Joulumielellä...

Opiskelen jälleen, työn ohessa - 1½ vuotta pian pulkassa, vuosi vielä valmistumiseen. Lähipäiviä on kuudesti vuodessa, kolmen päivän jaksoissa. Oppi menee paremmin päähän, kun kädet veivaavat - sukkia on siis taas kertynyt valmiusvarastoon. Yllä olevat on kuitenkin tehty ihan muita webinaareja kuunnellessa. 

Joulukuun lähijaksolla annan tekeleeni koulutuksen vetäjille, MiesOpelle ja NaisOpelle, koulutusorganisaation väreissä. Seiskaa, langanmenekki yhteensä 273 g.

Valmiusvarastossa lojuu kassillinen "kuusikkoa", ne jaan kurssikavereille (täysi tusina naisia) - toivottavasti kukin löytää mieleisensä värin. Loput päätynevät Pelastusarmeijan Joulupataan...

Siivoan kaappeja, ihanaa saada itselle tarpeetonta eteenpäin!!

Joulumyyjäiset

 Pupusen koululla viikonloppuna joulumyyjäiset,
tuotto menee luokkaretkikassaan.

Kutaisin parit sukat myyjäispöytään,
lisää sukkapareja ammennettiin valmiusvarastosta.

Plus kassillinen suklaalevyjä arpajaispalkinnoiksi.

Seiskaveikkaa, menekki yhteensä 201 g.

Käpy

Olin männäviikonloppuna Opistolla Sanna Parankon tilkkukurssilla.

Kuten aina, Sannalla oli useita malleja mukanaan, itse ihastuin tähän kukka-aiheeseen. No, mukaan olin ottanut vain sen tilkkukangaslaatikon, jossa oli yksinomaan rumia värejä. Lähdin siis kesken kaiken kotoa hakemaan väri-iloitteluun keskittynyttä tilkkukangaslaatikkoani.

Ja mitä sitten teinkään?

No, niistä rumista sitten kuitenkin.
Käpyjä.
En vaan keksinyt värikkäistä mieluisia väriyhdistelmiä.

Vähän muokkasin mallia käpyisemmäksi.

Käpy, koska joulua kohtihan tässä mennään...

2½ päivässä (pe-ilta, la & su) sain pinnat topatuiksi.
Kurssi onneksi jatkuu kuun vaihteessa,
on pieniä toiveita saada kävyt jouluksi valmiiksikin.

Sohvatyynyjähän näistä taas tietty tulee, 50*50 cm.

Olipa ihan ihanan virkistävää tilkkuilla taas!!
Kunpa tilkuille riittäisi enemmän aikaa...

Rappuremppa

 VIIMEINKIN!!!

Yläkertaan johtavat portaat on viimein rempattu!

Tuntuu ihan USKOMATTOMALTA, 
niin pitkään homma on ollut suunnitteluvaiheessa.
Osapuilleen 18 vuotta...

Kaikenlaisia ratkaisuja pohdittiin.

Lasittamaton klinkkeri, kuten keskikerrassa?

Juu, ei, tuskinpa samoja laattoja olisi enää edes saatavissa Laattapisteeltä.
Ja muutenkin turhan hintava ratkaisu, muotoillut kulmalaatat olivat aika tyyriitä.

Ja kylmä jalan alla, koska lattialämmitys ei jatkuisi enää yläkertaan johtavissa portaissa.

Kuva: StepFix FB

Stepfix-tammiportaat? Suosikkini, mutta sikakallis.

Parketti tai laminaatti? Liukkaat.
Vinyyli? Juu, ei innosta.
Korkki? Mjoo, ehkä.
Nykyisen kaltainen linoleum? Laattojen mitoitus ei oikein passannut.
Palatekstiilimatto? Sama juttu laattakokojen kanssa,
hukkaa olisi tullut ihan tolkuttomasti.

Lisäksi kaikki mainitut edellyttäisivät metallilistaa joka portaalle,
mikä lisäisi materiaalikustannuksia merkittävästi.

Kokolattiamatto? Ei ehkä koiratalouteen?
Muovimatto? Ei ikinä.

