. Kesällä mökiltä tarttui mukaan lautoja - näiden kolmen vanhan - jo yhden elämän kukkalaatikonpohjana eläneiden lisäksi iso kasa, mistä lähden kollaasia (toivottavasti) talven aikana kasaamaan.

Näissä laudanpätkissä kiehtoi home, tummuus kuluneisuus ja veden jättämät jäljet. Tänään ryhdyin niitä työstämään ja ne valmistuivatkin vauhdilla.

Osa kukista on jo aikaisemmasta työstä tai siitä ottamastani kopiosta ja värit ovat nämä - tällä hetkellä kaikkein omimmat. :)

Family