Vuosi 2012 kuvina

Vuosi 2012 alkoi mukavan lämpöisissä merkeissä, nimittäin heti tammikuussa lomailimme miehen kanssa Singaporessa ja Indonesian puolella Bintanin saarella. Matka oli tosi upea ja pitkät lennotkin sujuivat hyvin salamatkustajan kanssa.

Helmi-maaliskuussa ahersin kovasti töissä, kasvattelin mahaani, ihmettelin äitiyspakkauksen sisältöä ja muitakin hankintoja vauva varten tehtiin. Mieleen jäivät hurjat pakkaset ja se, että lunta tuntui satavan aina vain lisää ja lisää. Maaliskuun ensimmäisenä päivänä keräsin rohkeuteni ja julkaisin pitkään mietinnässä olleen ensimmäisen postauksen tähän blogiini! Loppuvuodelle blogista tulikin tärkeä harrastus ja henkireikä.

Huhtikuussa jäin äitiyslomalle ja samalla heräsi innostus sisustella kotia. Laitoin vauvansängyn valmiiksi ja vaihdoin olohuoneeseen taulun. Ja kaikki kaapit tuli myös siivottua.

 

Toukokuussa masulla alkoi olla jo melkoisesti kokoa, mutta voin erinomaisesti. Hääräilin innokkaana kotosalla, olohuoneeseen piti saada väriä. Myös ompelutaitoja tuli verestettyä... Hääpäivänämme 21.5. minusta tuli onnellinen äiti kun 2,6-kiloinen Pikku Prinssimme saapui maailmaan. Hän sai meidän vanhempien päät aivan sekaisin ja loppukuusta lähinnä tuijoteltiinkin tulokasta.

Kesäkuussa harjoittelin vauva-arkea ensimmäistä kertaa kahdestaan pikkuisen kanssa. Päivät kuluivat aika lailla kotosalla ja vaunulenkeillä. Pieniä varpaita kuvaltiin ahkeraan ja meillä kävi myös paljon vieraita.

Heinäkuussa lomailimme koko perheen voimin rauhallisissa merkeissä. Kävimme Pori Jazzeilla, asuntomessuilla ja parissa muussa kesätapahtumassa. Kotiin hankittiin uusi Minimi-jakkara. 

Elokuussa nautittiin kauniista kesäsäistä. Kotiin saapui uusi lattiavalaisin ja seinälle kiinnitettiin T:n tädin tekemä kaunis taulu.

Syyskuussa meille muutti uusi kamera ja aloin harjoitella enemmän valokuvaamista. Syysvaatteisiin pukeutuminen tuntui kivalta viileämpien kelien myötä.

Lokakuussa energiaa haettiin ulkoilusta, melkein joka ilta käytiin luonnossa tallustelemassa Manducan kanssa. Pikku-T voi aika huonosti ja minä kokeilin kaikenlaisia imetysdieettejä hänen vointinsa kohentamiseksi. Kotiin saatiin uusi valaisin ruokapöydän ylle.

Marraskuussa polttelin kynttilöitä, poitsu aloitti muusikon uransa ja palkitsin itseni raskaasta syksystä Milk-valaisimella. Lopetin myös imettämisen ja T:n vointi alkoi kohentua. Omaa ulkonäköäni piristin leikkauttamalla otsatukan.

Joulukuussa nukuimme pitkästä aikaa koko perhe paremmin. Kaunis, talvinen sää innosti kuvailemaan myös lenkkipolkujen varrella. Kävin T:n kanssa joulutorilla ja muutenkin lahjaostoksilla. Joulua vietettiin mummilassa perinteiseen tyyliin, koko perheen kesken.

Tämä kulunut vuosi on ollut kyllä hieno, erilainen kuin mikään muu aikaisempi. Olen saanut kokea niin suurta onnea, rakkautta ja univelkaa, etten mitään niistä olisi osannut etukäteen odottaa. Olen ollut maailman tarpeellisin ja kokenut itseni silti riittämättömäksi. Olen viettänyt enemmän aikaa kotosalla kuin koskaan aikaisemmin ja vaikka aluksi se tuntuikin oudolta, olen viihtynyt pääosin aivan erinomaisesti äitiyslomalla. Niin kliseistä kuin se onkin, oman lapsen kasvun ja kehityksen seuraaminen on aivan mahtavaa ja ainutlaatuista! Vuoden aikana tehdyt ostokset ovat keskittyneet aika pitkälti vauvahankintoihin sekä kotiin - tänä vuonna meille saapui näköjään kolme uutta valaisinta ja aika monta muutakin kivaa juttua sisustuksen saralla.

Kiitollisena kuluneesta vuodesta toivottelen teille kaikille oikein hyvää vuodenvaihdetta! 
Palataan ensi vuonna uusin miettein.

Jääkarhunen

Lämmin, mukava ja toimiva talvipukeutuminen on oma taiteenlajinsa, vauvoillakin. Meidän pojalla on usein aika lämmin ja hän hikoilee helposti, joten oikeanlainen (lue: tarpeeksi kevyt, mutta silti lämmin) pukeutuminen pakkassäähän aiheuttaa välillä päänvaivaa tälle äidille. Meillä kävi tuuri, sillä äitiyspakkauksen toppahaalari on juuri sopivan kokoinen ja veikkaan, että se tulee mahtumaan pojalle koko talven ajan. Myöskin äitiyspakkauksen mukana tullut ihana villahaalari on sopiva ja se on ollut niinikään kovassa käytössä. 

