Sunnuntain retki

Meidän perheellä on jäänyt retkeily viime aikoina todella vähälle. Viikonloppuisin on ollut paljon menoja, eikä vesisateella tai jäätävän kylmällä ilmalla retkeily aina ole se houkuttavin vaihtoehto. Eilen kuitenkin päätettiin, että tänään mennään käymään jossain luonnossa, kun aamupäivälle oli luvannut sateetonta ilmaa.

Ystävän blogista joskus bongasin tämän Petäjälammen paikan ja ajateltiin, että käydään tutustumassa siihen, kun kivalta paikalta näytti. Netti kertoi, että lampi on mahdollista kiertää pitkospuita pitkin, joten samalla toteutuisi luontopolku-osio, jota Veeti ainakin aina suuresti odottaa. Nytkin pettyi kun kuuli, että autolla pääsee perille asti. Lohduteltiin sitten, että käydään kiertämässä lampi ennen tulen tekoa.

Paikka olikin kivan näköinen osittaisine suomaisemineen ja paikalla oli valmiiksi kota, uimakopit, huussi ja vuokrattava saunakin. Tosin perillä vasta selvisi, että puita ei tosiaan ole, eikä oltu hoksattu ottaa niitä tällä kertaa mukaankaan. Onneksi joku toinen kävijä oli jättänyt muovipussiin pari halkoa ja niiden ja risujen avulla saatiin makkarat paistettua. Note to self: ota aina varalta puita mukaan auton peräkonttiin!

Luontopolkua pitkospuineen ei kyllä onnistuttu löytämään mistään! Lumikuruun olisi päässyt kävellen, mutta ei lähdetty kuitenkaan sinne päin kävelemään. Järven kierto jäi sitten tekemättä, joka vähän harmitti. No, ensi kerralla sitten Vähällekankaalle, missä on kuuden kilometrin luontopolku laavujen lisäksi. Osaako joku sanoa, että olisiko se tuolla ollut vai oliko netissä mahdollisesti vanhentunutta tietoa?

Lämpimällä kelillä paikka olisi ollut kiva uimiseen, mutta rantavesi oli mustanaan sammakonpoikasia! Ei voitu uskoa, että se musta alue oikeasti oli noita nuijapäitä vaan kyllä se oli. Uintihalut katosi (onneksi en olisi tarjennutkaan!), mutta lapsistahan oli aivan mahtavaa katsella niiden vipatusta vedessä. Huomattiin myöhemmin, että aika paljon niitä ihan pieniä sammakoita pomppi siinä pihamaallakin. Aika kurnutus saattaa käydä parin viikon päästä...

Tulinen katse :D

Pääasia oli kuitenkin päästä vähän luonnon helmaan ja retkeilemään, vaikka se varsinainen patikointi jäikin välistä. Ja tulipahan tämäkin paikka kokeiltua! Tietää, että on tämmöinen helppo, autolla saavutettava paikka myös olemassa. Tai ehkä joskus käydään kävelemässä se reitti Lumikuruun, kunhan on etukäteen selvitetty, että paljonko sen pituus mahtaa olla ettei summassa lähdetä jotain kymmenen kilometrin lenkkiä vetämään lasten kanssa...

Yhdet retkikeksit pitää aina olla mukana!

Mulla alkoi kesäloma perjantaina, joten ehditään varmasti käydä tsekkaamassa muitakin luontopolkuja loman aikana. Aika huonosti noista löytää mistään tietoa ja itsekin kävin jostain ikivanhan blogitekstin kommenteista katsomassa vinkkejä. Huhmarlammen laavulla ei ole käyty, mutta juuri niistä kommenteista luin, että se on aika korkealla ja joutuu ehkä vähän lasten kanssa varomaan? Muita meidän retkipostauksia pääset lukemaan täältä retkeily-tunnisteen alta. Käyppä kurkkimassa sieltä, jos satut samoilla seuduilla asumaan ja kaipaat vinkkejä retkipaikkoihin :)