Pääsiäisen viettoon

Hyvää pitkäperjantaita kaikille! Me ollaan täällä lähdössä pääsiäisen viettoon, länsirannikolle suuntaamme muutamaksi päiväksi - kuinkas muutenkaan. Tein eilen viemisiksi sitruunapiiraan Rillan kodin ohjeen mukaan ja siivottiin kotia. Tykkään aina siivoilla ennen reissua, jotta on sitten mukavampi palata kotiin (purkamaan laukkuja ja selvittämään pyykkivuorta). Pikku-T jännittää tosi paljon imuria ja silloin kun imuroidaan, pitää aina päästä toisen vanhemman syliin katselemaan. Myös sähkövatkain on aika hurja kapistus.

Käänsin keittiön maton toisinpäin ja huone avartui kummasti. Lisäksi vaaravyöhyke syöttötuolin alla pieneni. Muutos se on pienikin muutos ja nyt ei ole ollut isommille tarvettakaan, jotenkin sisustusinnostus on nyt pienellä tauolla. Muuten mun hiukset näyttää ihan kamalan tummilta tuossa yllä olevassa kuvassa, en tykkää. Kampaajani mukaan mulla tummeni oma väri raskausaikana, kuulemma seasta löytyi melkein mustaa. :( Höh, haluaisin olla vaalea, mutta en kuitenkaan pahassa värjäys- ja juurikasvukierteessä. Raskaus ja imetys ovat kyllä jättäneet melkoiset jälkensä tähän päähän. Syksyllä hiuksia lähti ihan tupoittain ja nyt niiden tilalle kasvaa pikkuhiusta kauttaaltaan.

Pääiäisen viettoon pakataan ulkoiluvermeitä, on luvattu ihan mielettömän hienoja aurinkoisia päiviä! Suunnitelmissa on lisäksi tietysi herkutella hyvillä ruuilla ja juomilla. Aiomme myös käydä uimahallissa kokeilemassa ihan ekaa kertaa pikkumiehen kanssa. Alla olevassa kuvassa näkyvät meidän molempien, äidin ja pojan, uudet kevättakit. Vähän väriä kehiin. :) Tosin en tiedä tarkeneeko noilla kuitenkaan ihan vielä...

Aikamoinen tavaramäärä lähtee kyllä nykyään reissuille mukaan. Vaipat, ruuat, maidot, vaihtovaatteet, matkasänky, peitto, rattaat... Nyt tavaramäärä on varmaan huipussaan ja vähenee sitten kun T alkaa syödä meidän muiden kanssa samaa ruokaa ja jossain vaiheessa voi luopua rattaista ja vaipoistakin.

Tähän loppuun vielä pieni värikäs piristys. Nimittäin tilailin vähän valokuvia Ifolorilta ja katsokaas kuinka kivassa kuoressa ne saapuivat! Tuo värikäs pikku kansio on A4-kokoa ja kestävän oloista materiaalia, pääsee siis ehdottomasti jatkokäyttöön.

Tällaisin sillisalaattiterveisin toivottelen kivaa pääsiäistä!

Ihonhoitoa

Viime viikollahan en mahtunut sinne Sokoksen kosmetiikkaosastolle rattaideni kanssa kun olisin halunnut penkoa 3+1 -tarjouksia. No, seuraavana päivänä palasin Sokokselle - T:n päikkäreiden aikaan omalla kotisohvalla. Nythän oli käsittääkseni ensimmäistä kertaa mahdollisuus ostaa 3+1 -päivien tarjoustuotteita myös verkkokaupan kautta ja tämä oli ainakin itselleni huomattavasti miellyttävämpi tapa. Tein tilauksen torstaina ja maanantaina paketti oli noudettavissa tuossa lähipostissa. Tilailin tuttuja hyväksi havaittuja täydennyksiä meikkipussiin sekä ihonhoitoon ja siitä sainkin inspiksen kirjoitella vähän ihonhoitorutiineistani täällä puolella.

Olen apteekin perusvoide -tyttöjä; rasvailen Humektanilla ja Aqualan L:llä niin kropan kuin kasvotkin päivittäin ja käytän samaisia voiteita usein myös ihonpuhdistukseen. Olen kuitenkin yrittänyt viime aikoina ottaa myös muita tuotteita ihonhoitorutiiniini. Näin kolmenkympin korvilla juonteita alkaa jo näkyä ja iholla on jotenkin aiempaa enemmän pintakuivuutta, mutta samalla saan kuitenkin yhä nauttia myös epäpuhtauksien seurasta. Eli siis ihotyyppini taitaa olla pintakuiva sekaiho.

Lumenen keltainen putsarisarja on tosi kiva, miedon miellyttävän tuoksuinen ja tehokas, mutta hellävarainen. Geeli on myös aika riittoisaa, koska se vaahtoaa mukavasti. Muistaakseni tuo oli ennen "kirkastava" ja hieman vanhemmalle iholle suunnattu, nyt se näyttää olevan "raikastava" ja normaalille/sekaiholle suunnattu. Oli miten oli, minä tykkään! Nuorempana pesin mielelläni kasvot narskuvan puhtaiksi geelimäisillä tuotteilla, mutta nykyään suosin hieman voidemaisempia ja hellävaraisempia tuotteita. Tehottomuutta en silti siedä. Meikin on lähdettävä yhdellä tuotteella nopsasti ja sillä siisti. Toki silmämeikinpuhdistukseen käytän eri tuotetta, etenkin kun satun pitämään vedenkestävistä ripsiväreistä ihan arkikäytössäkin. Tuo Lumenen on siihen tarkoitukseen ihan paras tuote (monia on kokeiltu). 