Olen itse hankkinut pojulle ainoastaan asusteita; kypärämyssyn Prismasta, tupsupipon H&M:ltä sekä Reiman fleece-kaulurin, kaikki hyviä ja toimivia. En ainakaan toistaiseksi ole kokenut, että tarvitsisimme enempää talviulkoiluun sopivia vaatteita, näillä kyllä pärjätään. Vauvoillehan on nykyään tarjolla kaikenlaisia upeita teknisiä ulkoiluvaatteita, mutta T on vielä niin pieni, että hän ulkoilee rattaissa istuskellen, joten jätetään hienot ominaisuudet ensi talveen.

Pari viikkoa sitten hankin rattaisiin Eisbärchen-merkkisen lämpöpussin (Babystylesta hintaan 39 euroa) ja se onkin osoittautunut tosi käytännölliseksi. Leudolla kelillä sisään riittää pelkkä villahaalari, pikkupakkasilla toppahaalari ja oikein kunnon paukkupakkasilla/viimalla sitten molemmat - ja varmasti pysyy lapsi lämpöisenä, pussin kun saa vielä kiristettyä pään ympärille. Sisätiloissa pussin saa avattua kätevästi keskeltä. Harmaa värikin on aika kaunis mielestäni.

Nämä välipäivät ovat kuluneet tosi vauhdilla! Sen jälkeen kun tulimme kotiin, meillä on vuorostaan käynyt kavereita kyläilemässä ja nyt pitäisi alkaa valmistautua miehen siskon vierailuun. Ehkä pölyrättiäkin voisi heiluttaa hiukan... Mulla on muuten työn alla koostepostaus tästä vuodesta, tavoitteena on saada se valmiiksi ja julkaistua ennen kuin vuosi vaihtuu.

Kivaa viikonvaihteen jatkoa!

Ensimmäisen joulun lahjat

Vielä yksi viimeinen jouluaiheinen postaus tulee tässä! Nimittäin kilttejä oltiin oltu ja perheen pienin lahjamäärästä päätellen extra-super-kiltti, hän kun ehti olla olemassakin vain puolet vuodesta. Itse olen sitä mieltä, että pienen vauvan lahjomisessa ei juuri ole ideaa, emmekä ostaneetkaan miehen kanssa pojalle joululahjoja. Hankintoja tulee kuitenkin tehtyä koko ajan tarpeen mukaan ja arvasimme, että muut läheiset kyllä huolehtivat siitä, että pikkuinen ei jää ilman paketteja.

Olen kyllä tosi iloinen kaikista lahjoista, aivan ihania! Brion kärryä olin pojalle erikseen toivonut ja se onkin tosi mainio.  T ei vielä osaa työntää sitä, mutta istuu innoissaan kyydissä. Kärryn kyydissä on kahdet villasukat, ne eivät kovin hyvin näy kuvaan, mutta molemmat ovat jo olleet käytössä ja tosi mieleisiä. Lisäksi T sai kivoja kirjoja, puisen "palapelin", yöpuvun ja Myyrän seikkailuja dvd:llä. Oma suosikkini lahjoista on tuo keskellä näkyvä punapohjainen Marimekon pipo. Tosi kivannäköinen ja hyväntuntuista materiaalia, pääsee varmasti ahkeraan käyttöön keväällä ja menee monen monta vuotta - ainakin siitä päätellen, että se mahtuu myös minun päähäni. ;) Niin ja tuo muhkea lampaantalja saatiin lahjaksi myös. Pulkkaa poitsulla ei vielä ole, mutta ehkä hankimme sellaisen vielä tämän talven aikana.

Itsekin sain ihania lahjoja, joista monet olivat aika sisustuspainotteisia ja tulevat näin ollen varmaan näkymään tulevissa postauksissani. Olen monesti kritisoinut joululahjojen ostamista aikuisten kesken, mutta täytyy kyllä sanoa, että tosi ihania ja tarpeellisia lahjoja sain. KIITOS kovasti kaikille pukin apulaisille! 

Joulun jälkeen

Kotona ollaan ihanan joulun jälkeen! Päivät täyttyivät herkuttelusta, yhdessäolosta, ulkoilusta pakkassäässä ja tietysti leikkimisestä. T nautti kyllä täysin rinnoin isovanhempien ja tätien huomiosta! Me vanhemmat saatiin torkkua aamuisin normaalia pitempään ja käytiin yhtenä iltana myös parilla kavereiden kanssa, yökerhoon asti ei menty mutta piipahdettiin kuitenkin paikallisessa iltaelämässä. 

Joulupukki oli kovin anteliaalla päällä - lahjoja tuli liikaakin, mutta kaikki olivat tosi mieluisia ja tarpeellisia. Kirjoittelen niistä lisää vielä myöhemmin. Mieheni lahjaa on kuitenkin pakko hehkuttaa jo nyt, nimittäin kolmen viikon päästä hän vie minut syömään ja hotelliin yöksi (pikkusiskoni tulee lapsenvahdiksi) ja lisäksi sain vielä lahjakortin Finnish Design Shopiin. Parempaa lahjaa en voisi kuvitellakaan!

Miten teidän joulu sujui?

Rauhallista joulua!

Huomenna starttaamme joulunviettoon Poriin. Olen jo aloittanut pakkaamisen, aamulla sitten loput tavarat kasaan. Huhhuh, auto tulee kyllä niin täyteen! Joulupukki on nimittäin päättänyt antaa minun kuljetettavakseni pari vähän kookkaammanpuoleista lahjaa läheisille... ja noh, onhan sitä tavaraa omastakin takaa. Odotan kyllä ihan hirveästi arvatkaapas mitä? No JOULURUOKAA! Yleensä on aina tullut syötyä jossain muodossa jouluruokaa jo ennen varsinaisia pyhiä, mutta nyt ei. Laatikot, kalat, riisipuurot ja muut tulevat siis takuuvarmasti maistumaan järjettömän hyvältä.

