Joulukoristeita vanhoista kirjoista

Kuva: Kotivinkki

Kotivinkin syksyn ruokajutun somisteena oli vanhoista kirjoista tehtyjä koristeita. Nappasin niistä kuvat kännykällä ja palasin ajatukseen kuukauden päästä. Lisäksi otin esille jouluisen Pinterest-tauluni ja päätin viimein toteuttaa muutamia sinne säilöttyjä ideoita. Sen enempiä miettimättä silppusin jo aiemmin käyttöön päässeitä vanhoja kirjoja. Tällaista tuosta silppuilusessiosta sitten syntyi: 

Idea Pinterestistä, ohje täältä. Tähtitarrat olivat johonkin eksyneet, ne voisivat olla sopivammat kuusen latvaan. Taittelu oli ensin hankalaa, mutta harjottelun kanssa näitä syntyisi varmaan nopeamminkin.

Tämän kortin idea on Pinterestistä (ja sama näköjään myös uusimmassa SK 11-12/2015:ssa). Erikokoiset kolmiot on siis vaan hurauteltu suoralla ompelukoneompeleella kiinni korttipohjaan. Mulla tässä aina kaksi kolmiota päällekkäin.

Tein myös aiemmin testailemani 3D-tähdet miniversioina. Vielä en tiedä, mihin nämä päätyvät. Isompia on jo tosin tekeillä olohuoneen joulukoristeiksi. Ohje pahvisiin vastaaviin on täällä.

Kivointa oli opetella uutta tehdesäni näitä origamitähtiä. Ensin meinasin luovuttaa, mutta nyt yksi tähti onnistuu jo minuuteissa ja ilman ohjeita. Nämä päätyvät varmuudella joulukuusen koristeiksi. Aivan älyttömän hyvät kuva- ja video-ohjeet origamitähtiin ovat täällä.

Vanha kunnon paperikäynnös syntyi kuuseen myös nopeasti. Kannattaa muistaa leikata samanpaksuisia ja -pituisia suikaleita. Tylsästä businessoppaasta syntyi näin jotain paljon kivempaa!

Myös alkuperäinen Kotivinkin idea pääsi toteutukseen. Ehkä näistä tosiaan tulee jouluisen kakun koristeita tai voisihan niitä tökkiä esimerkiksi joulukukkien koristeeksi.

Joku ehkä koristelisi näitä glittereillä tai värillä, mulle ne toimivat parhaiten näin. Takaraivossa ajatus on myös se, että nämä on helppo kierrättää, sitten jos kyllästyn ja haluan jotain muuta.

Toivottavasti saitte tästä ideoita omiin jouluaskarteluihinne!

Joulukuusi hohtaa, tuttu valo tuo...

Joulu hiipi meille varoen, mutta koska itse joulun ajan vietämme muualla, annoin koko sakille luvan ottaa todellisen varaslähdön. Niinpä viime viikon joulukalenterin luukussa luki: Haetaan joulukuusi. Oli muuten helpoin kuusenhakureissu ikinä, mutta kieltämättä ei tunnelmaltaan ihan sama kuin rämpiä lumihangessa sitä oikeaa etsien. Tämä kuusi löytyi hyvin epäromanttisesti Bauhausin kylmävarastosta, mutta silti se oli juuri se oikea.

 
Koristeet ovat peruja viime vuodelta, mutta pääsivät nyt käyttöön ensimmäistä kertaa. Ne on siis tehty vanhoista kirjoista ja pellavalangasta.

Lisäksi ripustin oksille ihan omia piparimuotteja, ne saa sieltä sitten vielä käyttöönkin, jos tarvis on.

Kuusen alla on vanhoista t-paidoista alkunsa saanut mattoprojekti. Omat t-paidat tosin loppuivat kesken, joten viimeiset valkoiset kierrokset on tehty ihan ostetusta kuteesta. Tälläkin kertaa aloitin kyllä Kangas-aitan ohjeilla, mutta kun käytössä on rajallinen määrä kudetta, pitää opetella oikomaan ja keksimään itse. En täydellisen tyytyväinen kyllä ollut, tähtikuvio pullistelee hieman liikaa ja valkoiset ovat erisävyisiä, mutta jouluhämyssä ja kuusen alta sitä ei liikaa huomaa, joten iloitsen siitä, että miehen ainejärjestöpaita ja muutama muukin on muistona matossa.