Käytän aamuin illoin silmänympärysvoidetta ja nyt uusimpana ostoksena myös seerumia iltaisin kosteusvoiteen alla. Päätin kokeilla hetken mielijohteesta Lumene LAB -apteekkisarjan seerumia, joka on tarkoitettu juuri kolme-neljäkymppisen iholle ikään kuin ennaltaehkäisemään ikääntymistä. Tuntuu, että ihoni pintakuivuus on hieman vähentynyt näiden parin viikon aikana kun olen tätä seerumia käyttänyt, mutta toisaalta samalla myös pakkaslukemat ovat pudonneet, joten en tiedä sitten ketä kiittää. Joka tapauksessa olen tyytyväinen, koska nyt iho on tasaisempi ja meikkikin on helpompi levittää.

Kerran-pari viikossa teen naamion ja/tai kuorinnan. Olen tykännyt tuosta The Body Shopin savinaamiosta, heillä on ylipäätään tosi hyviä naamioita. Lumenen kirkastava naamio & mikrokuorinta on silti ihan suosikkini, tosi hyvä tuote heleyttämään ja raikastamaan kasvoja. Nyt muuten huomaan, että onpas mulla paljon Lumenea... 

Taidan olla aika keskiverto ihonhoitaja. Suosin kohtuuhintaisia ja kevyesti hajustettuja tai hajusteettomia tuotteita, ihan tuollaista peruskamaa. Jonkin verran olen kokeillut myös luonnonkosmetiikkasarjojen ihonhoitotuotteita, mutta niiden joukosta ei ole vielä löytynyt mitään kestosuosikkeja. En mitenkään erityisemmin nauti rasvojen ja putiloiden ostamisesta vaan ostan vain tarpeeseen, sitten kun vanhat ovat lopussa ja ostan usein samoja tuttuja hyviksi havaittuja tuotteita. Suhtaudun aika skeptisesti luksusbrändeihin sekä kaikenlaisiin ihmelupauksiin kuten silmänympäysvoiteisiin, jotka lupaavat vaalentaa tummia silmänalusia (eipä silti, sellainen olisi itselleni aika ihanteellinen tuote). 

Tällä hetkellä haaveilen kasvohoidosta jossain ihanassa rentouttavassa kauneushoitolassa. Esimerkiksi Day Spa Feel It:in Le Grande Classique -hoito olisi ihana:

Syväpuhdistava, tasapainoittava ja rentouttava kasvohoito

LE GRANDE CLASSIQUE 75€

Kesto: 90 min

Kaksi kertaa Lucas-hoitonestesumutus joka sisältää viittä tärkeää eteeristä öljyä, hellävarainen kasviuutteita sisältävä kuorinta, micropeeling-kuorinta, hellävarainen epäpuhtauksien poisto, rentouttava hieronta koko kasvoille, kaulalle ja decolteelle, puhdistava naamio sekä aromaattinen kompressi ja silmänympärysnaamio. Yksilöllinen asiakkaan tarpeiden mukaan tehtävä kokonaisvaltainen kasvohoito, joka syväpuhdistaa ihon tehokkaasti sitä kuitenkaan ärsyttämättä. Rentouttava hieronta sekä luonnolliset virkistävät ja tasapainottavat tuoksut tekevät ihostasi syväpuhtaan ja säteilevän.

Millaisia ihonhoitorutiineja teillä on? Käyttekö kauneushoidoissa? 

Ja onko vaalentavaa silmänympärysvoidetta oikeasti olemassa? 

terveisin nimimerkki Utelias

Pitsiä pikkuhuoneeseen

Meillä kävi sunnuntaina isovanhempia kyläilemässä - eikä nyt pelkästään T:n isovanhempia vaan myös minun 90-vuotias mummini! Hän on ollut viime aikoina hieman huonommassa kunnossa, mutta nyt taas virtaa ja virkeyttä riittää vaikka muille jakaa. Reilun 100 kilometrin ajomatka edestakaisin sekä monen tunnin vierailu syömisineen, keskusteluineen ja leikkeineen ei siis tuntunut missään. Mummini on erittäin taitava käsityöihminen, etenkin virkkaaja. En oikein osaa käyttää pitsiliinoja sisustuksessa (ainakaan vielä tässä iässä), mutta mummin tekemät liinat tulevat aina olemaan todella tärkeitä ja rakkaita, ja ovathan ne myös superkauniita. Tällä kertaa saimme tuliaisiksi sinisen virkatun pikkutyynyn T:lle sekä sydämenmuotoisen keltaisen pitsiliinan. Tuo liina on aivan hurmaava, tykkään väristä kovasti.

Muotonsa puolesta liina sopisi erinomaisesti vaikka keltaisten kukkien täyttämän Aalto-maljakon alle, mutta koska meillä tällä hetkellä ei pahemmin moisia asetelmia tehdä ainakaan kovin matalille tasoille, niin liina pääsi Milk-valaisimen seuraksi pikkuhuoneeseen. 

Pikkutyyny somistaa puolestaan pinnasänkyä. Värikäs autopeitto on äitiyspakkauksen peitto Uinua-verkkokaupasta tilatun pussilakanan kera. Se toimii tällä hetkellä T:n päiväpeittona. Tuo peitto kun alkoi käydä hieman pieneksi, niin hankin suuremman ja muutenkin muhkeamman peiton unikäyttöön.

Mummini on aina ollut innokas värien yhdistelijä ja sommittelija eikä hän varmasti valinnut liinan ja tyynyn sävyjä sattumalta matchaamaan juuri täydellisesti aiemmin virkkaamaansa vauvan torkkupeittoon. Omia suosikkivärejäni lastenhuoneeseen ovat juuri punainen ja keltainen (mustavalkoisen ohella) ja toki pojan huoneessa saa sinistäkin olla.

Hei, onkos teillä muilla Bloggerin käyttäjillä tökkinyt kuvien lisääminen viime aikoina? Minulla on ollut noin viikon verran vaikeaa - kuvien lataaminen kestää kauan, jatkuvasti tulee joku virheilmoitus ja välillä ladatut kuvat myös vääristyvät muodoltaan ihmeelliseksi ja joudun lisäämään ne uudelleen. Vai veteleekö tämä tietokoneeni niin viimeisiään?