Ajattelin pitää joulun ajan taukoa netistä ja siten myös täältä blogista. Toivotankin nyt teille kaikille oikein rauhallista ja tunnelmallista joulua!

P.S. Huomisesta eteenpäin päivä pitenee.

Joulutorilla

Tampereen Keskustorilla on tänäkin vuonna ollut koko joulukuun ajan keskieurooppalaishenkinen Joulutori. Olen käynyt siellä jo tosi monta kertaa tunnelmoimassa. Torilta saa muun muassa käsitöitä ja muita kauniita lahjoja pukinkonttiin. Minä olen kuitenkin keskittynyt herkkupuoleen kuten aiempinakin vuosina. Olen muun muassa käynyt glögillä ja munkilla Pyynikin munkkikahvilan kojussa (suosittelen!) ja ostanut ihania maustettuja manteleita.

Otin nämä kuvat eilen kun tulin ystäväni luota ja vaihdoimme Keskustorilla bussia T:n kanssa. Pienikin pyrähdys pakkasessa sai miettimään, että tänä vuonna Joulutorin myyjillä on kyllä ollut aika arktiset olosuhteet! No mutta toisaalta, aivan ihanaa kun on lunta, niin jouluinen tunnelma. Ihmisiä tuntui olevan aika paljon liikkeellä ja kojuissa kävi kuhina.

Tämä joulunalusviikko on ollut tosi tunnelmallinen. Olen ennenkin maininnut, että työssäni juhlapyhät ovat aina yhtä stressiä ja hulinaa. Tiedän, että töissä painaisin täysillä duunia joulurauhanjulistukseen saakka, joten olen tosi kiitollinen tämän vuoden erilaisesta joulurytmistä. Olen tavannut ystäviä, joululahjoja ja -kortteja on vaihdettu ja joulutorttuja nautittu. Kotona olen poltellut tuoksukynttilöitä ja paketoinut pikku hiljaa lahjat valmiiksi.

Jouluruokien suhteen pääsen kyllä niin helpolla kuin ikinä mahdollista - pääsemme mummilan valmiiseen pöytään. Meidän osuudeksemme joulukattauksesta jäi vain juomapuoli ja tänään pitääkin vielä käydä ostoksilla kun viimeksi en saanut tuotua rattaiden kanssa tarpeeksi monta viinipulloa. Tuli kyllä hassu olo kun kärräilin pikku-T:tä Alkon käytävillä ja mietiskelin, että montako pulloa saan järkevästi tavarakoriin mahtumaan. Ja nyt siis joudun vielä sinne tungokseen tänäänkin, sorry Alkon myyjät, olen se viime hetken tomppeli-asiakas (eli siis 100 % äitiyslomalaistunut)...

Miehellä alkaa tänään joululoma, joten tiedossa on ainakin ensi viikon ajan pitkiä aamu-unia, vuorotellen tietysti. Miten musta tuntuu, että uni muodossa tai toisessa eksyy nykyään joka ainoaan postaukseeni, kertookohan se jotain kyseisen asian arvosta tällä hetkellä...

Hyvää, stressivapaata joulunodotusta kaikille ja extra-tsempit kaupan alalla ahkeroiville!

Silmienpoistaja... vai miten se meni?

Minulla on tummat silmänaluset. Luulisin, että on aina ollut ja osittain se on siis ihan rakenteellista. Tällä hetkellä tummuus on kuitenkin pahemmalla tolalla kuin koskaan, kiitos ah-niin-hyvin nukkuneen vauvani. Tällä hetkellä silmänalusten peiteaine onkin varmaan tärkein meikkituotteeni, en kehtaa poistua kotioven ulkopuolelle sipaisematta edes jotain tilannetta hieman korjaavaa.

Tummuuden lisäksi minulla on juonteita nimenomaan alaluomella. Niitä kuuluisia "ensimmäisiä ikääntymisen merkkejä" kai, kolmekymppiä seuraavaksi mittarissa. Enkä kyllä tykkää yhtään! Aloitin silmänympärysvoiteen käytön vasta joskus 25 ikävuoden tienoilla, vaikka olin tuolloin käyttänyt jonkinasteista silmämeikkiä jo yli kymmenen vuotta. Suosittelen samaa kaikille... tai sitten en. Ihan oikeasti, miksen voinut sivellä silmänympäryksilleni vaikka jotain ihan tavallista kosteusvoidetta, mitä vain? Havahduin asiaan vasta kun sy-iho alkoi oikeasti tuntua kuivalta ja havaitsin ensimmäisten juonteiden alut.

Olen kokeillut lukuisia eri tuotteita ja useimmiten saan kyllä tummuuden suht hyvin peittoon, mutta tavara kerääntyy ennen pitkää juonteisiin ja siten vain pahentaa tilannetta. Etenkin talviaika on haastavaa, koska kuiva pakkasilma saa silmäni usein vuotamaan ulkona ja sen myötä silmänalusilla oleva peiteaine yleensä paakkuuntuu rumasti. Nyt löysin ilokseni kavereiden vinkistä uuden tuotteen, jota voin suositella muillekin: Maybelline The Eraser Eye Perfect and Cover Concealer.