Googgeloin epätoivoisesti erilaisia vaihtoehtoja.
Kysyin neuvoa parilta rakennusalan ammattilaiselta.
Yhtä tyhjän kanssa, ei mitään käyttökelpoista ideaa.

Pah, jotain on kuitenkin tehtävä!

Tilasin sitten Timpurin.

*

Timpuri poisti portaan ovet karmeineen: alaoven ja kellariportaanoven pysyvästi, yläovi vaihdettiin uuteen. Samalla tietty sitten piti siistiä kiviseinät uusien ovettomien aukkojen osalta. Keskikerrasta piti uusia myös mainittua klinkkerilattiaa, poistetuista karmeistahan jäi reiät lattiaan. Hienoisesti heiluva kaide kiinnitettiin tukevammin. Sovittiin, että homma jatkuu Maalarin saatua urakkansa valmiiksi. Mutta ei ollut Timpurillakaan ideaa porrasmateriaaliksi.

*

Kului vuosi.

Edelleen vaan pohdittiin materiaalivalintoja.

Pah, jotain on kuitenkin tehtävä!

Tilasin sitten Maalarin.

*

Maalari poikkesi konsultaatiokäynnille: mitä maalilaatuja hankitaan ja kuinka paljon. Seiniin, kattoihin, oviin, kaiteisiin, portaiden otsaan.  Mutta ei ollut Maalarillakaan ideaa porrasmateriaaliksi.

Maalikaupoille ajeltiin Hämeenlinnan S-Rautaan -
todetaksemme, ettei sellaista enää edes ole.

Poikettiin siis Hämeenlinnan K-Rautaan.
Myyjä tiennyt mitään lattiamateriaaleista,
eikä ollut kovin halukas tietoa etsimäänkään!
En sitten halunnut ostaa maalejakaan sieltä.

Seuraavaksi suunta Hämeenlinnan RTV:lle.
No nyt löytyi myyjältä palvelualttiutta!!
Ehdotti portaiden päällystämiseen NEULAHUOPAa.
Ikinä kuullutkaan, mutta tunnetaan myös nimellä MESSUMATTO.
Sitä kuulemma useammatkin asiakkaat ovat portaisiinsa
menestyksellä asentaneet, jos portaat vähäisellä kulutuksella.
Ja meillähän yläkertaan kuljetaan vain sukkasin.

Tein tilauksen matosta ja  soveltuvasta liimasta.
Ja muistin ostaa ne maalitkin.

*

Maalari teki oman urakkansa tuttuun tyyliinsä, erinomaisesti.

Maalausurakan jälkeen Salla Lylynojan teokset "Koukussa vaaraan" ja "Jaettu ilo" [pesutekniikka & akvarelli] löysivät myös viimein paikkansa kellarinrapusta.

Mattotoimituksen saavuttua Timpuri palasi hommiin. Vanhat linoleum-laatat poistettiin, portaat tasoitettiin ja matto leikattiin ja liimattiin paikalleen. Oli kuulemma helppo asentaa. Ja lopuksi listoitus. No, Maalari pitäisi vielä hälyttää paikalle uudestaan, viimeistelemään porraspäädyt, mattoa paikalla määrämittaan leikellessä mattoveitsi oli klohminut jälkiä seinien maalipintaan.

Etappia oli kuitenkin syytä jo juhlistaa:
onnistuneen pinnoituksen kunniaksi pienesti kuohuvaa!

Helmihyasinteista ja keltaisista kynttilöistä pystyy päättelemään,
että tämä tapahtui joskus pääsisäisen tietämissä.

*

Kului kesä.

Viimein muutama viikko sitten soittelin Maalarille,
ehtisikö muilta kiireiltään pienelle fixauskäynnille.

Ja ehtihän hän!
Muutama tunti, niin homma oli purkissa.
Tai siis maalit purkista seinissä.

Lopultakin
VALMIS!

*

Materiaalikustannuksiltaan remppa oli hyvin edullinen:
maalit n. 200 eur
+ neulahuopa & liima n. 200 eur.
Työn osuus sitten toki oli moninkertainen.

Sekin tietty ilahduttaa, että mattorullasta ei jäänyt yhtään hukkaa,
kun loppupätkä kävi Pupusen työhuoneen matoksi.