Blogeista opittua...

... on jatkaa leikkokukkakimpun elämää näin.

Kivi-tuikuista on tosi moneksi, vaikka korujen säilytysrasioiksi. Ystäväni oli laittanut niihin meikkikyniä ja siveltimiä kauniisti esille lipaston päälle, kuulemma Kalastajan vaimon blogista bongattu idea alunperin. Juuri tällainen on niin kivaa sosiaalisessa mediassa! Mulla on jo hirmuinen määrä blogeja lukulistoilla, en millään ehdi lukea jokaista postausta kaikilta, mutta ei voi mitään, luen sen minkä ehdin. Jos vastaan tulee joku kiva uusi blogituttavuus, niin fiilis on melkeinpä, että "Voi ei, ei taas näin ihanaa blogia!". Ja sitten lisään sen paisuville lukulistoilleni. :D 

Bloggailuun liittyy vähäsen sekin, että läppärini alkaa vedellä viimeisiään. Se on ostettu tammikuussa 2008 kun kirjoitin graduani ja edellisen koneen kovalevy pamahti. Menetin tietysti osan graduaineistoista silloin ja sen jälkeen olenkin ollut aika ahkera varmuuskopioiden tekijä. Nyt lapsen ja bloggailun myötä kuvatiedostojen määrä on kasvanut huimasti ja koneen kapasiteetti on kovilla. Toki muutenkin tämä uskollinen HP alkaa olla jo parhaat päivänsä nähnyt. Haluaisin kannettavan, joka olisi kevyt ja näppärän kokoinen, mutta ei kuitenkaan mikään iiihan mini, näppiksen pitää olla järkevä. En ole Apple-tyttöjä, joten koneen pitäisi löytyä joltain muulta merkiltä. Suosituksia, anyone?

Ostin nuo kuvissa näkyvät Rainbow-tulppaanit viikko sitten perjantaina kolmella eurolla. Ovat kyllä olleet todellakin hintansa väärti, kukathan ovat vieläkin hyvännäköiset, vain varret ja lehdet ehtivät kellastua. Meillä täytyy nykyään miettiä aika tarkkaan, minne kukkia ja muita koristuksia ripottelee. Kuvittelin vielä vähän aikaa sitten, että keittiön ikkunanlauta voisi olla turvallinen paikka, mitä vielä...

Pojat ovat aamupäikkäreillä ja minä alan valmistautua päivään (jos vaikka saisi jotain muutakin kuin kylpytakin päälleeni). Tarkoitus olisi piipahtaa katselemassa miehelle vähän vaatetta ja iltapäivällä saamme odotettuja vieraita. Myös huomenna tulee isovanhempia kyläilemään, pitäisi keksiä joku kiva ruoka tarjottavaksi. Ajattelin lasagnea ja puolukkarahkaa, simppeliä ja helppo laittaa esille tällaisissa hieman, kröhöm, ahtaammissakin keittiöissä.

Mukavaa viikonloppua toivotellen,

zubi

Tennarit & Co

Olen tehnyt yhden tosi tarpeellisen kenkähankinnan tälle keväälle. Nimittäin tennarit! Mietin tosi pitkään Vagabondin Cortona -tennareiden kanssa, mutta lopulta en kuitenkaan pystynyt palauttamaan näitä nahkanauhaisia ihanuuksia. Mulla on yleensäkin Vagabondin kanssa niin, että 36 on aivan liian reilu ja 35 tuntuu aluksi vähän pieneltä ja niin näissäkin. Mutta sovitaankos, että nämä pehmeät nahkaiset tennarit venyvät just täydellisiksi mun jalkaani?

Nyt on kyllä ollut ihmeen huono tennarivalikoima kaupoissa. Tuntuu, että tarjolla on lähinnä Converseja ja näitä Vagabondeja eri väreissä. Tennareitako on tarkoitus ostaa syksyllä ja keväällä sitten vain avokkaita...? Onko joku muu muuten samaa mieltä, että vaate- ja asustekauppa on nykyään harvinaisen epäasiakaslähtöistä? Asiakkaan oletetaan ennakoivan sesonkeja ihan ihmeellisiin aikoihin, tyyliin hankkimaan bikinit helmikuussa. Jos erehdyt etsimään biksuja heinäkuun helteillä, niin myyjät toteavat huokaisten, että ei niitä kuule enää missään ole, nyt meillä on näitä villaneuleita.

Olen varmaan vähän vanhanaikainen, mutta tykkään, että kengät sopivat muiden asusteiden kanssa yhteen ja pyrinkin aina jossain määrin mätsäämään ne. Ei liian itsestäänselvästi, esimerkiksi joku Bayswater-laukku ja Bayswater-ballerinat -yhdistelmä on jo vähän liian harkittu minun makuuni, mutta samoja sävyjä ja tyyliä saa löytyä mielellään. Juuri nyt harmaanbeige huivi olisi hyvä lisä asustevalikoimaani ja olenkin sellaista metsästänyt jo aika pitkään, toistaiseksi tuloksetta.

Ah, olisin niin valmis kipittelemään sulille, lakaistuille kaduille. Loppukaa jo yöpakkaset!

molemmat nahkalaukut: Arcadia (Sokokselta)

sinisävyinen huivi: Massimo Dutti

ruskeasävyinen huivi: Pieces

beige vyö: Seppälä

konjakinvärinen punosvyö: Pieces

puurannekoru: tuliainen Tallinnasta

aurinkolasit: D&G

T & Z kaupungilla

Minulle tuli eilen aamulla kutsu työhöni liittyvään tapaamiseen. Paniikki! Ei MITÄÄN päällepantavaa. Enhän mä voi niitä samoja farkkuja ja neuletakkia laittaa missä kuljen kaikki päivät... Päätin, että mehän lähdetään T:n kanssa kaupungille katsomaan, josko mammalle löytyisi jotain salonkikelpoisempaa.