Kyseessä on siis Anti-Age-sarjan tuote (kyllä, tähän on tultu...) ja se lupaa myös hoitaa silmänympärysihoa. Hoitaa tai ei, niin hyvältä se ainakin iholla tuntuu! Ensimmäisenä testipäivänä olosuhteet olivat aika haastavat kun kuljin kilometritolkulla kunnon lumituiskussa kovassa pakkasessa, mutta niin vain tuote pysyi täysin siistinä paikallaan eikä kerääntynyt ollenkaan juonteisiin. Peittokykykin on mielestäni hyvä, ja hinta oli tuossa Prismassa 13 euron paikkeilla eli ei paha ollenkaan. Minusta on muuten hassua, että Maybellinella on anti-age-tuotteita, koska olen aina mieltänyt kyseisen brändin nimenomaan nuorille suunnatuksi. Maybellinesta tulee aina mieleen yläasteaikoina kirjastossa huokaillen selatut Seventeen-lehdet.

Otin tänään itsestäni jopa ennen ja jälkeen-kuvia, mutta tulin onneksi järkiini ja poistin ne kameran muistikortilta. En nyt sentään viitsi kiusata teitä näillä puolen vuoden univelka -silmilläni. ;)

Mitä tuotetta te suosittelette tummille silmänalusille?

Ripaus spa-tunnelmaa

Meiltäkin löytyy sentään yhdestä huoneesta kunnon joulunpunaista. Nimittäin kylppäristä! Toin sinne hieman talven tuiskuja karkottavaa tunnelmaa pehmeillä pyyhkeillä, kynttilälyhdyillä ja huonetuoksulla. Meillä on ennenkin ollut noita Body Shopin tuoksuöljyjä, ne ovat mielestäni tosi hyviä. Nyt otin Green Tea & Lemon -tuoksun, joka on kivan hienostunut ja raikas, sopii nimenomaan pesutiloihin.

Joulun aikaan kuuluu ehdottomasti saunominen! Muutenkin meillä saunotaan kyllä paljon enemmän talviaikaan kuin kesällä.

 

Kylpyhuoneen värimaailma kalusteiden ja laatoituksen osalta on harmaan ja valkoisen valtaama, joten sinne on helppo tuoda eri tunnelmia tekstiileillä. Oikeasti kyllä tunnelma on välillä vähän hakusessa kun samassa pienessä tilassa tapahtuu vähän liikaakin kaikkea - pyykinkäsittelystä vaipanvaihtoon, saunomiseen ja kaunistautumiseen saakka. No mutta ainakin tämä on todiste siitä, että jos meidän kylppäriin pystyy luomaan spa-tunnelmaa, niin se onnistuu varmasti missä tahansa!

Let it snow

Luntaa tulvillaan, on raikas talviisäää... Joo todellakin raikas! Ulkoilu on jäänyt tänä viikonloppuna normaalia vähäisemmäksi, koska ainakin meilläpäin kevyenliikenteen väyliä on aurattu vähän heikosti, joten rattaiden työntäminen ei ole ollut varsinaisesti nautinto. Ja kantorepussa taas ei viitsi pientä pitää jäätävän viiman takia. Pidän kyllä tosi paljon lumesta ja on ihanaa kun ympärillä on valkea maisema! Lumisadetta on kuitenkin ihailtu aika paljon sisätiloista käsin meidän perheessä. 

Tuikkulyhdyissä ei pala tuli sattuneesta syystä...

Lumi ja sen tuoma tunnelma innosti minua koristamaan keittiön ikkunan kyntteliköllä, vaikka aiemmin olin sitä mieltä, että tänä vuonna jättäisin kyntteliköt kokonaan väliin. Ulkona on nyt niin kaunista kun voi lumisen maiseman ihailun lisäksi kurkkia ihmisten erilaisia jouluvaloja.

Me siivottiin tänään vähän perusteellisemmin, nyt ei tarvitse miettiä sitä puolta ennen joulua. Mitä nyt tietysti rätti kädessä saa kulkea koko ajan pikku sottaajan perässä. Jätkällä on hampaita kovasti tulossa ja ryömimisyrityksissä on tapahtunut edistystä. Elämme siis jännittäviä aikoja. Kuulemma joku joulupukkikin pakkailee jo kamojaan...

Kuomurattaat(ko)

Meidän Mutsy-yhdistelmävaunut valittiin aika pikaisella katsauksella ilman suurempia vertailuja ja mietintöjä - ja tietysti täysin ilman aiempaa käytännön kokemusta lastenrattaista. Ja muutama juttu niissä onkin alkanut ärsyttää. Ensinnäkin ne ovat kasattuna melkoisen iso paketti, jota ei ole mitenkään erityisen helppo ja näppärä nostella. Toiseksi taka-akselin leveys (mittasin 65 cm renkaiden reunasta reunaan, vaikka valmistaja ilmoittaa sen olevan 63 cm) on osoittautunut melko leveäksi esimerkiksi busseissa tai kahviloissa. Ja kolmas eli suurin ärsytys: Työntöaisaa saa säädettyä vain teleskooppisuunnassa ja minä lyhyenä naisena kaipaisin taittuvaa työntöaisaa, josta saisin itselleni ergonomisemman työntöotteen. 

En kuitenkaan halua hankkia meille uusia yhdistelmävaunuja, koska Mutsyt palvelevat vielä ihan hyvin tarkoituksessaan ja T on pian 7 kk, joten tuntuisi hullulta laittaa rahaa tässä vaiheessa ihan pikkuvauvan kärryihin. Aiemmin ajattelin, että jossakin vaiheessa hankimme T:lle matkarattaat, mutta nyt olen tullut siihen tulokseen, että en halua ollenkaan heppoisia pikkuisilla pyörillä varustettuja matkiksia vaan mielummin kevyet ja monikäyttöiset perinteiset kuomurattaat. Matkarattaathan saa sitten vaikka vuokrattua lyhytaikaista tarvetta varten. 