*

Ai miltä se nyt sitten näyttää?

Tervetuloa tallustamaan!

Lähtö takaovelta...

... ja portaat ylös.

Tasanteella voi hetken ihastella Esa Leppäsen
"Hei! Kolme litraa sitä vapaanlehmän maitoa" -teosta...

... ja jatkaa sitten kohti yläkerran makkareita.

Ylätasanteelle jätettiin Miehen Isotätivainaan
hirvityksenhurmaava peili&konsolipöytä-setti.

*

Peilailujen jälkeen, alaspäin tullessa...

... ohitetaan parvekkeen lasiovi...

... ja jatketaan keskikertaan (vasemmalle) tai takapihalle (oikealle).

Pahoittelen kuvien heikkoa laatua, täällä on PIMEÄÄ.

*

No, ei tätäkään postausta ilman villasukkia selvitä!

Maalarille,

konsultaatiokäynnistä ja maalausurakasta omansa.

Piirakat ja omasta päästä syntynyt kuviointi.
Kolmannet sukat tietty fixausreissustakin,
sivupalmikkosukat valmiusvarastosta.

Timpurille,
kaksi reissua hänelläkin.
Perussukkaa.

Ja Timpurin vaimolle, entuudestaan tutulle rouvalle.

Idean nappasin Jasminin puikoilta.

Sukista kirjataan maaliskuun langanmenekkiin 580 g.
Rouvan sukat myhome living sukkalankaa (150 g), muut Seiskaveikkaa.

Kiitossukat

 Mies vaihtaa duunia. Sai vinkin nykyiseltä työkaveriltaan.

Tänään viimeistä päivää,
halusi kiittää vinkannutta työkaveriaan jotenkin.
Tilasi siis villasukat eukkonsa sukkapajalta.

Seiskaveikkaa, koko 42/43, 115 g.

Joku nokkela saattaa hoksata duunipaikankin...
Vaan onko se se vanha vai uusi, enpä kerro! 😜

Peikkojen sukua

Istuin taas pari päivää luennoilla, sukkakudin viihdykkeenä. Tunteethan siinä taas kuumenivat, kun sukka oli kärkikavennuksia vaille valmis, ja lanka loppui! Hemmetin Novitan 100 grammaiset hukkakerät, kylläpä voikin kiehuttaa!

No, lähempi tarkastelu paljasti, että olin niin syventynyt päivän teemaan, että vartta oli tullut pakerrettua yhden kuviokerran verran liikaa, 10 kerrosta....
.

Ei kun purkuun! Sen verran ärsytti, etten ryhtynyt välittömiin toimiin. Otin vasta seuraavalle luennolle mukaan. 
.

Valmista tuli - ja lankakin riitti justiinsa! Malli omasta päästä, palmikot sukan molemmin puolin. Omaan käyttöön, koko 39-40, Seiskaveikkaa, 98 g.

*

Männävuonna täytin pyöreitä, sain lahjakortin teoksen hankintaan Naivistit Iittalassa -näyttelystä. Kesä mennä hurahti, ihan melkein vasta viimeisenä päivänä ehdin tutkailemaan, mitä teoksia vielä oli myymättä. Olihan niitä! Ei nyt mahdottomia määriä, mutta monta kivaa työtä oli tarjolla lähes sopivaan hintaan.
.

Pitkän pohdin Anu Mykrän mummojen äärellä, kuka lähtisi mukaani. Loppuviimeksi ei kukaan, en osannut mielessäni sijoittaa Mummoa kodissamme oikein minnekään. Tai sitten en vaan halua jatkuvaa muistutusta lähestyvistä vanhuuden päivistä...?

"Purjomummo" on kyllä ihan oman mummuvainaan näköinen ja siksi hyvin hellyttävä. Mutta mummu levätköön rauhassa, ei nyt tullut kotiimme kummittelemaan...

Pitkän pähkäilyn jälkeen

Ulla Kauhasen "Peikkojen sukua" (2022-2023, akryyli) lähti mukaani

- sopiihan se teemaankin, kun on suvulta saatu lahja...
.

