Ajlajk

Täällä makoilen edelleen sängyssä. Maanantai iltana kävin pyöräilemässä. Talvi ja metsäpolun rikkinäiset pitkospuut yllättivät tämän pyöräilijän. Etupyörä tipahti rikkinäisiltä pitkospuilta ja tökkäsi hankeen. Sen verran liukkaasti lensin pyörän satulasta, että onnistuin kopauttamaan pääni viereiseen koivuun. 10 minuutissa olin jo uudelleen pyörän päällä ja ilta meni kotona vain vähän hämmästellessä silmäkulmassa tapahtuvia muutoksia. Eilen töissä alkoi pääsärky ja huono olo. Sen verran kipeäksi olo muuttui, että suuntasin varuiksi lääkäriin. Tärähdyksellä selvisin, mutta nyt on kokemusta siitä, miten helpolla sitä päänsä saa kolautettua kipeäksi. Eilinen menikin sitten nukkuessa. Nyt on silmä ja poskipää mustana ja pää hieman normaalia enemmän tärähtänyt. Niskoissa tuntee myös kopauksen seuraukset. Särky on hellittänyt onneksi eilisestä, mutta otan vielä muutaman päivän vähän rauhallisemmin. Ja kerrasta opin asian mikä olisi pitänyt olla itsestään selvyys jo pyöriä ostaessa. Ilman kypärää en enää polje metriäkään! Aika halpa henkivakuutus tuo kypärä kuitenkin. On ollut lapsille aika opettavaista katsoa minun naamaani. Jopa 13-vuotias totesi aika pokerina, että ei niitä kypäriä varmaan turhaan ole tehty.

Mutta se siitä polkemisesta. Tyttären kanssa napsittiin jokunen aika sitten urakalla valokuvia toisistamme ja niiden siivittämänä päivän aiheeseen. AJLAJK!

                                                                                          * * *

Bongasin jokunen aika sitten ruotsalaisen Ajlajk-nimisen vaatemerkin. Katselin heidän jumpsuitiaan sillä silmällä ja mietiskelin, että raaskinko moisen ostaa. Tuleeko sille käyttöä ja millainenkohan se on minun kropallani. Sitten sattui hauska sattuma ja näin Facebookin kirppiksellä juuri kokoiseni myynnissä. Haalari oli myyjän mukaan uudenveroisessa kunnossa, joten menin ja rohkenin ostaa tuon häneltä pois.

Malttamattomana odottelin muutaman päivän postia ja kun paketti vihdoin saapui, rakastuin haalariin ensi silmäyksellä. Toki tuo on melko "antavahko" minun tyyliini, mutta saahan sinne alle laitettua toppia.

En malta odottaa, että kesä saapuu. Liekö tässä minun tämän kesän lempparivaate. Laittamalla hakusanaksi googleen tuon ajlajk jumpsuit, löydät ihan oikeita mallikuvia puvusta. Tämä oman elämänsä supermalli on kuitenkin parikin astetta lyhyempi ja vartalon mittasuhteiltaan hieman pehmeämpi kuin nuo virallisten kuvien mallit. Joka tapauksessa haalari on IHANA! sekä mallien päällä, että minun!

Näihin kuviin ja tunnelmiin tänään. Ulkona taas super hienoa ilma. Sen verran pitää minunkin itseäni levosta huolimatta ulkoiluttaa, että koira pääsee ulos. Oikein ihanaa tätä päivää ja varokaa liukkaita kelejä!

Fiinimpää kukkapaitaa

Rippijuhlat onnistuneesti takana. Pienet ja oikein mukavat, neidin näköiset juhlat. Meidän suku on todella pieni, joten vieraita ei montaa ollut. Siksi uskalsin eilen ottaa niin rennosti. Tarjottavat riittivät oikein hyvin ja sain apua niissä. Kiitos suuresti super hyvän voileipäkakun taikoneelle Titalle <3. Olin todellinen emäntä ja yhtään kuvaa en ottanut tarjottavista, vieraista saati itse sankarittaresta.  Ajatuksena oli kyllä ihan oikeasti napsia kuvia muistoksi tytölle itselleen, mutta kummasti se aika meni tarjoillessa ja yhtäkkiä olikin jo juhlat loppu. Uskoisin, että nuo kännykät ovat kuitenkin räpsyneet, joten varmasti kuvia on tallessa.

Omat vaatteeni kyllä ehdin kuvaamaan... :D :D. Oli kiva pitkästä aikaa laittaa taas päälle vähän siistimpää. Arkisin kuljen pääasiassa rennoissa mekoissa ja kotona lökäreissä. Mun yhdeksi vaatelemppariksi on vuosien aikana muodostunut kuvien kukkapaita. Rakastan paidan värejä ja nyt kun hiuksetkin on vaihtaneet väriä, natsaa nekin loistavasti yhteen. En edes enää muista mistä olen sen hankkinut, mutta tuon kanssa kulkisin missä vain. 