Nyt olen sitten käyttänyt jo ihan liikaa aikaa ja vaivaa miettien näitä mahdollisia "ison pojan rattaita". Kuomurattaissahan lasta ei saa käännettyä kasvot työntäjään päin, mikä on itselleni ainakin miinus - en tiedä olisinko vielä valmis siirtämään T:tä kasvot menosuuntaan. Mutta muuten tällaisissa rattaissa on aivan riittävästi ominaisuuksia nykyisiin tarpeisiin. Kokosin alle vaihtoehdot, jotka ovat yltäneet Top Kolmoseen.

1. Brio Race

Kuva: www.brio.fi

Rattaan leveys: 53 cm

Makuutilan mitat: 95x28 cm

Kokoon taitettuna: 92x53x35 cm

Kokonaispaino: 11,0 kg

Hinta: 259,- (Vauvatalo Johannan tarjoushinta)

+ kivan simppeli ja "briomainen" ulkonäkö

+ täysi makuuasento

+ kompakti ja matala paketti kasattuna

+ mukavan tuntuinen jousitus takapyörissä

+ sirot
+ lapselle saa lisävarusteena ratin

- hieman ahtaan oloinen istunosa

- ei kurkistusikkunaa kuomussa

- ei säilytystaskuja kuomussa

- teleskooppityöntöaisa

2. Emmaljunga Scooter

kuva: www.emmaljunga.com

 

Rattaan leveys: 53 cm
Makuutilan mitat: 100x30 cm
Kokoon taitettuna: 88x53x40 cm
Kokonaispaino: 12 kg
Hinta: alk. 299,- (Vauvatalo Johanna)

+ taittuva työntöaisa

+ kurkistusikkuna kuomussa

+ hyvä säilytystasku kuomussa

+ tilava istuinosa

+ vakaan tuntuiset

+ hyvä, pehmeä jousitus

- hieman ison/painavan oloiset

- selkänoja ei mene täyteen makuuasentoon

- kallis

 3. Crescent Compact

kuva: www.crescentbarnvagnar.se

Rattaan leveys 52 cm
Makuutilan mitat 100x32 cm
Kokoon taitettuna: 91x52x43 cm
Kokonaispaino: 10,6 kg
Hinta: 179,- (Babystylen tarjoushinta)

+ taittuva työntöaisa

+ kurkistusikkuna kuomussa

+ säilytystasku kuomussa

+ tilava istuinosa

+ metallinen tavarakori

+ kevyet

+ täysi makuuasento

+ edullinen hinta

- huonohko jousitus

Brio Racet olen oikeastaan jo hylännyt, sillä niissä on liikaa huonoja puolia. Haluan ehdottomasti, että rattaissa on tavarakorin lisäksi tasku pikkutavaroille, sillä olen tykännyt Mutsyjen tilavista taskuista, joihin saa päivittäisessä käytössä tarvittavaa tavaraa - lompakon, kännykän, avaimet, harson, lelun, vesipullon... mitä nyt tarvitseekin. Toiseksi kurkistusluukku on tärkeä, koska haluan pystyä seuraamaan tilannetta jos T nukkuu rattaissaan kasvot menosuuntaan päin. Lisäksi Brioissa on kaikkein kapein ja lyhyin istuin/makuutila sekä teleskooppityöntöasia. Ja vaikka ne ovatkin ulkonäöllisesti miellyttävimmät ja näistä vaihtoehdoista ehkä ne siroimmat, niin se ei riitä kompensoimaan noita huonoja puolia.

Nyt sitten mietiskelen Emmaljungan ja Crescentin välillä. Molemmissa on runsaasti hyviä puolia, Crescentien etuna metallinen tavarakori (joka ei kerää soraa ja lunta kuten kankainen) ja lähes puolta halvempi hinta! Lisäksi ne ovat kevyemmät ja jopa hieman kapeammatkin. T nukkuu suurimman osan päiväunistaan sisällä omassa sängyssä, mutta reissussakin tietysti uni maittaa ja siksi tarvitaan makuuasentoa. Emmaljungissa selkänojan alin asento on kyllä aika makaava, mutta Crescenteissä se on täysi makuuasento, mistä jälkimmäiset saavat plussaa. Mutta ilmeisesti Crescentien jousitus on aika huono ja se voi olla juttu, joka vaikuttaa käytön mukavuuteen kaikkein eniten. Lähtökohtana olisi kuitenkin se, että näissä rattaissa jaksaisi työntää myös painavaa taaperoa niin lumessa kuin sorallakin. Ulkonäöllisesti Emmaljunga ja Crescent ovat mielestäni aika samalla viivalla, ei mitään kaunokaisia kummatkaan mutta menettelevät.

Jep, en itsekään tiedä miten olen onnistunut tämän tason vertailuun näiden rattaiden kanssa, mutta niin tämä aihe vain on vienyt mennessään. Onko teillä kokemuksia näistä rattaista ja jos, niin millaisia? Minkä ikäisen lapsen kanssa olette siirtyneet kuomurattaisiin (vai oletteko ollenkaan)? Ja onko vielä jokin huippuvaihtoehto, jota en ole ollenkaan osannut ottaa huomioon?