Kauranen on tunnettu erityisesti varis- ja pingviiniaiheista, myös enkeleistä, mutta minä sukuineni taidamme olla talitinttejä??

Vanha kansa väittää "Jos talitintit tulevat ikkunalaudalle kurkistelemaan, tulee pakkassää". Nyt kun tintti pääsi sisälle, ikkunan vierelle, tarkoittaakohan se lauhaa talvea vai jäätyvää pirttiä?

Kesäretkiä 2024

Kesä on ollut puuhakas, kirjaanpa taas ihan itsellenikin muistiin...
.

Lattialla lepää Hertta Hämeenkyröstä

Kesähän alkaa koulujen päättäjäisistä. Kun Pupunen oli käynyt hakemassa kevätlukukausitodistuksensa, loikattiin suoraan autoon ja lähdettiin viikonlopuksi mökille, isovanhemmille todistusta näyttämään. Mies oli kevään mittaan käynyt useammankin kerran Koiran kanssa mökillä puuhommissa, mutta meitsillä tämä oli kesän ensimmäinen mökkireissu - eli aika meni mökkiä siivotessa. Tuttuun tapaan kannoin kaiken irtoavan ulos ja etsin vimmaisesti hiirenpapanoita. Löysin yhden. Joko Mies oli siivonnut mökkiä hyvin etukäteen tai sitten oli ollut aika hiiretön talvenselkä.
.

Kuten kuvasta näkyy, sänkypuuhia on taas harrastettu! Mökkösen runkopatja raijattiin Pupuselle uudeksi vuoteeksi unihuoneeseen (Juvin päästävedettävä vaihtoi nukkujaa Tori.fi:n avustuksella), leikkihuoneen (nimi pitäisi ehkä muuttaa??) Ikea-sohva tuotiin rumpujen tieltä tilalle. Sohvaan ostettiin uusi 140 cm leveä patja ja paksu petari. Vuode on pysyvästi levällään ja vie kohtuuttoman paljon lattiatilaa, mutta kestän sen kyllä hyvien unien vuoksi. Sitä paitsi, kuka jaksaisi rullata sänkyä aamuin illoin kasaan ja auki, lattiahan siinä pilaantuu... Nyt nukkuu täyteläisesti! 

.

Kuva: Kuopio Tanssii ja Soi

Viikon verran kotona (töissä), sitten Pupunen suuntasi kesän ekalle leirille, viikoksi Kuopio Tanssii ja Soi -tapahtuman Poikien tanssileirille. Vein lapsen Kuopioon edellispäivänä, yövyimme kivassa Airbnb-kohteessa liki Puijon Tornia. Aamulla rahtasin mukulan tavaroineen Klassiselle lukiolle (missä patjamajoitus) ja käänsi auton nokan kohti Helsinkiä.
.

Alba-asuisesta rippilapsesta tulee väistämättä joku muu mieleen...

Helsingissä olin 3 päivää työnohjaaja-opintojeni lähijaksolla ja sieltä pöhelsin suoraan Kummipojan rippijuhliin Tikkurilaan. Kummilasta tulee tavattua ihan liian harvoin! Loppukesäksi suunniteltiin jotain yhteistä kivaa, niin että Pupunenkin näkisi Kummipojan veljineen, kun rippiäiset menivät nyt harmillisesti häneltä sivu suun.
.

Kuva: Panda

https://www.panda.fi/inspiraatio/reseptit/itse-tehty-suklaalevy/

Pari yötä kotona ja sitten uudestaan Kuopioon Pupusta hakemaan. Nytkin yövyin Airbnb:ssä, ihan Musiikkikeskuksen äärellä. Olimme sopineet, että pari saman Tanssiopiston tytsää tulisi kotiinpäin kyydissämme. Tosi kivaa matkaseuraa, reissu eteni rattoisasti (tietenkin Pandan tehtaanmyymälän kautta koukaten) leirikokemuksia vertaillen. Pupunen tykkäsi kovasti omasta leiristään, haluaa kuulemma ensi kesänä uudestaan! Sehän toki sopii - tanssimotivaatiotahan tällä kurssilla juurikin oltiin nostattamassa!
.