Olen muuten nähnyt joskus jossakin lehtikuvassa saman paidan meidän paikallisen julkkisgladiaattorinkin päällä. Sopi ihan yhtä hyvin hänellekin ;). 

Olen musta pukeutuja. Mielelläni kulkisin värikkäämmin, mutta aina löydän itseni pukemassa mustaa (Jo ennen viime vuosien kropan pehmeyden saapumistakin :D), joten kiva välillä piristää mieltä väreillä. Yllätin kyllä itseni jokunen viikko sitten ja ostin kevääksi itselleni vaaleanpunaisen takin. Myyjä toki rauhoitti ja sanoi, että aina voin sen yhdistää muutoin mustaan asuun. Sillähän se sitten kotiinkin lähti. Hyvä myyntipuhe naisella oli siis.

Housut on ihan vahinko-ostos. Olen vähän joutunut sen aikuisen naisen pehmeyden vuoksi uusimaan kaappini sisältöä. Työhousuja hain ja moiset kotiutin. Ilmeisen hyvä ostos oli, koska teinitytär ilmoitti haluavansa samanlaiset. Kivathan nuo tosiaan on ja uskoisin, että melkoisen monikäyttöiset. 

Nyt on jo vaihtunut päälle ne tutut ja turvalliset lökärit. Saa rauhassa rötköttää, eikä mistään purista. Tätä kutsun laatuajaksi :D.

Mutta mutta. Ruokaa lapsille ja ystävät vielä kyläilemään. Skumppaa jäi hieman, joten taidanpas ottaa lasillisen. Ihan vain koska voin, vai mites se menikään. Oikein ihanaa sunnuntaita.

Hanna-Riikka

Ylläs papuilut

Mun mielestä on ihan super ihanaa, että olen saanut perheeseeni kaksi tyttöä lisää. Ihanaa se on myös siksi, että olen taas päässyt ostamaan tyttöjen vaatteita. Oma tyttöni on jo teini iässä ja äidin ostamat vaatteet eivät kelpaa, vaikka toki kelpaa kyllä äidin vaatteet. Hyvin kelpaa myös meikit, hiustuotteet, kengät ja kassit. Ei sellaista aamua taida olla, ettenkö kiireessä menettäisi hermojani etsiessäni tavaroitani. Toki oma äitini muistuttelee, että jo ekalla luokalla kuljin hänen vaatteissaan koulussa... Olen siis ollut todella tyylikäs jo silloin :D :D. 

Olen ennenkin kertonut, etten perusta mistään merkeistä. Ostan vaatteeni niiden ulkonäön perusteella. Viime aikoina olen innostunut kotimaisista vaatteista ihan vahingossa. Toki osasyy on se, etten ehdi enää käymään vaatekaupoissa ja pääasiallisesti vaatebongailut tapahtuu netissä. Millään tavallahan tämä ei ole huono innostumisen aihe. Olen aina ostanut mielelläni kotimaista käsityötä, miksen siis myös vaatteita. Pidemmän aikaa haavelistalla on ollut Papumekko. En ole sitä kuitenkaan uskaltanut tilata, koska omaan suhteettoman leveän ahterin pituuteeni nähden ja mekon mallihan on suhteettoman leveä ahteriston kohdalta. Kun sitten Ylläs reissulla bongattiin Pellossa Seita-shop, kipitin oitis kurkkaamaan löytyykö heiltä mekkoa. Kyllä löytyi ja ostoskassiin se päätyi ( eeeehkäpä siitä kuvia toisessa postauksessa). Pikkutytöille bongasin super söpöt Papun Maisa Bow-pipot

Paluumatkaa löysin vielä heille ihanat rusettileggarit. Moinen Metsola-merkki oli minulle täysin uusi tuttavuus, mutta puoleen hintaan kun sai, niin pitihän sitä ostaa. Kokeilussa nämä eivät vielä ole olleet, joten en osaa sanoa ovatko millaisia materiaaleiltaan. Onkos teillä kokemuksia?

Ei ollut Lapin reissu siis pelkkää ulkoilua. Minähän se ehdin shoppailemaan ihan missä vain :D. Oikein ihanaa pakkasiltaa. Nautitaanhan tästäkin.

Hanna-Riikka

Muodin huipulla

Ystäväni täytti alkuviikosta 50-vuotta ja eilen pääsimme juhlistamaan häntä. Tänk kaad influenssa hellitti pojalla. Sen verran upeat kinkerit, että olisi saattanut hieman harmittaa jos ei olisi päässyt paikalle. Ystäväni on merkittävä henkilö oman urheilulajinsa parissa ihan maailman luokan tasolla ja vieraina oli myös liuta lajin mm-ottelioita ja mestareita. Lajin ensimmäiset MM-kisat sattuivat nyt samaan aikaan kotikaupunkiimme ja juhlissa oli muistaakseni 14 eri kansalaisuutta edustettuna. Rallilontoota sai siis ihan riittävästi treenailla :D. Aika upeaa oli olla vieraana tällaisessa tapahtumassa.

