Leijonaa mä metsästän

 Vähän aikaa sitten piirtelin ilokseni Molskineen kuvan ystävällisistä hahmoista. Ystävyyden äärellä. Ehkä etummaiselle linnulle ehkä on sattunut jotain, ja muut tukevat. Ovat ympärillä ja ymmärtävät.

Leijona lähti elämään tämän jälkeen omaa tarinaansa. Piirsin sen läpi paperiin ja siirsin SpeedBall kaiverruslevylle.

Leijonan harjassa on minulle valtava määrä yksityiskohtia, joiden esiin kaivertaminen oli haaste. Kaiversin lähes koko leijonan hyvin pienellä terällä ja olen tyytyväinen siihen, että sain aikaan melko ohuita viivoja, jotka myös jatkuvat.

Kokeilin tähän vähän kuviointia...

 Hahmo on mielestäni  hauska - jopa niin hauska, että innostuin tekemään siitä useamman kortin. Luulen myös sen seikkailevan jatkossakin arttisivulla tai kuvissa.

Hmm... Vai tuleekohan sille kavereitakin?

Värit tein DistressOxideilla leijonan muotoisen sabluunan läpi

Päätin hyväksyä heitot kohdistuksessa asiaan kuuluvana käsityön leimana :)

Jäniksiä ----painettuna tällä kertaa

Jos pitää jäniksistä, niitä on kiva tehdä. Tässä vien luonnosta eteenpäin. Valmiiksi printiksi asti. Kaiverruksen teen - kuten usein -

softcut levyyn. 
Tässä kokeilen tekniikkaa, jonka bongasin jostain näkemästäni videosta. Ensin maalataan valkoisella gessolla ohut kerros kaiverrettavan levyn pintaan. Tähän pintaan lyijykynällä piirretty luonnos on helppo hankaamalla siirtää, jolloin kaivartaminen on helpompaa. 

Itse pidin tästä. Huomasin, että luonnos ei gessosta samalla tavalla lähde irti kuin paljaasta ja liukkaasta levyn pinnasta.

 Tässä lähikuvassa se, että tässä myös lisäsin markerilla väriä pintaan sitä mukaa kun kaiversin. Ajattelin, että näen näin paremmin sen mitä olen kaivertanut. Hyvä käytäntö tämäkin.

Ensiprintti

Jos yksi onnistuu, täytyy sille tehdä kaveri. Joten lopulta jäniksiä on kaksi.

Ja sitten sattui niin onnellisesti, että ystäväni Heli sai tämän kaunottaren, ihan tuohon naapuriin.  Ja voi ah! ja Oih! Pääsin sitä heti jäniksieni kannsa kokeilemaan.

Valkoisia jäniksiä mustalla

mustaa valkoisella

 Ihanimmaksi tämän session teki se, että pöydän toisella puolen - ihan toisenlaisten laattojen kimpussa touhusi ystävä.

Petteri Punakuono korttiin

 Joulukorteissa näkyy tämän vuoden lempitouhuni (yksi niistä) eli kaivertaminen. Tähän korttiin aihe löytyi työkaverin paperista - Jonna <3 oli piirtänyt ihanan selkeä linjaisen poropeuran, jonka näin oitis kortissa. Luvan kanssa sain siist tähän korttiin poropeuran kaivertaa. Taustakseen se sai talvisen maiseman ja lähtee toivottamaan hyvää joulua.

Painotyön tein Versafinen musteilla ja kaiversin Speedballin levylle (vaaleanpunainen levy, joka on juuri sopivan paksua blockprinttailuun. Palaset on helppo saada kasattu kokonaiseksi kuvaksi musteen lisäyksen jälkeen).