Pas de Deux, "askeleet kahdelle" on ranskalainen balettitermi

Kuva: Wikipedia

Innostukseen saattaa kyllä osaltaan vaikuttaa sekin, että poikaleiriläiset osallistuivat omien tanssituntiensa lisäksi päivittäin Pas de Deux -parityöskentelyyn Kansallisbaletin erikoiskoulutusryhmän tytteleiden kanssa. 😍

EK-ryhmäläiset ovat pitkin poikin Suomea asuvia nuoria ballerinoja, joilla ei pitkien välimatkojen vuoksi ole mahdollisuutta osallistua Kansallisbaletin Balettikoulun viikoittaiseen opetukseen, mutta jotka on pääsykokeiden kautta valittu erikoiskoulutukseen. Erikoiskoulutus toteutetaan kolmen vuoden ajan neljällä vuotuisella tanssileirillä - joista yksi aina kesäisin Kuopiossa.
.

Kuopio Tanssii ja Soi, Poikien tanssileiriläisten esitys TanssiTeltassa
yhdisteli nykytanssia ja breakdancea

Poikien esityksen striimaus löytyy YouTubesta (5:00-10:00 min kohdalta): https://www.youtube.com/watch?v=K4nWNpx7FZ0
.

Muutama päivä kotona (töissä) ja Juhannukseksi taas mökille, meitsille kesän toinen visiitti. Rauhallista ja rentouttavaa, ruuanlaittoa ja pientä puuhastelua. Pupunen viihtyi kalassa, saalista tosin ei saanut. Juhannusruuhkiin emme lähteneet, ajoitimme matkanteon mennen tullen rauhallisempiin hetkiin.

.

Kuva: Hauhon leirin FB (Lasten Kesä ry)

Viikon verran kotona (töissä), sitten Pupunen suuntasi kesän toiselle leirille. Hauhon leiri on jo perinne, kuulunut Pupusen kesäohjelmaan ainakin 5-6 kesän verran.
.

Paavo Pelvo: UUNI (2021, öljy, tempera, mh. 6.000 €) - en ostanut...

Samaisen viikon meitsi vietti Mäntyharjulla tilkkuillen. Retken kulttuurianti ammennettiin Taidekeskus Salmelassa. Mies ja Koira viettivät laatuaikaa keskenään kotona.
.

Viikon verran yksin kotona (etätöissä), Mies ja Pupunen + Koira mökkeilivät. Tällä kertaa myös Ahti soi antejaan, kotiintuomisina kolmekiloinen hauki. Kukaan ei usko, koska eivät kuvanneet!! Mutta voin vakuuttaa, että melkoinen vonkale sukelsi pakastimeen - Pupunen saa harjoitella kalapullien tekoa jossain sopivammassa ajankohdassa...
.

Huomaa Pupusen hiukset!

Kuva: Kurun leirin FB (Lasten kesäleiriyhdistys -76 ry)

Seuraavaksi viikoksi Pupunen suuntasi kesän kolmannelle leirille Kuruun. Itse tein etätöitä ja Mieskin keikkatöitä.
.

Lauantaina hain muksun leiribussilta Tampereelta. Siitä suoraan viikonlopuksi mökille - kesän kolmas visiittini - ja sinne myös Pupusen jätin. Koulusta oli kesäläksyksi annettu kasvion kuvaaminen (ei siis kerääminen). Jottei kasviota rakennettaisi kuvakaappauksin, jokaisessa kuvassa pitää näkyä lapsen käsi, jossa nimilappu (mukulan nimi, ei kasvin). Kesäloma alkoi olla jo lopuillaan ja hommaa ei ollut edes aloitettu.... Meitsillä ei ollut kyllä mitään himoa rymytä pusikoissa kiukuttelevan teinin kanssa, Appiukolle ja Pupuselle kivaa (??) yhteistä mökkipuuhaa!
.

Kuva: Bengstårin leirin FB (Helsingin Lastenliitto ry)

Kun kasvio oli dokumentoitu, oli Pupusen neljännen leirin vuoro, saaristoleiri Hangon Bengstårissa. Tämä oli myös Miehen ja minun ainoa yhteinen lomaviikko. Parilomaahan olemme monesti aiemminkin viettäneet Hangossa ja se tuntui nytkin mukavan turvalliselta valinnalta: Pupunen ekaa kertaa "merillä" ja tarpeen tullen olisimme sopivan lähellä, jos jotain tarvetta tulisi. Eipä tullut, onneksi.
.