Nyt kuuselta puuttuu vaan tähti, kun aiemmin alennuskorista ostettu osoittautui liian isoksi ja painavaksi. Kunpa saisin senkin tehtyä kierrätysmateriaalista. Ideoita otetaan vastaan!

Nopea tuunaus

Siivoillessani löysin pari vanhaa magneettia, jotka olin kai säästänyt juuri sen takia, että joku kaunis päivä ne tuunaisin. Toinen on entisen kuntosalini, toisen alkuperästä ei ole mitään muistikuvaa.



Sitten se kaunis päivä koitti. Oli muutenkin askartelutavarat levällään, joten päätin saman tien tehdä magneeteilla jotain. Avuksi otin teipit ja vanhan valistuskirjan, jonka olen ostanut kirpparilta tuunaustarkoituksiin. Ajattelin, että sieltä voisi löytyä jotain sanoja ja otsikoita, jotka magneetteihin sopisivat.





Ihan täydellisiä lauseita kirjasta ei löytynyt, mutta päätin, että sen sijaan että jään odottamaan täydellisen tekstin löytymistä, otan kirjasta parhaat. No, pari hyvää otsikkoa hajosi, sillä paperi olikin jo niin haperoa, että repeytyi saman tien, kun vähän koskin saksilla. (Hauska kirja muuten: vuosikymmeniä vanha ja kirjoittaja valittaa, miten koskaan ennen ei ole ollut niin velttoa nuorisoa kuin nyt. Kuulostaa jotenkin tutulta...)

Tällaiset Marianne-henkiset niistä sitten tuli.



(Olen hukannut kamerani. Siksi nämä kuvat näyttävät valitettavasti tältä.)

Jälleen perhosia

Kohta pitäisi varmaan soittaa jollekin auttavalle linjalle, sillä taas, todellakin taas ilmestyi perhonen työhöni.

Piti tehdä pikaisesti synttärikortti kummitytölleni. Kun tuijottelin tätä kiireisen askartelijan pelastusta, korttivihkoa, mielessäni oli vain perhosia. (Onneksi ei vatsassa.)


Kirjaston poistomyynnistä hankittu Patricia Cornwellin dekkari käteen ja pari sivua sieltä irti ja perhosta leikkaamaan. Tietty piti tarkistaa, että sivulla ei listitä ketään, sillä se ei taitaisi sopia pikkutytön korttiin.

Kiinnitin perhosen lentämään korttiin pienin pistoin valkoisella langalla. Kas näin.

Kevätperhosia

Mulla on joku perhosvillitys. Kevätkassinkiin sellaisen halusin, eikä perhosten kaipuu sillä helpottanut. Ehkä osasyynä tähän villitykseen on se, että talvilomalla kävimme ulkomailla eläintarhassa, jossa kasvatettiin perhosia. Olivat tajuttoman hienoja, isoja ja värikkäitä!

No, nyt sitten luin Kirjan uusi elämä -kirjaa ja kappas, innostuin heti perhosjutuista.

Siellä oli ohje tällaisiin perhostikkuihin. Itse asiassa tätä ennen kirjassa neuvottiin, miten tehdään perhosmobile ja nämä tikut olivat saman idean muunnos. Innostuin heti! Vaikutti helpolta: perhoskuva liimataan rautalankaan.

Halusin kuitenkin perhoseen aidompaa fiilistä, ihan kuin perhonen löisi siipiään. Ajattelin siis leikata kaksi samanlaista perhoskuvaa ja kiinnittää ne rautalankaan. Siis ajattelin. Lopulta päädyin siihen, että perhosenkuvia on kuusi. Se tuntui tukeavammalta. Päätin nimittäin ommella perhoset toisiinsa kiinni valkoisella langalla pienin pistoin ja pujottaa rautalangan noihin ompeleisiin kiinni. Niin välttäisin liimaamisen (eli sen, että liimaa on perhosen siivissäkin ja sitten perhoset olis mun mielestä tosi rumia.)