Varaslähtö jouluun

Amaryllis otti varaslähdön jouluun, kukkii jo aivan innoissaan. Ehkä sillä on vähän samanlainen fiilis kuin mulla, että olis ja menis nyt se joulu jo! Pääsisi siitäkin, tykkään aina tammikuusta paljon enemmän. Uudet alut selvästi kiehtoo mua kun olen yleensä ihan liekeissä aina tammikuussa ja syyskuussa. En tiedä viitsiikö sitä luvata uutenavuotena mitään kauhean suureellista, mutta sellainen kunnon treeni-into pitäisi löytää takaisin tähän mammaan. Tänään olen menossa Bodybalanceen, jossa on ohjelma vaihtunut sitten viime käynnin, odotukset korkealla...

Arkijuttuja

Astetta levänneempi äiti täällä moikka! Nukuin viime yönä kymmenen tunnin unet, ai että teki hyvää. Me ollaan nyt pidetty patjaa tuolla pikkuhuoneen lattialla ja käyty siellä välillä vuorotellen koisimassa, jos meno on äitynyt turhan levottomaksi makuuhuoneen puolella. T nukkuu kyllä paljon paremmin kuin ennen, mutta ei se yöelämä vieläkään mitään maailman rauhallisinta ole ja ollaan todettu, että turha siellä on meidän molempien härvätä pikkujätkän kanssa joka yö. Keräillään samalla voimia mahdolliseen unikouluun... Ajatuskin vähän ahdistaa, mutta kaipa se ihan kokeilemisen arvoista voisi olla. Onko teillä kokemuksia niistä?

Päivät valuvat ohi ihan hurjaa vauhtia. Käydään ulkoilemassa, leikitään, otetaan päiväunia ja ennen kaikkea syödään. T:llä tuntuu olevan mieletön ruokahalu, kaikki kelpaa. Kaurapuuro on huippua, riisipuuro maistuvaa, bataatti mahtavaa ja hedelmäsoseet ne vasta herkkua ovatkin. Jäbä odottaa suu auki kuin pieni linnunpoikanen jo siinä vaiheessa kun hänet laittaa syöttötuoliinsa istumaan. Ja kyllähän sen noista poskistakin huomaa. ;)

T viihtyy nykyään tosi hyvin rattaissa ympärilleen katsellen, joten olen käyttänyt tilannetta hyväkseni ja pörrännyt jonkin verran kaupungillakin. Jos ei muuta, niin lastenvaatteitahan voi aina katsella... Olen todennut Lindexin "Ota kolme, maksa kaksi" -bodyt parhaiksi tähän asti. Niissä on hyvä malli ja iiihania raitakuoseja (ylläri sinänsä...) sekä tietysti kivan kohtuulliset hinnat. Alla olevassa kuvassa T:llä on juuri sellainen päällään. Vielä ei muuten kaveri pääse eteenpäin, vaikka kovasti ryömiä yrittääkin.

Äitiysloman hyviin puoliin kuuluu kyllä ehdottomasti se, että näin talvisaikaankin pääsee joka päivä käymään ulkona päivänvalossa ja voi nauttia satunnaisesti kohdalle osuvasta auringonpaisteestakin. Muuten, enää kymmenen pimenevää päivää, sitten valon määrä alkaa taas lisääntyä! Sanoiko jo, että päivät valuvat ohi ihan hurrrrjaa vauhtia?

Kivaa talvipäivää sinne ruudun toiselle puolelle!

A blog with substance -tunnustus: Teemana joulu

StyleC antoi kivassa blogissaan minulle tällaisen kivan tunnustuksen. Kiitos!

Säännöt menevät näin: 

- Jaa tunnustus kahdeksalle bloggaajalle

- Ilmoita heille tunnustuksesta
- Kerro kahdeksan satunnaista asiaa itsestäsi

Olen saanut aiemminkin joitakin tunnustuksia ja pahoittelen nyt tässä julkisesti, etten ole oikein innostunut niihin tarttumaan. Tähän halusin kuitenkin lähteä mukaan, koska tunnustukseen sisältyy samalla hauska haaste eli pyyntö tehdä jotain muutakin kuin jakaa kuva ja linkittää se eteenpäin muille blogeille. Päätin kyllä vähän muokata tuota ohjetta ja kirjoittaa kahdeksan satunnaista asiaa itsestäni liittyen joulunviettoon! 

1. Lempijoululauluni on Arkihuolesi kaikki heitä. Siinä on todella kauniit sanat ja juhlava tunnelma. Ja mulla on siihen olemassa sellainen sopivan helppo nuotti, jota on kiva soitella pianolla.

2. Olen vain kerran elämässäni viettänyt joulua muualla kuin vanhempieni luona. Silloin olimme mieheni kanssa Venezuelassa. Olihan siellä tosi mukavaa, mutta kyllä minä miellän joulun niin perhejuhlaksi, että mieluiten vietän sen Suomessa isommalla porukalla.

3. Rakastan jouluruokaa. Riisipuuroa, laatikoita, sillejä, graavikalaa, mätimoussea, rosollia... ah miten hyvää! Joulukinkusta en taas niin kovin välitä.

4. Olen jo useamman vuoden ajan ollut joulun aikaan todella kiireinen työrintamalla. Siksi tämä äippälomalaisen joulunodotus tuntuu nyt ihan erilaiselta, ihanan rauhalliselta. Vaikka täytyy myöntää, että kyllä työjoulu on osaltaan luonut sitä tunnelmaakin.

5. Minulla on jo kaikki joululahjat hankittuna, mutta joulukortteja en ole saanut aikaiseksi kirjoitella, taitaa jäädä väliin tänä vuonna.