H&M:n sovituskopissa, jonne ei mahtunut rattaita...

Olen ollut viime vuosina aika tehokas täsmäshoppailija ja tehnyt parhaat ostokseni yleensä yksin - silloin saa kierrellä jotenkin vapaammin ja tekee useammin kivoja löytöjä (kavereiden kanssa käyn sitten mielummin vaikka lenkillä tai kahvilla). Saatan vilkuilla verkkokaupoista valikoimaa etukäteen, jos tarvitsen jotain tiettyä. Yleensä olen piipahtanut vaatekaupoilla työmatkan tai vaikka jumppareissun yhteydessä ja vajaassa tunnissa olen ehtinyt katsastaa monta putiikkia läpi, sovitellakin. Sutjakasti portaita pitkin eri kerroksiin, vilkkaasti harppoen suojatien yli toiseen liikkeeseen, pari kierrosta vaaterekkien välissä, sovituskoppiin mars...

Toista se on kuulkaa nykyään! Minulla kulkee nimittäin tuo pieni mies lähes poikkeuksetta matkassa, jos vaatekaupoilla pyörin, tai sitten (pahemmassa tapauksessa ;)) isompikin mies. Niin paljon en shoppailua rakasta, että lähtisin nykyään viettämään ns. omaa aikaa vaatekaupoille, sitä varten ovat jumpat, kampaajakäynnit ja kavereiden tapaamiset. 

Hei äiti, mä löysin meidän rattaat ja vaatteita tästä kopin ulkopuolelta!

Lapsen kanssa liikkuessa mukana ovat rattaat/vaunut, joiden kanssa ei niin vain sutjakasti hypelläkään paikasta toiseen. Pelkkään hissien odotteluun kuluu yllättävän monta minuuttia! Puhumattakaan siitä, että moneen paikkaan ei yksinkertaisesti pääse rattaiden kanssa. Jopa joihinkin lastenvaateliikkeisiin täällä Tampereella johtaa niin jyrkät portaat, ettei sisälle ole asiaa. Ja jos sisään liikkeeseen vielä pääseekin, niin on aivan toinen juttu, mahtuuko vaaterekkien välissä kunnolla liikkumaan tai sovituskoppiin sisään. Voisihan sitä tietysti käydä ostoksilla vaikka kantoliinan tai kantorepun kanssa - silloin pääsisi kyllä oikein helposti sisään joka paikkaan, mutta entäs sovittamispuoli ja hoitolaukun roudaus...? Rattaat ovat kuitenkin usein se näppärämpi vaihtoehto. Ei mikään ihme, että suuret marketit ja ostoskeskukset ovat lapsiperheiden suosiossa.

Tässä ne jokapäiväiset farkut ja neuletakki nyt esiintyy.

No, yleensä me ollaan ehditty käydä vasta parissa liikkeessä kun rattaissa matkustava pieni mies alkaa vääntelehtiä levottomasti, olisi saatava välipalaa. Niin tänäänkin. Äkkiä kassan kautta ulos!

Kassalle menossa lastenvaatteiden kanssa, mites tässä taas pääsi näin käymään?

Käymme aina kaupunkireissuilla jossakin syömässä tai kahvilla. T tykkää hirmuisesti kun saa katsella ihmisiä ympärillään ja minulla on aina mukana hänelle joku kiva herkkuvälipala, kuten tuollainen vauvojen marjarahka. Oma syöminen tietysti tapahtuu siinä soseen syötön ja yleisen vahtimisen lomassa, samalla kun pikku ihminen katselee "Tuo sun herkku ei taida olla ihan samaa kuin mulla..." -ilmeellään.

Tällä kertaa meillä oli ihan superhauskaa tuolla Arnoldsissa, koska T:n mielestä oli aivan ratkiriemukasta kun minä imin smoothieta pillistä. Hän nauroi katketakseen ja sai muutkin asiakkaat nauramaan. Yleensäkin lapsen kanssa liikkuessa hauskaa on se, miten monet hymyilevät ja juttelevat pojalle ja minulle. Siitä tulee aina itsellekin hyvä mieli.

Välipalan jälkeen onkin aika etsiä lastenhoitohuone ja saada vaihdettua vilkkaalta ja liikkuvaiselta pojalta vaippa sekä mahdollisesti puhtaat vaatteet sotkuisten tilalle. Vauvan kanssa ei kannata pukeutua näille reissuille hirveän lämpimästi, hiki tulee kuitenkin!

Kierosilmäinen hississä

Puhtaalla vaipalla ja välipala masussa iskee armoton väsymys ja pikkuinen alkaa pilkkiä rattaissa. Suunnittelen, että kierrän Sokoksen 3+1 -päivät läpi, mutta apua mikä tungos! Taas kerran - aika hankalaa kärryjen kanssa. En ole muutenkaan varsinainen alepäiväpenkojaistyyppi. Lastenosastolla on kuitenkin mukavan rauhallista ja sieltä teenkin kenkälöydön pojalle.

Kotimatkalla koisitaan. Vaunuverho unohtui, mutta äidin huivi pelasti.

Lähdetään bussilla kotia kohti, koska laskeskelen, että T saattaa jatkaa uniaan vielä vähän aikaa kotona ja näin ollen minulle jää pieni hengähdyshetki. Näin tapahtuukin, jes jes. Ihan kiva tavallinen kaupunkireissu takana, josta shoppailutehokkuus on kyllä kaukana, mutta muuten mukavaa. :)

Reissun kesto: 3h 30 min.
Ostettu pojalle: 4 vaatetta, 1 lakki, 1 kengät
Ostettu äidille: 1 ehkä siihen työtapaamiseen soveltuva pusero

Ihanaa, kotona!