Reissu alkoi kuitenkin Tammisaaresta, koska laivakuljetus saareen lähti sieltä, ja päättyi Helsinkiin, koska sinne oli järjestetty yhteiskuljetus (joka olisi tietty ollut myös menomatkalle, mutta kun nyt jo valmiiksi Hangon suuntaan oltiin matkalla...).
.

Retkue Tartton rautatieasemalla

Kuva: Mies

Helsingissä Pupunen vaihtoi parkkihallissa erävaatteet siistimpään kostyymiin, vedenpitävät leiripakaasit vaihtuivat cityreppuun. Koira ja meitsi käänsimme auton nokan kohti kotia, Mies ja Pupunen sekä Kummipoika Veljensä ja Isänsä kanssa lähtivät "miesten reissulle".

.

Kuva: Mies

Eka yö laivassa, aamulla junalla Tarttoon muutamaksi yöksi, loppuloma Tallinnassa. Retkeltä tuli paljon kuvia, hurjasti mukavaa yhteistä "miehistä" tekemistä. Kotiinpaluuta seuranneena päivänä alkoikin sitten jo koulu.

Pari viikkoa töissä puurtamista. Kalenteri alkoi täyttyä jos jonkinlaisesta tapahtumasta, kesäkauden neljäs mökkireissu soviteltiin ainoalle "vapaalle" viikonlopulle - hiirien herkkubuffet täytyi tyhjentää ilmojen viiletessä. Toki Mies vielä syksyn aikana mökkeilee, mutta kun aikataulut tuntuvat vaihtuvan lennossa, pelattiin varman päälle...
.

Siimat solmussa Peterzénsin laiturilla aamusta iltaan...? (kesä 2023)

Viikko töissä, kesä päättyy venetsialaisiin. Viime vuonna visiteerasimme venetsialaisten aikaan Kustavissa Peterzénsin vierasvenesataman kaislakattoisessa boathousessa. Ihana reissu, mutta mökki todettiin turhan ahtaaksi kolmelle plus Koiralle. 
.

Nyt tuuppasimme Pupusen Mummolle viikonloppukyläilemään. Mummolle hoitajapalkkioksi kahdet sukat Seiskasta (koko 38, yht. 137 g), pyynnöstä varrettomat ja eipä noihin toisiinkaan paljonkaan mittaa tullut. Nämä ovat KOKO kesäkauden AINOAT villasukat - ei ole ihmeemmin sukattanut tänä suvena.

Kustavin kelit eivät olleet ihan parhaasta päästä, lauantaina satoi enemmän kuin ravakasti, mutta kivaa oli silti! Tämänpäiväinen keli ei jätä enää epäilyksille sijaa, syys on saapunut.

*

Omassa lapsuudessani kesäiset leiriviikot olivat kesäloman hauskimmat viikot - onneksi tämä leireilyn ilo on "periytynyt"! Pupunen suunnittelee jo ensi kesän leiriohjelmaa: tämän kesän leirinjärjestäjien lisäksi ohjelmaan pitäisi mahduttaa myös rippileiri... Sitä seuraavasta suvesta alkaen Pupunen suunnittelee jo menevänsä kesätöihin leireille, apuohjaajaksi. Leiririemujen kustantajan näkökulmasta se olisi kyllä varsin kannatettava vaihtoehto näillä leiriyöpymisten määrillä!
.

Lomaa jäi vielä jemmaan, aion pitää viikon mittaisen suursiivousloman ja loppulomasta tulee joulunpyhien kanssa vielä kaksiviikkoinen. Kesä meni molemmilla ensisijaisesti töissä - ja se näkyy kyllä puutarhassa, se on täysin villiintynyt. Kuva kertoo kaiken, alan olla vähän epätoivoinen pihan suhteen...
.

Mies sai työntäyteisestä kesästä niin tarpeekseen, että ilmoitti ensi kesän vietettävän muilla mailla vierahilla. Saas nähdä...