Hieman paineita aiheutti tämä pukeutusmispuoli. Minä en todellakaan omista ainoatakaan iltapukua ja pitkän pohdinnan päätteeksi totesin, että en moista nyt hanki ( jos vaikka tämä elämäntapamuutos vol 2 kaventaisi hieman vartaloni takapuolella olevaa uloketta) koska en tiedä onko jatkokäyttöä enää koskaan. Toki päätöstä helpotti edelliskesän esikoisen rippijuhliin hankkima tyllihame muodin päämekasta, Kiinasta.

Ja taas sain hyvän syyn laittaa nuo ihanat Höglin korkkarit jalkaan. Kaapista löytyi myös joskus muutamalla eurolla hankkimani pitsipaita, joka kyllä mielestäni oikeinkin hyvin sopii mekon kanssa. Jos kengistä poistaa muutaman käyttömäärän euroissa, ei tämän halvemmaksi juhla-asu voi oikeastaan enää muuttua. Mies tuhlasikin sitten minunkin puolesta kenkiinsä ja kravattiin, joten tasapaino säilytetty.

Minä taidan tästä nostaa jalat sohvalle viltin alle. Kovin edelleen tuo flunssa yrittää päästä kulkemaan käsikynkkaa kanssani. Luulin, että eilinen viihdepuoli olisi huuhdellut moisen pois, mutta ehei. Jospa sitten Netflix ja suklaa tehoisi paremmin :D

Muhkeaa ja pehmoista

Hassua, miten tällaisen kylmän kesän jälkeen sitä silti odottaa kuin kuuta nousevaa niitä ensimmäisiä pakkaskelejä. 

Tykkään ihan tosi kovin herätä aamulla ja huomata, että maa on jäässä. 

Jostain kummasta hiipii heti hirmuisen lämmin olo.

Kynttilät pitää sytyttää ja on ihana pukea päälle villasukat ja juoda kuppi lämmintä teetä.

Noh, ehkei kuitenkaan arkisin ole tällainen olo.

Tällöin palellaan, kiristellään leukoja ja kiireellä lähdetään liikkeelle. 

Mutta onneksi viikonloppuisinkin tällaisia aamuja sattuu.

Niitä odotan jo kovasti!!!

Ihan yhtä kovasti olen odottanut, että saan jokunen aika sitten Vilasta ostamani mekon päälle.

Ihana lämmin ja muhkea. Juuri passeli näille keleille!

 Tykkään tällaisista rennoista vaatteista.

Työssäni ei oikein muuta voikaan pitää, joten minun kaapeistani näitä löytyy,

On sitten kiva fiiliksen mukaan yhdistellä sukkiksiin tai farkkuihin.

Kesän jälkeen tällainen vaatetus on ihan huippu.

Ei kiristä, kuten suurin osa kuivausrummussa kutistuneista vaatteistani...

-----

Huomaattekos muuten vilautuksen  uudesta pöydästä.

Sopiva korkeus on jo löytynyt, mutta maali vielä pinnasta uupuu.

Siinä on sitten ohjelmaa jollekin illalle.
Nyt kuitenkin suuntaan kohti esikoiseni ripari-infoa.
Jonkinmoisen kriisin aika kenties..

Oikein ihanaa tätä viikkoa.

Sisustusvaate

Pikaiset moikat aurinkoisesta Porista. 

Jos ei tuulisi noin kovasti, 

niin ilma olisi miltei täydellinen. 

Toki jään tilalla voisi olla hanget, 

mutta ei saa olla niin vaativa.

Täällä on luistelulenkki kävellen tehtynä ja pullataikina kohoamassa. 

Illalla lupauduin lähtemään kaveriksi ManicRun juoksutapahtumaan. 

Kroppa ei kyllä moista kestäisi, 

mutta eihän sitä voinut olla lähtemättä. 

Pitää ottaa tosi rauhallisesti ja huomenna sitten lääkitä kolottavaa selkää lääkkeillä. 

Ihan super hauskaa lähteä. 

Luvassa siis kiva ilta.

Sisustusrintamalla nappailin kuvia meidän makuuhuoneen hyllyköstä.

Tykkään kaiken maailman hiluvitkuttimista roikkumassa ja omistan myös sisustusvaatteita.

Hahaha,

 kyyyyllä.

Pari vuotta sitten ostamani Creamin tunika ei ole vielä koskaan ollut päällä, 

mutta on kyllä ollut hintansa väärti roikuttuaan tämän ajan esillä milloin missäkin.

Creamin kaverina kulkee ystävältäni saama pitsinenhörhelömekko. 

Sopivat kyllä yhteen ja meidän kotiin mahdottoman hyvin.

Empä taida tosin olla ainoa jolla vaatteita roikuu kodin seinillä.

Mutta nyt pullataikinan kimppuun. 

Bongasin netistä kivan ohjeen,

 jonka tuolla Facebookin puolellakin jo jaoin.

 Pakkohan sitä on testata. 

Saapi nähdä mitäs tästäkin taas tulee. 

Oikein ihanaa lauantaita