Perhosen mallin muuten otin suoraan kirjasta. Jäljensin mallin leivinpaperille ja revin vanhasta kirjasta sivuja ja leikkasin kerralla kaikki kuusi perhosta. Kirjan olin ostanut kirpparilta ja sen tiedän, että Erkillä on joku keskeinen rooli siinä. Aika usein hänen nimensä noissa perhosissakin vilahtelee. :)

Tein nyt aluksi vain muutamia tikkuja. Ehkä teen lisää vaikka erivärisistä kirjasivuista tai vanhoista kartoista. Laitoin näitä sitten kukkien joukkoon lentelemään.

Tällainen pieni askartelu oli juuri sitä, mitä nyt kaipasin. Mulla on pari pitkää projektia kesken ja välillä meinaa usko niiden kanssa loppua: olen varmaan eläkkeellä (+30 vuotta aikaa) ennen kuin edes toisen niistä saan valmiiksi...

Kotiseutumatkailu kannattaa!

Olen pitkään ollut sitä mieltä, että parhaat pikkukaupat ja kirpparit löytyvät isojen kaupunkien ulkopuolelta. Viikonlopun reissu Tampereen kylkeen Sastamalaan (ent. Tyrvää/Vammala, ehkä sekavin kunnan nimihistoria ikinä!) osoitti tämän jälleen todeksi. Ihana ystäväni houkutteli meidät päivän retkelle lapsuuden kotikuntaansa ja pääsin tutustumaan ehkä upeimpaan kangas-/askartelukauppaan, mihin olen ikinä törmännyt. Ystäväni oli paikkaa jo kehunut, eikä turhaan! Kyseessä on Nokian kauppahuone Sastamalassa. Tästä kaupasta saa kankaita laidasta laitaan, mutta itse hipelöin eniten väreittäin ja teemoittain järjesteltyjä tilkkutyö- ja kuvakankaita (mikähän niiden virallinen nimi on?). Lisäksi kaupasta löytyy tarvikkeita paperi- ja koruaskarteluun, nappeja ja nauhoja joka lähtöön, oikeastaan ihan mitä vaan. En päässyt tänä vuonna Tampereen käsityömessuille ja uskokaa tai älkää, tämä yksi käynti korvasi kaiken tuon. Ideoita, materiaaleja, tarvikkeita niin, että meinasin pökertyä. Menen uudestaan ja vien siskonikin! Lisäksi Sastamalan pari kirppistä osoittautuivat melkoiseksi aarreaitoiksi, aivan mahtavia paikkoja ja hinnat kohdillaan.

Mukaan tarttui...

...kangastusseja tekeillä olevaan tyynyprojektiin, hippusen pöllökangasta ties mihin, alennuksessa ollut Distress Ink, jonka käytöstä en vielä oikein tiedä mitään, korvakorukoukkuja, violetti paperisetti ja kirjainnapit esikoisen villatakkiin. Taustalla kirpparilta 'Ota tästä'-hyllystä nappaamani Routledge's Complete Letter Writer, jonka sivuilta löytyy ohjeet mm. oikeaoppiseen rakkauskirjeen kirjoittamiseen. (On muuten ohjeet myös myöntävään ja kieltävään vastaukseen!) Veikkaanpa, että kirja päätyy kortti- ja koristeaskarteluun, joistain sivuista tullee taulujakin. Ihaninta kirjassa on, että aiempi omistaja on opiskellessaan kirjannut lyijykynällä merkintöjä laitoihin. Oih!

Tästä kuvasta selviää, mikä on miehen ja arvatenkin tulevaisuudessa esikoisenkin, sydäntä lähellä.

Not so chic, mutta näistä kankaista ja tuosta merkistä innostuin itsekin. Kyllä noista vielä jotain vänkää saadaan!

