Upea, UPEA hiihtoloma takana. Olen jotenkin ihan hämilläni miten hienosti koko viikko meni. Kelit suosi täydellisesti, mökki oli oikein sopiva ja luonto oli kertakaikkiaan kaunis. En edes keksimällä keksi negatiivista sanottavaa. Lapin lumo on todellista ja vihdoin sain kokea sen!
Idea tähän lomaanhan lähti viime talvena. Meillä täällä Porissa on lunta yleensä vain valokuvista nähtävissä. Useampi vuosi on menty jo lumettomana ja tällaiselle talvi-ihmiselle se on ollut aikamoista tuskaa. Itse en ole oikeastaan ollut lapissa koskaan talvella tai ylipäätään niin, että olisin päässyt nauttimaan luonnosta. Kerran syksyllä Oloksella kavereiden kanssa harrastamassa sisätiloissa alkoholin maistelua ja edellis jouluna Rovaniemellä lasten kanssa. Ihan todella kovasti siis odotin tätä reissua.
Homma lähti tietenkin liikkeelle mökin vuokrauksesta. Mies oli Ylläksellä ennenkin käynyt ja tiesi, että se olisi sopiva lapsiperheille. Iso mökki tarvittiin, koska teineille luvattiin kaverit mukaan. Sellainen löytyikin Äkäslompolosta ( Juu, näin Sampon juoksevan kerran kaupan pihalla melkoisella kiireellä) ja samalla huomattiin, että kyseisessä mökissä oli kellarikerroksessa vielä yksi asunto, joten mukaan mahtui meidän lisäksi 4 henkeä. Kauheasti ei tarvinnut ystäväperhettä mukaan puhua, joten reissuun lähti yhteensä 14 henkeä.
Pienten kanssa päätimme lähteä jo päivää suunniteltua aikaisemmin ja olla Oulussa yötä. Se osoittautui loistavaksi ideaksi. Matka puolittui ja perille päästiin ilman 14 tunnin ajomatkan tuomaa väsymystä. Saimme mökin vasta illalla, joten meillä oli hyvää aikaa hotelliyön jälkeen ajella Ylläkselle.
Menomatkalla käväistiin myös naapurimaan puolella Ruotsissa pitsalla ja karkkikaupassa. Ikeakin houkutteli, mutta perhesovun vuoksi pidin himon omana tietonani :D. Lapsille Ruotsissa käynti olikin hauska kokemus ja siinä riitti ihmeteltävää. Itselle tuon menomatkan kokokohta oli pikainen yllärivisiitti rakkaan blogiystäväni, Lumimäellä blogin Hannan luona Torniossa. Voi vitsit, miten kyyneleet nousi silmiin hänen kurkatessa ovelta. Toki myös ahmin silmilläni pikaisesti heidän kotinsa kauneutta, miesten taistellessa meidän autoa lumessa eteenpäin.. Hymy pysyikin kasvoilla koko matkan perille saakka. Eikä se mihinkään kadonnut, kun vastassa oli tälläinen mökki ja maisemat.
Teinit tulivat perässä junalla seuraavana päivänä ja sekin sujui oikein mukavasti. Toki sain välittömän palautteen, että olisit äiti voinut vähän vähemmän soitella ja stressata :D. Koitin sitten heidän paluumatkallaan vähän rajoittaa moista toimintaa.
Ensimmäinen päivä meillä meni maisemiin tutustuessa ja pulkkamäessä. Toki lapset hieman pääsivät kokeilemaan myös suksia. Maanantaille olimme varanneet laskettelukoulun kaikille junnuille. Itsellä sukset oli viimeksi ollut jalassa 10-vuotta sitten, joten en jaksanut täysin luottaa, että tulisi opettamisesta mitään. Loistava ideahan tuo olikin ja suurin osa lapsista innostui kovasti laskemisesta. Neljä päivää menikin sitten mäessä ja melkoisia taitureita tänne kotiin takaisin tuotiin.
Kahtena viimeisenä päivänä päästiin myös aikuisissa ( ja teineissä) vähän isompiin mäkiin. Oli niin mahtavaa. Itsellä on viime vuosina ilmaantunut melkoisen ikävä korkeanpaikan kammo, mutta niin sitä vaan isoja mäkiä uskalsin laskea alas. Kondolissa meinasi iskeä paniikki ja suosiolla jätin sen väliin kun muut vielä viimeisenä päivänä sillä kävivät ylhäällä tunturissa. Käytin ajan hyväksi ja hyppäsin perinteiseen tyyliin suksien päälle. Siitä touhusta ei tullut mitään muuta kuin hirveä hiki :D.
Nuo maisemat on tuolla kyllä niin älyttömän hienot. Meillä kävi mäihä ja kelit oli loistavat koko viikon. Päivisin mäessä reilusti alle -20 astetta ja aurinko paistoi ensimmäisen päivän jälkeen joka päivä. Revontulet bongattiin kahtena iltana. Eilen aamulla autojen startatessa kohti kotia oli pakkanen kivunnut -32,5 asteeseen. En ole katsellut onko tuo laskenut vai värjötelläänkö siellä moisissa lukemissa edelleen. Toki tuolla nuo asteet tuntuu samalta kuin meillä täällä -10 astetta. Sellasessa viimassa täällä Porissa asutaan. Siellä pakkanen tuntui ihanan pehmeältä. Olisin maailman onnellisin, jos täälläkin olisi edes joskus moinen talvi.
Yhtenä iltana ajeltiin Kittilään SnowVillageen kurkkaamaan lumi ja jääveistoksia. Sepäs olikin niin upea kokemus, että teen ihan oman postauksen siitä käynnistä. Melkoisia taitureita on siellä ollut igluja rakentelemassa!!!!
Kuten tekstini aloitin. Huikea, huikea reissu. Lappiin lähden ehdottomasti uudelleen. Iso kiitos ystäville Anskulle ja Jamolle. Olette rakkaita <3.
Hanna-Riikka