Tästä aasinsilta vähän toiseen asiaan. Nimittäin mua houkuttaisi käydä pukeutumisneuvojalla! Osaan kai pukeutua suht hyvin omaan kroppaani sopivasti, mutta kaipaisin ulkopuolisen näkemystä kokonaisuuksien rakentamisessa ja apua monikäyttöisten, laadukkaiden vaatteiden ostamiseen. Olisi kivaa, jos yllättäviinkään tilaisuuksiin ei tarvitsisi hankkia mitään uutta vaan vaatekaappi olisi siinä mielessä "valmis", että aina löytyisi joku varma ja tyylikäs vaihtoehto eri juttuja yhdistellen. Nykyäänhän aika moni vaatekauppa tarjoaa tällaista neuvontaa ilman erillistä veloitusta. Onko teillä kokemusta pukeutumisneuvonnasta, suosittelisitteko?

Weekendish

Olen vielä täällä ihan sunnuntaifiiliksissä johtuen pitkästä viikonlopusta. Mieheni täytti viime viikolla 30 ja karkasi poikien viikonloppureissulle Istanbuliin. Siskoni Mai tuli minun ja pikkumiehen seuraksi ja mukavaa oli! Saunottiin, herkuteltiin juustoilla ja käytiin ulkoilemassa. Taas kerran olin vähän laiska kameran kanssa, mutta aurinkoisesta leikkipuistosta tuli sentään napattua muutama kuva.

Olen ollut T:n aurinkolaseihin tosi tyytyväinen. Niille on tullut jo paljon käyttöä! Poika pitää niitä (toistaiseksi ainakin...) ihan mielellään ja pysyvät tosi hyvin paikallaan etenkin pipon päällä. Aiemmassa Laadusta ja sen puutteesta -postauksessani purnasin lasien heikkolaatuisesta kuminauhasta, mutta se vaihdettiin Silmäasemalla ja uusi on ollut oikein napakka ja hyvä. Itse asiassa muutkin tuossa postauksessa parjausta saaneet tuotteet ovat nyt kunnossa ja käytössä. Emmaljungissa on uusi toimiva kuomu ja PoPilla vaihtoivat pipon ehjään. :)

Tädin ja T:n raitapipot olivat ihan matchy-matchy...

Ai niin ja käytiinhän me Ideaparkissakin! Mulla oli suuret suunnitelmat, että sisko saisi ottaa minusta pitkästä aikaa asukuvat, niitä kun ei olla pahemmin täällä blogissa viime aikoina nähty. Mutta olin unohtanut ladata kamerani ja se siitä sitten. Kauppoja tuli kierreltyä hieman tuleva lomareissu mielessä ja matkaan lähtikin sortsit sekä itselle että pojalle. Ai mikä lomareissu? Siitä ja meidän perheen muista lomasuunnitelmista ajattelin kirjoitella piakkoin lisää!

Sunnuntai-iltana pääsin työpaikan pippaloihin ja oli niin hauskaa nähdä pitkästä aikaa tuttuja ja vaihtaa kuulumisia! Teemana meillä oli risteily ja itse olin paikalla tämän näköisenä. Mies kommentoi kuvaa, että näytän hieman turkkilaiselta. Pitää varmaan uskoa, hän kun juuri sieltä tosiaan palasi... Hain kyllä enemmän jotain Karibianristeily -henkeä, mutta ei siinä mitään, kai ne siellä Turkissakin risteilee.

Huh, aika karu, mutta minusta teemabileisiin pitää aina pukeutua teeman mukaan, sehän on just niin hauskaa! Olen aiemmin ollut noissa juhlissa muun muassa Kleopatra - kuvia siitä lookista löytyy Sannin Karkkipäivä -blogista.

Tänään sisko lähti kohti kotia ja mies on ollut vielä vapaalla. Siksi siis se sunnuntaifiilis. Kävin vielä kampaajalla tuossa iltapäivällä ja tykkään uudesta tukasta - leikattiin reippaasti enemmän eteenpäin pitenevää linjaa polkkaan ja vaaleita raitoja pintaan. Katsotaan saanko jotain julkaisukelpoista tänne puolelle hiuksista joku päivä.

Loppuun vielä kuva siitä, millä varustin mieheni reissua varten. Pysyi kotikaupunki mielessä... :D

P.S. Synttäriarvonnan ensimmäinen voittaja ei ilmoittautunut, joten suoritin arvonnan uudelleen. Tällä kertaa onnetar suosi nimimerkkiä Marikki, onneksi olkoon! Laitoin sinulle jo sähköpostia.

Tauluhyllyllä

Tällainen siitä tauluhyllystä tuli lämpimän sävyisellä puulla höystettynä. Minä tykkään, entäs te? Ennen-kuvia ei nyt ole - aika usein siirryn vauhdilla ideasta toteutusvaiheeseen, ei siinä ehdi aina kuvailla. ;) Noita samansävyisiä kehyksiä olisi vielä jemmassa pari, mutta aloittelen nyt näillä kahdella.

Tauluhyllyt ovat kyllä kivoja, saa vaihdeltua ilmettä helposti erilaisilla kuvilla ja esineillä. Tuo meidän hylly on Kodin Ykkösestä, hiukan sirompi kuin esim. Ikean vastaavat. Syvyyttä hyllyllä on sen verran, että esimerkiksi Kivi-tuikut mahtuvat mainiosti hyllylle. Nyt niille vain ei jäänyt tilaa kun halusin nuo kaikki kuvat esille. Huomasin, ettei pikku-T:stä ole yhtään kuvaa tuolla hyllyllä, hups...