6. Olen jo suunnitellut, mitä puen päälleni jouluaattona. Jotain tavanomaista juhlavampaa sen olla pitää.

7. Lapsena olin kovin kiinnostunut tontuista. Luin tarkkaan Suurta Tonttukirjaa ja hyppelehdin kynttilälyhtyjen kanssa pihalla, tietysti tonttulakkiin yms. rekvisiittaan pukeutuneena.

8. Elokuvat kuuluvat jouluun! Tänä jouluna haaveilen hieman sellaisesta, että jättäisin T:n mummin tai papan hoiviin ja pääsisin pitkästä aikaa oikein leffateatteriin, katsotaan toteutuuko toive...

Blogittarien sijaan heitän tämän haasteen Sinulle! 

Kerro kommenttiboksissa jotain omasta joulunvietostasi - paljastuksia odotellessa...

Ja tietysti jos tartut teemaan blogissasi, niin laitahan linkkiä tulemaan.

P.S. Tämän postauksen kuvat olen ottanut tammikuussa 2010 Tampereella, Hatanpään Arboretumissa.

P.P.S. Eikös olekin tämä blogimaailma vähän niinkuin slambookit ja ystäväkirjat aikanaan? Olin kova tyttö niitä täyttelemään, ei se ihme että näihin haasteisiinkin on kiva tarttua.

Itsenäisyyspäivän iltapalalla

Kierittelin kylmiä lohirullia iltapalaksi, niistä tuli aika hyviä! Kokkailen aina aika suurpiirteisellä tyylillä ja niin nytkin, joten mitään tarkkaa ohjetta näihin ei ole olemassa. Tällaisia rulliahan voi tehdä ihan oman maun ja fiiliksen mukaan, mutta tällä kertaa täytetahna syntyi makeasta sipulista, kylmäsavulohesta, tillistä, raejuustosta ja chilimaustetusta tuorejuustosta. Levittelin tahnan rullarieskojen päälle ja lisäsin sekaan vielä kirsikkatomaatteja, kurkkua ja paprikaa.

 

Meidän itsenäisyyspäivä on ollut oikein mukava. Aamulla heräsin T:n kanssa aikaisin touhuilemaan ja jätettiin iskä nukkumaan. Me ollaan vuoroteltu nyt näiden vapaapäivien aamujen kanssa niin, että aina jompikumpi saa vedellä sikeitä pitkään. Päivällä minä puolestani vetäisin useamman tunnin päiväunet ja sillä aikaa pojat tekivät karjalanpaistin uuniin. Olikin sitten eka kerta kun meillä syötiin kyseistä ruokalajia, herkullista oli. Käytiin vielä ulkoilemassa ja tultiin kirpeästä pakkassäästä lihapadan ja kynttilälyhtyjen ääreen, ei hassumpaa. Ilta on kulunut Linnanjuhlia vilkuillen ja pikku-T:n mentyä yöunille kävimme vielä miehen kanssa saunomassa. 

Tänään on ollut kyllä tosi isänmaallinen fiilis, niin kovin kaunis luminen maisema on kruunannut tämän itsenäisyyspäivän. Äitini ulkomaalaissyntyinen tokaluokkalainen oppilas kuvaili Suomea näin ihanasti:

Suomi on hyvä ja turvallinen maa. 

Lapset voivat leikkiä ulkona ja kävellä koulumatkan, eikä tarvitse pelätä. 

Suomessa on lämpimät kodit ja kodeista pidetään huolta ja niissä on sauna. 

Suomessa on hyvät vaatteet ja kaikki saavat käydä koulua ja oppia englantia. 

Suomessa pidetään lapsista ja vanhuksista huolta.
Suomessa voi elää, vaikka ei käy töissä. 
Suomessa on puhdasta, eikä ole roskia. 

Suomessa on ihanaa asua!

Onnea Suomi!

Pakkasen uhmaajat

Aamulla mittari näytti -19,5 astetta kun pakkasin itseäni ja jäbää lähtökuntoon. Meillä oli sovittuna kuvienkatseluaika valokuvaamossa, jossa perhekuvat otettiin pari viikkoa sitten. Lupauksena oli, että jos kuvat tilataan tänään, ne ehtivät vielä jouluksi, joten päätin, että mehän uhmaamme pakkaslukemia! Olimme kuitenkin menossa bussilla lähes ovelta ovelle.

Lähteminen kannatti! Saatiin kuvat tilattua eikä meille kummallekaan tullut kylmä, ja miten kaunista ulkona olikaan. Itse asiassa tuolla eteisessä poitsu nukkuu edelleen tyytyväisenä pakkasvarustuksessaan, herää varmaan pian ihan hikisenä. En raaskinut kuitenkaan herättää, availin vain vähän makuupusseja. Puin tavallisten sisävaatteiden päälle villahaalarin ja toppahaalarin plus tietysti tosi lämpöiset kintaat, pipon ja kaulurin, sekä käärin hänet äitiyspakkauksen makuupussiin ja sujautin vielä rattaisiin kuuluvaan lämpöpussiin. Päälle heitin vielä kaverini kutoman tosi kauniin villapeiton, joka on ollut muutenkin meillä ahkerassa käytössä. Ja pakko muuten mainita, että näin pakkas-/lumikeleillä on mukavaa, että rattaissa on ilmatäytteiset renkaat, koska ne kulkevat niin hiljaisesti, verrattuna mitä nyt olen tuolla kulkiessa kennorenkaiden rapinaa kuunnellut (toki niissäkin on varmasti eroja).

