Sateisten kesäpäivien aikana ehti hyvin siivota kaappeja ja komeroita. Odotamme toista vauvaamme ja näin ollen kodin tiloja on ollut pakko järjestellä ja paikkoja siivota. Minä kävin siis läpi kankaani ja laitoin eteenpäin sellaisia, jotka olivat pyörineet matkassa jo aivan liian kauan. Osa lähti Punaisen Ristin Kontti-myymälään, osa eli erityisesti vähän huonommat tai pienemmät palaset sain uudelle omistajalle Facebookin Materiaalitori kierrättäjille-ryhmän kautta. Sen kautta olen löytänyt monille pikkujutuille, askartelutarvikkeille yms. oikeasti innostuneen käyttäjän. Suurin osa on käynyt hakemassa pikkujutut oveltamme ja ilo on ollut molemminpuolinen. Jos siis olet Facebookissa, suosittelen etsimään oman alueesi ryhmän ja liittymään siihen!
Trikookankaiden jämäpaloja en kuitenkaan raaskinut heittää pois. Olen säästänyt leikkelemistäni kankaista kaikki n 8X8cm suuremmat palat ja mietinkin aikani, mitä niistä syntyisi, vaikka tälle uudelle tulokkaalle. Sitten muistin, että esikoisen alkuviikkojen pikkutumput katosivat helposti ja toisaalta lähtivät käsistä pienenkin heiluttelun seurauksena. Esikoinen oli sen verran touhukas, että tumppuja oli pakko pitää, ettei aivan raapinut naamaansa ruvelle joka päivä.
Trikookankaiden jämäpaloja en kuitenkaan raaskinut heittää pois. Olen säästänyt leikkelemistäni kankaista kaikki n 8X8cm suuremmat palat ja mietinkin aikani, mitä niistä syntyisi, vaikka tälle uudelle tulokkaalle. Sitten muistin, että esikoisen alkuviikkojen pikkutumput katosivat helposti ja toisaalta lähtivät käsistä pienenkin heiluttelun seurauksena. Esikoinen oli sen verran touhukas, että tumppuja oli pakko pitää, ettei aivan raapinut naamaansa ruvelle joka päivä.
Ensimmäiset tumput leikkelin käyttäen apuna ja evästyksenä säästyneitä vanhoja tumppuja. Toisen resorit olivat aikanaan aivan liian löyhät ja lyhyet, kissatumput taas olivat suosikit pituutensa takia. Ensimmäisen tumpun kanssa mietiskelin kokoamista itse ja siksipä työ ei ehkä ole siistimmästä päästä sisällä näkyvien ja ehkä tuntuvienkin saumojen takia. Sitten tajusin onneksi googlata ohjeita, ja löysinkin nämä erinomaiset ohjeet Näiden avulla toisista tulikin sitten jo paljon siistimmät.
Paloista riitti materiaalia myös pieniin pipoihin. Ne tein samalla sabluunalla kuin aiemmin ja toisen kaavoitin vanhalla vauvan neliskulmaisen pipon avulla. Sisävuoreksi päätyi tavallinen raitatrikoo sekä jo likaantuneesta ja kauhtuneesta trikoopaidasta leikattu, hyvinkin pehmoinen kangas. Tähän käyttöön voisi muutenkin käyttää enemmän vanhoja trikoopaitoja.
Vauvamuoti on taas muutamassa vuodessa muuttunut ja kuolalappuja näkyy joka paikassa. En ihan tiedä, olenko ideasta innoissani, mutta koska tulokas saa pääosin käyttöönsä isoveljen vaatteita ja suurin osa niistä valkoisia tai muuten neutraaleja, ajattelin, että näillä voi ainakin vähän lisätä väriä vaatteisiin. Kaavaan katselin mallia netin kuvista ja leikkelin hyvinkin vapaalla kädelllä. Neppareita en vielä laittanut, koska keväällä tuli ostettua kirppikseltä 'nepparikone', joka majaileee äidin luona. Niinpä kuolalaput lähtivät äidille nepparoitavaksi. Toivotaan, että saamme sieltä raporttia, miten laite toimii!
Paloja toki vielä jäi. Mitähän niistä vielä keksisi, tulokkaalle tai muuhun käyttöön? Saa ehdottaa!
P.S Blogiin eksyville tutuille ja sukulaisille tiedoksi: Tulokkaan sukupuolta ei kannata päätellä näiden ompeluksien perusteella. Näitä värejä sattui olemaan ja sukupuolestaan huolimatta tulokas tulee kulkemaan pitkälti isoveljen vihreän- ja turkoosin sävyisissä kamppeissa :D.
P.P.S Jostain syystä Blogger vaihtaa fonttia kesken kaiken, enkä osaa tätä korjata. Saa vinkata, jos tietää, missä vika.