Pieni mies on nuhainen ja yskiikin. Juuri kun olen hehkuttanut miten ollaan saatu olla terveinä koko perhe tämän talven. Noh, itse yleensä sairastan yhden nuhaflunssan vuodessa ja juurikin maaliskuussa eli kai kaava jatkuu. Olen hoitanut T:n nuhaa nenäsumutteella ja Nenä-Friidalla imemällä. Hän tietysti inhoaa toimenpidettä sydämensä pohjasta, mutta selvästi kuitenkin olo helpottuu jälkikäteen. Toivotaan, että selvitään ilman kuumetta ja muuta ikävämpää. Hyviä vointeja teille kaikille, kyllähän me pienet ja isommatkin flunssat selätetään eikös vaan?

Lapsellista sisustusta

Tähän alkuun huhuilen nimimerkkiä Kati, voitit synttäriarvonnan! Otathan pikaisesti minuun s-postitse yhteyttä! Mikäli voittaja ei ilmoittaudu tämän viikon aikana, niin suoritan arvonnan uudestaan. :)

Sitten otsikon aiheeseen. Kokosin muutamia kivoja juttuja lastenhuoneeseen. Nykyään lapsille on kyllä ihan mielettömästi kaikkea ihanaa sisustuksenkin saralla - sellaista mikä miellyttää niin äidin kuin lapsenkin silmää. Minusta lastenhuoneessa saa olla leikkisyyttä, veikeyttä ja väriä, mutta ei ole kiellettyä ajatella myös sitä (aikuista miellyttävää) visuaalistakin puolta. Sisustuksellisesti hyvän kokonaisuuden saa aika helposti erilaisilla säilytyskalusteilla ja -laatikoilla, jonne kirjavat lelut on helppo siivota pois leikkien päätyttyä. Niinpä kivoja ja käytännöllisiä juttuja ovatkin säilytys- tai ripustustilaa tarjoavat tuotteet.

Ripustuskoukkuja ei voi olla liikaa! Mazen ihana Tut-Tut naulakko on hylly ja naulakko samassa paketissa, mutta se näyttää tyhjänäkin hyvältä. 39 euroa / Loftis

Ikean Sundvik-pulpetin (49,90) kannen alle saa piirustusvälineet säilöön. Lastentuoli (19,99) on samaa sarjaa. 

Skiphopin Apina-säilytyslaatikko on mitoitettu sopivaksi mm. Ikean Expedit-sarjaan. Huomaa käytännölliset kahvat sivuilla. Myös muita kivoja kuoseja saatavana. 24,90 / Bebelane 

Pöllö-kirjatuet ovat myös SkipHopilta, kahden kappaleen setti maksaa Bebelanella 39,90. Näissäkin on se hyvä puoli, että ovat ihanat ilmankin kirjoja.

String Pocket -hylly keltaisena sopisi täydellisesti lastenhuoneeseen. Siihen saa esille kivoimmat lelut ja kirjat sekä vaikka kauniin valaisimen turvalliselle korkeudelle. 136 euroa / Finnish Design Shop 

Polkka Jamin julisteissa on monia hauskoja aiheita lastenhuoneeseen. Tällä hetkellä oma suosikkini on tämä veikeä Leijona. 14 euroa / Polkka Jam

Kuva: www.Bebelane.com

Ihastuin Bebelane-verkkokaupassa lisäksi tällaisiin pehmeisiin kirjaimiin, joita voi ripustaa seinälle, ikkunaan tai vaikka oveen. Kirjaimet tehdään käsityönä Englannissa. Tekisi niiin mieli tilata tästä pilkullisesta kuosista T-kirjain, melko suolainen hinta (45,90) vain vähän rajoittaa... Mutta olisi se ihana!

Ai että mikä mieletön auringonpaiste ulkona. Täydellinen talvisää! Kunhan pikkumies herää päikkäreiltään, niin suuntaamme ulkoilemaan. Nyt kaikki valittelevat, miten armottomasti kevätaurinko paljastaa talven aikana kertyneen lian ja pölyn nurkissa sekä ikkunoissa. Siivousta pitäisi kieltämättä täälläkin harrastaa... Kertun Modernisti Kodikas -blogissa onkin nyt meneillään ihan mahtava arvonta, jossa voi voittaa Methodin puhdistusaineita. Ainakin itse saisin kyllä tuosta palkinnosta huomattavaa lisäpuhtia rätin heilutukseen!

Kivaa viikonlopun alkua!

P.S. Tein uuden sisustusaiheisen gallupin sivupalkkiin, vastailehan sinäkin.

Myyrä ja heppa

Löysin kirpparilta puisen Myyrä-palapelin, joka on samalla kiva taulu. Se halusi muuttaa meille, T:n huoneeseen. 

Olette ehkä huomanneetkin, että meillä fanitetaan Myyrää. Koko homma lähti alunperin liikkeelle mieheni Tsekkien-reissusta, josta hän toi (itselleen) tuliaiseksi Myyrä-pehmolelun, Krtekin. Vitsinä sitten ostin hänelle joskus myöhemmin joululahjaksi Myyrän seikkailut -dvd:n.

Poitsu oli pikkuisena usein itkuinen kun masukivut vaivasivat. Uni ei maittanut eikä ollut hyvä olla. Mietimme, mikä voisi helpottaa pienen oloa. Tykkäisiköhän se jostain lastenohjelmista? Mutta eihän meillä ole mitään... paitsi Myyrän seikkailut! Sitä päätettiin kokeilla. Koliikkivauvojen vanhemmat aina kertovat niitä tarinoita, miten ovat kokeilleet jokaista kikka kolmosta autolla ajelusta moottoroituihin sittereihin saadakseen huudon loppumaan. No, me laitettiin DVD pyörimään. Ja T rakasti sitä! Myyrässä on kauniit musiikit ja selkeät värit eikä ollenkaan puhetta. Se on kieltämättä ihana. Ja edelleenkin oikeastaan ainut, mitä T jaksaa telkkarista katsoa.

Tänään posti toi T:lle ihanan heppakortin, terveisiä mummilta ja papalta ihan muuten vaan. Se piristi ainakin äidin päivää. Mainiot värit - lastenhuoneen seinälle siis! 