Lisäksi kirppareilta löytyi tuunattavaksi hyväkuntoinen lasten potkukelkka, josta en hoksannut ottaa kuvaa ja se saapuu kotiimme vasta myöhemmin. Mutta siitä takuulla tulee mukava kesäprojekti, sillä tänä talvena tuskin vielä ehdimme kelkkailemaan ja kesällä hiominen ja maalaus on mukavinta. Enpä malta odottaa!

Kirjakirjaimia

Vuosia sitten hankin jostain messuilta KOTI-kirjaimet, jotka muistaakseni on tehty jostain ylijäämämateriaalista. Kirjaimet ovat olleet matkassa jo viidessä kodissamme ja ne on aina aseteltu paikoilleen heti muuttopäivän iltana. Jotenkin viesti on mennyt näin nopeasti perille :D.

Kirjaimet ovat vaihtaneet ulkomuotoaan sisustuksen mukaan. Alunperin väri oli vaaleansininen, sitten limenvihreä ja melkoisen pitkään ruskea. Nyt kirjainten oli aika saada ylleen vanhojen kirjojen sivuja. Jenkkijohtajuusopas sai taas kyytiä. Alle ja päälle sivelin valtavasti decoupage-lakkaa. Lopputuloksena olivat liimaiset sormet ja uudenlaiset kirjaimet.

Tämän näpertelijän todellinen luonne paljastuu tässä:

Kirjat pääsivät jälleen omalle paikalleen kirjahyllyn päälle. Kotona ollaan!

Kestävä kuusi

Siskollani ja minulla on aika usein kännykässä ns. kirpparimuistilista. Sinne kirjoitetaan, mitä kirppareilta oikein pitikään muistaa bongata erinäisiä projekteja varten. Syksyllä minun listassani luki: vanhoja kirjoja ja piparimuotteja. Tarkoituksena oli tehdä ensimmäisen oman kodin joulukuuseen koristeet täysin jämämateriaalista. Nooh, hyvään alkuun pääsin, ja sain aikaan mm. seuraavanlaisia koristeita äidin lankalaarista löytyneestä pellavanarusta ja vanhoista kirjoista.

Apuna oli vanha kunnon Isotaito-kirja, muuten nuo perinteiset sydämet eivät olisi enää onnistuneet. Toivon mukaan kukaan ei koskaan lueskele noita tarkemmin, leikellyt kirjat olivat nimittäin jotain 50-luvun lällyromaaneja, joissa seikkailivat Tyynet ja Aimot ah niin kohtaloikkaissa romansseissaan.

Kuusenkoristeprojekti kuitenkin hyytyi joulukuun alussa, kun tajusin, ettei kuusta tänä vuonna kotiin kannatakaan hankkia. Olimme nimittäin lähes koko joulukuun reissussa, eikä muovikuusi tule tietenkään kyseeseen.

Jotain valmista tästä kierrätys/kirjaprojektista kuitenkin syntyi. Netistä bongasin nimittäin tämän pokkarijoulukuusen ohjeen.

Kuusi muodostui noin tunnissa kirpparilta löytyneestä jenkkiläisestä johtajuusvalmennusoppaasta. Sen verran poikkesin kyseisestä ohjeesta, että revin pokkarin kannet ja n. 30 sivua irti ihan omin pikku kätösin - siinä mitään mattoveistä tarvitse. Ohjeen mukaan kuusen alaosaan jäävät pienet 'kolmiot' voisi jättää paikoilleen, mutta tämä kuusi ei kyllä niitä kaivannut, joten leikkasin ne osioissa pois. Glitteriä käytin säästellen, taisin hieroa noihin sivuihin jotain lähes kokonaan kuivahtanutta glitterliimaa ja kultaista leimasinväriä. Tähden tein pahvista ja liimasin kuusen puoliskojen väliin.

Tekniikasta innostuneena leikkelin pokkarin selästä myös puoliympyröitä ja sain helposti aikaan näitä.

Ehkä siis ensi vuonna kuusenkoristeprojekti jatkuu ja oikea kuusi päästään viimein koristelemaan.

Ai niin, piparimuotteja en koskaan kirpparilta löytänyt, niistä olisi tullut tällaisia:

Lähde:Kodin kuvalehti