Itselläni oli päällä loppukesällä hankittu polvipituinen untuvatakki ja voin sanoa, että rakastan sitä! En tajua miten olen voinut ylipäätään elää tässä maassa ilman tuollaista pitkää muhkeaa mahtavaa vaatekappaletta. Jalassa mulla oli uudet talvisaappaat, jotka ostin Kookengän tarjouksesta - Helly Hansenin Warri Snowboot. Nuo on kyllä tosi kivan kevyet ja mielestäni hyvännäköisetkin. Varren ansiosta voi painella kunnon kinoksissakin ja tuo nahkapinta on käsitelty vedenpitäväksi.

Kivaa pakkaspäivää teillekin!

Mikä ilostuttaa tänään

Tunnustan: olen huono sietämään keskeneräisyyttä sekä epäjärjestystä. Saatan siivota ihan viimeisillä voimillani silloin kun oikeasti pitäisi vain sytyttää kynttilät ja levätä. Typerää.

Meillä hajosi lopullisesti jo aiemmin reistaillut astianpesukone viime viikolla. Se ei tietysti ole sinänsä mikään kiva juttu, mutta uutta tiskikonetta odotellessa (asentajamiesten pitäisi saapua vielä tänään) olen jotenkin osannut ottaa hiukan rennommin. Mitä sitä imuroimaan tai pesemään lattioita, kun koneen asennuksesta ja vanhan poisviennistä tulee kuitenkin likaa ja joutuisi luuttuamaan uudelleen. Tiskivuorikin saa rauhassa kasvaa altaassa, pyöräytän ne sitten puhtaaksi kun uusi kone on paikallaan.

Joskus jonkun tällaisen pienen asian pitää olla vähän rempaallaan, että osaa antaa muidenkin asioiden jäädä omaan arvoonsa. Nauttia hiukan enemmän, elää hiukan hitaammin. Tässä joulun alla ihmiset suorittavat aika paljon kaikkea ja kivoistakin asioista kuten joulukoristeiden laittamisesta tai leipomisesta tulee paineita. Muistetaanhan, että meidän ei tosiaankaan ole mikään pakko koristella kotia viimeisen päälle, tai varsinkaan pestä mitään kaappeja joulua varten. Eikä sinne kauneimpiin joululauluihinkaan ole pakko lähteä jos väsyttää, ja piparkakut saa tehdä valmiista taikinasta (kuten me eilen).

Miten kaunista nyt onkaan ulkona, niin paljon lunta ja aurinkokin pilkistää. T on päiväunilla omassa sängyssään, odottelen vielä hetken pakkasasteiden laskua ennen kuin lähdetään ulkosalle. Olen ihan mielettömän iloinen, että meidän arki on tasaantunut niin paljon kun T:n masuvaivat ovat helpottaneet. Meillä on nykyään jopa ihan oikea hieno päivärytmi, sellainen kuin muillakin vauvaperheillä. Poju on niin ison pojan oloinen yhtäkkiä, vetää huikealla ruokahalulla soseita ja osaa nukahtaa hienosti yksin omaan sänkyyn - iltaunille etenkin, mutta satunnaisesti, kuten tänään, myös päikkäreille. Yölläkin meillä jo pääsääntöisesti nukutaan! Minä olen välillä ihan naurettavan ylpeä "uudesta vauvastani". Tekisi mieli esitellä vastaantulijoille, että katsokaa miten tyytyväisenä minun pikkuiseni täällä rattaissaan hymyilee ja päivittää facebookiin kaikelle kansalle miten hienosti hän nukkui päiväunensa.

 

Vaihdoin muuten puhtaat lakanat tuossa joku päivä ja ne tuoksuivat ihan mielettömän hyvältä, kesätuulelta ja auringolta. Muistin, että ne olivat tosiaan viimeksi käytössä joskus loppukesästä ja saivat pesun jälkeen kuivua ulkona narulla. Ei tällaisia asioita huomaisi, jos välillä ei olisi pimeää, kylmää ja talvista.
 

Mistä asioista te olette iloisia tänään?

Last X-mas I gave you...

Vaikka en voi paljastaa tämänvuotisia joululahjasuunnitelmiani, niin vuoden takaiset lahjathan eivät ole enää mikään salaisuus. Tässäpä siis kollaasi viime vuonna antamistani lahjoista, joista saajat tuntuivat tykkäävän!

- Isälleni annoin lippupalvelun lahjakortin

- Mieheni sai hierontalahjakortin

- Pikkusiskoni sai Tangle Teezer-hiusharjan sekä hiustenhoitotuotteita

- Äitini paketista löytyi Marimekon raidallinen kasmirsekoitehuivi (tosin valko-harmaana, mutta en löytänyt siitä kuvaa)

- Kaksossiskolleni hankin Marimekon sympaattisen teekannun, hän kun on kova teenjuoja

- Molemmat mummot saivat lahjakortin teatteri-iltaan kanssani - vein heidät katsomaan Porin Teatteriin aivan loistavaa ja ratkiriemukkaan hauskaa näytelmää Kevät koittaa Hitlerille

Lahjakortit ja etenkin yhdessä tekemiset ovat kyllä kivoja lahjoja. Niistä ei jää turhaa tavaraa nurkkiin, mutta sitäkin mukavammat muistot. Tuo teatteri-ilta oli ikimuistoinen elämys meille kaikille, suosittelen kyseistä näytelmää lämpimästi!

Nyt on avattu ensimmäinen joulukalenterin luukku ja kuukausi alkaakin lumisissa merkeissä. 

 Tervetuloa talvi, sinua onkin odotettu.