Tulin vähän tänne kiipeilemään ja tutkailemaan.

Parasta silti häippästä, etten vaan joudu nukkumaan...

Jee, pääsin katsomaan Myyrää! 

Lasten ja varsinkin vauvojen telkkarin katsominen jakaa mielipiteitä. Meillä T saa katsoa telkkaria - valikoituja lastenohjelmia sekä välillä muutakin, jos telkusta tulee jotain isää tai äitiä kiinnostavaa. Pidämme kuitenkin telkkarin katsomishetket lyhyinä ja pääasiassa töllö pysyy kiinni päivän mittaan. Mieheni on aika innokas konsolipelien pelaaja, ja olenkin vaatinut, että Pleikkaria pelataan vain ja ainoastaan kun T on nukkumassa. Tietokone on luonnollisesti T:lle tuttu (ja kielletty eli äärimmäisen kiinnostava) kapistus, sen verran paljon tämä äiti sitä käyttää. Välillä mulla on kovinkin huono omatunto siitä, että lapsi on näiden mediaärsykkeiden ympäröimänä jo pienenä. Mutta ei kai käpylehmäkaudelle ole enää paluuta. Toivoisin kuitenkin, että seuraavassa kodissa meillä voisi olla erikseen tv-huone ja olohuone olisi seurustelua, leikkimistä ynnä muuta varten. Myöskään makuuhuoneeseen en halua telkkaria.

Mikä linjaus teidän perheissä on TV:n, pelien ja tietokoneen käytön suhteen?

Ja löytyykö muita Myyrä-faneja?

Hyvän olon maanantai

Heippa ja mukavaa viikon alkua! Itselläni on alkanut viikko hyvissä merkeissä - levänneenä ja upeassa auringonpaisteessa. Huomasitteko tuon ekan kohdan, levänneenä, ihan tosissaan! Eikö ole uskomatonta? 

Mehän aloitettiin se pienimuotoinen unikoulu muutama viikko sitten ja heti aluksi yöt lähtivät rauhoittumaan tosi paljon kun yömaito jäi pois. Unikoulu tehtiin siis "pistäytymismenetelmällä", niin että käväistiin hänen luonaan hieman silittelemässä aina kun poika alkoi itkeä, mutta lähdettiin aika pikaisesti pois. Ja kun huuto jatkui, niin käytiin hetken päästä uudelleen jne. kunnes hän rauhoittui. Muutamana ekana yönä T itki aika lohduttomasti, mutta jo kolmantena yönä nukahti itsekseen kitinäänsä monesti jo ennen kuin ehdimme edes hänen huoneeseensa saakka. Noin viikko unikoulun aloittamisen jälkeen tuli reippaasti takapakkia ja muutama yö menikin ihan katastrofaaliseksi huutamiseksi. Mutta nyt on ilmeisesti oppi mennyt ainakin vähäsen perille, koska viimeiset yöt ovat olleet tosi hyviä. T on herännyt monena yönä vain kerran ja yhden kerran nukkui jopa koko yön (yli 10 h) putkeen. Poikakin on ollut noiden hyvin nukuttujen öiden jälkeen mainiota seuraa. Ruoka maistuu, leikkiminen on kivaa ja päiväunetkin maittavat eli huomaa, että hänkin nauttii kun saa hyvät yöunet.

"Minneköhän mua nyt kuskataan...?"

Olen ollut tässä viime aikoina niin väsynyt rikkinäisten öiden takia, että monesti olen kömpinyt T:n kanssa aamupäikkäreille heti tilaisuuden tullen ja näin ollen ollaan oltu molemmat vielä yökkäreissä puoliltapäivin. Nyt kuitenkin oli toinen ääni kellossa. Päätin heti aamusta, että tänään lähdetään jumppaan! Salilla, jossa käyn, on mahdollisuus viedä jo näinkin pieni lapsi hoitoon treenin ajaksi ja ajattelin, että nyt voisi olla hyvä aika kokeilla. Lastenhoitotilat olivat viihtyisät, siellä oli paljon kivoja leluja ja T oli viihtynyt hoitajien ja muiden pienten lasten seurassa koko tunnin oikein hyvin. Sillä aikaa minä sain ihanan hyvän olon startin tähän viikkoon BodyBalancesta, jossa oli tosi uusi kiva ohjelmakin. (Pitäisi kehitellä vähän uusia kuvioita omaankin tuntiin tällä viikolla.) Oletteko te jo ehtineet testailla uusia LesMillsejä?

Treenin jälkeen käytiin vielä kaupungilla lounaalla, söin tosi herkullista mozzarellapastaa. Suolapähkinät muuten sopii ihan mielettömän hyvin pastaruokiin ja salaatteihin! T:llekin maistui sose hyvin aktiivisten leikkien jälkeen.

Koekäytin myös tänään ekaa kertaa uutukaista sähköhammasharjaa. Minulla on aika perusterveet hampaat, jotka eivät reikiinny juurikaan, mutta hammaskiveä kertyy ja sitä olen käynytkin puhdistuttamassa suuhygienistillä aika tiheään. Nyt viime käynnillä hygienisti suositteli sähköhammasharjan hankkimista. Voisin kuulemma pidentää kalliiden puhdistusten välejä ja saada hoidettua muutenkin paremmin hampaitani kotona. Ja täytyy sanoa, että vau-vaikutushan tässä on päällänsä, niin puhdas fiilis tuolla uudella vehkeellä tulee. 

Kun mies tuli töistä, niin kotirouva oli siis vastassa levänneenä, treenanneena, hyvin syöneenä ja hampaat kiiltäen. Ei paha. :D

Miten teidän viikko lähti käyntiin?

