Juu, kirjastosta tuli sitten peräkamari. Tai sisustuskirjojen lueskelunurkka. Tai Miehen muzakkiluola. Tai ehkä huone on jatkossakin vaan enemmän tyhjillään...
Peräkamari on vielä vähän keskeneräinen (tyynyt puuttuvat, ompeluinspis kateissa), muutama taulukin varmaan tulee vielä lisää, kunhan osaan tehdä päätöksiä...
Ovelta myötäpäivään pyörähtäen:
ENNEN:
JÄLKEEN:
Ruokailuhuoneen jugend-kaappi päätyi tänne kirjahyllyn tieltä. Sivukaapeissa cd:t ovat mukavasti katseilta piilossa.
Jarkko Peltosen Eurokyntäjä (näkyy ENNEN-kuvassa) asemoidaan uudestaan kaapin ylle. Verho, matto ja valaisin ovat entiset.
Villeroy & Boch Botanica-kipot sijoitan jonnekin muualle, kunhan vaan keksisin minne...
ENNEN:
JÄLKEEN:
Aika paljon valoisammalta näyttää! Eikä ole niin ahdastakaan!
Ikkunassa kimmeltää
Terhin tekemä tiffany-tähti.
ENNEN:
JÄLKEEN:
KUVITELKAA noiden H&M:n pitkulaisten (30*60) ja Jyskin
höyhentyynyjen (50*50) päälle OIKEAT tyynynpäälliset: punaista, kultaa,
vihreää, rippunen ruskeaa... Isot vihertävät (60*80) ovat edellisen rivitalokämppämme olohuoneen "divaanin" (140 senttinen runkopatja) jäämistöä ja juuri passelit tähän tarkoitukseen!
Erkki Mikkolan Minäpoika -temperan ylle tulee vielä tauluvalaisin. Jossain kaapin perillä on Avain onneen (vasemmalla alhaalla) tekijältä pari huuto.netistä huudettua vedosta odottamassa kehystystä, täytyy etsiä ja miettiä, olisiko niiden paikka tuolla vasemmalla seinänpätkällä.
Korillinen isoäitejä päikkäreiden varalta.
ENNEN:
JÄLKEEN:
Jappa-dappa-duu, viimein löysi kyseenalainen "
Vuoden löytökin" paikkansa. Ihan kunnostamattomana tässä törröttää, se rupinen kylki kun on nurkkaan päin. Hattuboxeissa säilytämme lamppuja, E14 ja E27 sekä energiansäästölamput omissa lodjuissaan - olivat aiemmin eteisen korkean kaapin päällä, mistä niitä oli tosi ikävää tonkia.
Sisustus- ja puutarhakirjat mukavasti käden ulottuvilla!
Sohvaa jos ihmettelitte...
... se on alunperin tämän näköinen, ollut makuuhuoneessamme koirien petinä.
Kahden pitkulaisen pätkän välissä on lukkolaite. Kun palat aseteltiinkin vastakkain, piti osat saada tiiviisti kiinni toisiinsa - ilman mekanismia. Eipä hätiä mitiä, käytimme rautalankaa!! Jalkoja löysättiin sen verran, että saatiin rautalankaa kiedottua kiinnityruuvien välille, ja sitten vaan jalkaruuvit tiukasti kiinni. Hyvin toimii, eikä näy viritykset.
JOS tämä todetaan hyväksi ratkaisuksi ja sohva jää tähän huoneeseen, harkitsen sen uudelleenpäällystämistä. Rungon päälliset irtoavat pesuun, joten kaavojen teko on tosi helppoa! Kangasta pitää kyllä olla metri jos toinenkin: sohvan istumasyvyys on 112 cm, leveys 152 (kokonaismitat tässä moodissa 125 * 195).
Nyt meillä ei sitten ole yöpöytiä! Kannoin ne tuonne nurkkiin, sopivat niin kivasti jugend-kaapin kanssa. Mietitään ratkaisua sitten, kun ehdin taas riehumaan isommin yläkerrassa...
Tykkään - mutta ei täällä (vielä??) sen enempää ole aikaa vietetty kuin edellisessäkään versiossa...