Värikästä vaatetta vekaralle

Poikani on nyt 9,5 kuukauden ikäinen, kova menemään paikasta toiseen. Konttailee jo vauhdilla, nousee seisomaan huterampiakin "tukia" vasten ja askeltaa tuen kanssa. Menossa mukana vaatepuolella ovat lähinnä mukavat puuvillaiset bodyt ja jarrusukkahousut - tavallisia paitoja en jaksa edes yrittää. Sukat & housut -yhdistelmäkin on vähän haastava kun eivät ne sukat tahdo pysyä jalassa - toisaalta housujen kanssa voi olla paljain jaloin lämpimissä sisätiloissa, sehän on kaikkein paras vaihtoehto kävelemään opettelun kannalta.

Tällä hetkellä käytössä on vaatekoko 74, mutta näyttää siltä, että pitäisi siirtyä 80-senttisiin (toki hieman valmistajasta ja mallista riippuen). Tämänhetkisen vaatevaraston koko on seuraavanlainen:

8 x pitkähihainen body

1 x lyhythihainen body

2 x sukkahousut

2 x velourhousut

1 x farkut

1 x velourhaalari

1 x fleecetakki

1 x villahaalari (äitiyspakkauksesta)

4 x yöhaalari

1 x toppahaalari (äitiyspakkauksesta)

1 x windfleecehaalari (syksyllä käytössä ollut, menee vielä juuri ja juuri - tämä on lämpöpussin kanssa rattaissa tosi hyvä nollakelillä)

+ jarrusukkia, tavallisia sukkia, villasukkia, pipoja, käsineitä ja kaulureita

Määrä riittää kotikäytössä, koska pesukone pyörii ahkerasti. Pyykkiä tulee aika paljon vähemmän kuin pikkuvauva-aikana, jolloin T saattoi puklailla kymmenen bodya päivässä vaihtoon. Muutama body saisi kuitenkin valikoimassa vielä olla ja tosiaan pian osa niistä 74-senttisistä joutaa kuitenkin pieneksi jääneiden laatikkoon. 

Kokosin alle sellaisia vaatteita, joista juuri nyt itse tykkään. Kirkkaat ja selkeät värit miellyttävät - pikkuvauva-ajan beiget ja muut murretut värit tuntuvat nyt vähän tylsiltä, eivätkä oikein sovi menevän pikkupojan "tyyliin". Etenkin tykkäämme miehen kanssa molemmat kirkkaanpunaisesta. Se on reipas ja raikas niin tytöille kuin pojillekin sopiva väri, jota kylläkin on aika vähän nyt ollut kaupoissa. Kuoseista minua miellyttävät selkeät graafiset jutut (kuten ne ikisuosikit raidat) ja yksivärisyys. En tykkää kovin hempeistä jutuista.

- Luomupuuvillaisissa bodyissa on selkeät värit: 6,95 / kpl

- Reippaat raidalliset jarrusukat: kahden parin pakkaus 4,95

- Coolit punaiset farkut sisältävät puuvillan lisäksi elastaania: 12,95

- Kolmiokuosinen pipo: 5,95

Kaikki tuotteet Seppälä

Yht. 44,70

Seppälästä en ole koskaan tajunnut vauvanvaatetta hankkia ja yllätyinkin nettisivuja selaillessa, miten mainioita vaatteita siellä onkaan! Suomalainen suunnittelija Mira Mallius on mielestäni tehnyt todella hyvää työtä. Vaatteiden mitoitukseen ja laatuun en (vielä) osaa ottaa kantaa, mutta värit ovat aivan herkullisia ja materiaalit vaikuttavat hyviltä. Ihanaa pikkulapselle sopivaa meininkiä, väriä ja iloa ilman selkeitä tyttö-poika-stereotypioita. 

Toisessa kollaasissa on vaatteita Polarn o. Pyretin valikoimasta. Tämä merkki on monien muiden kivojen ruotsalaisten lastevaatevalmistajien (esim. Villervalla, Me&I) tavoin keskittynyt reippaaseen ja laadukkaaseen pitkälti unisex-vaatetukseen. Selkeitä värejä on paljon ja vaatteet ovat helposti yhdisteltäviä keskenään.

- Raitabodyt ovat luomupuuvillaa, vihreä kuviollinen puuvillaa: 23,90 / kpl

- Yksiväriset jarrusukat 8,90 / pari, raidalliset 10,90 / pari

- Oranssit pöksyt ovat puuvillaa ja elastaania: 34,90

- Hauska haamupipo ilahduttaa väreillään: 15,50

Kaikki tuotteet Polarn o. Pyret

yht. 141,90

PoPin vaatteet ovat mainioita, itse olen etenkin ulkopukeutumisessa ihastunut heidän tyyliinsä. Mutta hintaero tuohon Seppälän kollaasiin on ihan valtava! Sataviisikymppiä ihan vauvan perusvaatteisiin on kyllä suuri summa, etenkin kun aika monen tämän ikäisen vekaran vanhemmista toinen on hoitovapaalla. Toisaalta PoPin vaatteilla on erinomainen jälleenmyyntiarvo - kaverini kutsui minut mukaan ko. merkin Facebook-kirppikselle ja meinasin pudottaa silmät päästäni nähdessäni, mitä vaatteista käytettynäkin maksetaan. Vau.

Itse olen ostanut T:lle vaatteita pääosin uutena. Jonkin verran olen saanut kavereilta käytettyjä vaatteita etenkin ihan siihen pikkuvauva-aikaan ja kaikki olen ottanut ilomielin vastaan. Kirppareilta en sen sijaan ole juurikaan mitään kivoja vaatteita löytänyt. Olen sitten ajatellut, että laitan aktiivisesti pieneksi T:lle pieneksi jääneet hyväkuntoiset vaatteet itse kiertoon ja niin olen tehnytkin.

Hankitteko te lapsillenne vaatteita käytettyinä vai uusina?

Ja millaisista väreistä/tyylistä tykkäätte lapsen pukeutumisessa?

P.S. Juttua lapsen välikausivaatetuksesta tulossa lähiaikoina.